Fuck you Liivik

by Siim Liivik, Aki Ollikainen, Ave Leek (Translator)

Kolhoosist Korsosse ja kullaväljakutele. Siim Liivik on 1988. aastal Eestis Paides sündinud Soome jäähokimängija. Oma elukutselise hokimängija karjääri jooksul on ta mänginud mitmetes Soome ja ka Rootsi kõrgliigaklubides. Liiviku lugu on peadpööritav teekond laguneva Nõukogude Liidu maastikelt Vantaa äärelinna jäistele uisuväljakutele ning sealt edasi Soome meistriks, Euroopa liigadesse ja, mikrofon käes, koos JVGga esinemislavadele. Raamatus räägib Liivik, kuidas on olla eesti sisserändaja Soomes ja kuidas üksikema poeg ennast kaotaja lähtepositsioonilt rambivalgusesse võitleb. Ründaja kõva kesta alt koorub tundlik ja analüütiline meel. Endale füüsilise ja provokatiivse hokimängija rolli võtnud Liivik on jätnud alati ereda mulje nii meeskonnakaaslastele ja vastasmängijatele kui ka fännidele. Nagu ütleb üks vastastest: „Selline mängija olla on omaette kunst. See on nõudlik roll ja sellel on kõva hind. Kui keegi on selleks valmis, valmis märk otsaees selle rongi peale hüppama, siis müts maha.“

Genres: Nonfiction

272 pages, Hardcover

Published September 28, 2022

Reviews

[Karoli Lust]

Somehow never heard of this guy. Light read, interesting stories and even though I didn’t know any of the names - I really liked the book :)

[Tomi Metsäniemi]

Hauska elämäkerta Siim Liivikistä, varsinkin HIFK:sta tunnetusta jääkiekkoilijasta. Vaikka pelaaja tunnettiin varsin kovista otteista, kirja luo kyllä kuvaa fiksusta ihmisestä, jolla olisi varmasti myös valmennusmaailmalle paljon annettavaa.

Kirjassa käydään läpi matka Eestistä Korsoon ja paljon muutakin kuin pelkästään lätkäuran tilanteisiin liittyviä tapahtumia. Ei retostellen, mutta paljon virolainen(ulkonäöltään kuin kuka tahansa suomalainen) joutuu Suomessa kohtaamaan esim. ryssittelyä. Tämä ei kuitenkaan ole pääpaino kirjassa.

[Timo Klimoff]

Siim Liivik on 33-vuotias ja julkaisee omaelämäkerran. No mikä jottei, koska jääkiekkoura päättyi kauteen 2019-20. Harvoin tosin nelosketjun pelaajat kirjoja itsestään julkaisevat, mutta Liivikin taival on ollutkin tavanomaista värikkäämpi.

Kirja on varsin helppolukuista tekstiä ja se kertoo Liivikin tarinan Neuvosto-Virosta Korsoon ja sieltä jääkiekkoammattilaiseksi ja räppimaailman sidekickiksi. Kirjan parasta antia ovatkin lapsuuskuvaus Virosta ja kokemukset junnukiekkoilun maailmassa. Varsin yllättäen itse jääkiekon ammattilaisuralta pelaamisesta on tekstiä aika vähän, lähinnä kausien alkamisista ja päättymisistä puhutaan - peliin liittyviä anekdootteja viljellään niukalti. Viime vuosien mediatyötkin kuvataan muutamilla maininnoilla. Sen sijaan erilaiset ryyppyreissut ja muu lomailu kaverien kanssa nousee aikuisiällä tarinan keskiöön. Lomailun ja juhlinnan lisäksi Liivik ei yksityiselämästään kerrokaan, vasta viimeisessä varsinaisessa kappaleessa ilmenee, että kihlattukin on matkan varrelta löytynyt.

[Svante Suominen]

Yllättipä taas positiivisesti urheiluelämänkerta. Ehkä pitäisi myöntyä näiden faniksi. Kerran pipolätkää tämän herran kanssa pelanneena, voin todeta, että hieno mies. Kiehtova ja kova startti elämään ja matka jääkiekkoammattilaiseksi. Kiinnostus kirjallisuuteen, psykologiaan, filosofiaan ja buddhalaisuuteen kilkutteli kelloja. Itse väkivallattoman jääkiekon kannattajana harmittelen ehkä hieman, että nyrkkeilyt lähes kaikissa elämänkerran ansainneissa kirjoissa vahvasti läsnä. Silti mad respect!

[Juissi]

Yleensä kun kiekkoilijoiden elämänkertoja lukee niin ne ovat täynnä säätämistä, alkoholi- ja huumeongelmia tai muuta sekoilua. Tässä kirjassa niitä ei ollut mutta muuten sisältö riittävän mielekäs ja rikas.

[Jesse Eskelinen]

Jotenkin piristävän raikas toteutus lätkänpelaajan tarinasta! Erittäin sujuvaa ja miellyttävästi luettavaa tekstiä, haastateltujen kommentit tukivat kivasti tarinaa, eivätkä olleet ripoteltuina niille kuulumattomiin paikkoihin.

[Janne Heinonen]

Tähdet hyvästä viihteestä ja tarinasta.

[Sarah]

norm lugemine

[Willow]

Ollikainen kirjoittaa hyvin, mutta Liivikin äijäily ja kaukalotappelut ei kiinnosta.

[Tom Kommando]

Tykkäsin lukea Liivikin tarinaa. Viihdyttävää lätkäjätkätarinointia.