Marssimusiikkia

by Wladimir Kaminer

Marssimusiikkia on veijariromaani Vladimirista vuodesta 1967 aina1990-luvun alkuun. Vladimirin maailmassa mikään ei ole kovin vakavaa.

Vladimir on vanhojen saksalaisveijarien Münchhausenin ja H. J. C. Grimmelshausenin Simplexin sukulaissielu. Vladimir vaeltaa työstä ja paikasta toiseen. Hän viihtyy aikansa mm. teatteriopissa, karjankuljettajana, puistovartijana, rockmanagerina ja neuvostoarmeijan alokkaana. Aina Vladimir onnistuu suulaudellaan tai neuvokkuudellaan pelastamaan nahkansa.

Kaikesta lörpöttelystä huolimatta Vladimir ei paljasta itseään. Hän ei pohdi tekemisiään tai valintojaan. Hullut ja arkiset tapahtumat liukuvat kepeästi hänen ohitseen ilman, että ne suuremmin koskettaisivat. Samalla sivuhenkilöt jäävät täydellisiksi statisteiksi, jotka häipyvät näkyvistä heti, kun käyvät vitsin kannalta tarpeettomiksi.

Kaminer kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka julkaisevat muulla kuin äidinkielellään. Vuonna 1990 ummikko venäläinen Kaminer muutti Saksaan ja on sen jälkeen kirjoittanut lehtiin, pitänyt jokaviikkoista radio-ohjelmaa, järjestänyt musiikki-iltoja berliiniläisessä Kaffee Burgerissa. Kaminerilta on suomennettu mm. Ryssändisko 2005, Kolmas krokotiili 2008, Rakkaita terveisiä Saksasta 2013, Venäläiset naapurini 2016

Genres: Fiction, Humor, Russia, German Literature, Germany, Contemporary

182 pages, Hardcover

First published January 1, 2001

About the author

Russian-born German short story writer, columnist, and disc jockey of Jewish origin. Kaminer emigrated to Germany in 1990.

Reviews

[Marisa Fernandes · Rating 2 out of 5]

Comparativamente a "Russendisko", "Militärmusik" está escrito de forma mais articulada e deixando transparecer maior unidade, o que o torna, no meu entender, mais interessante.

É muito mais auto-biográfico porque recua até aos anos sessenta, quando Wladimir Kaminer nasce na Rússia, e com ele ficamos a conhecer várias características do autor enquanto criança e depois adolescente e jovem adulto.

Os textos são mais longos levando-nos a demorar mais na leitura e, neste contexto, aproximam mais o leitor da realidade vivida durante os tempos da URSS. Talvez porque são mais detalhados e não há pressa...

Gostei mais deste!

p.s.: Mas continuo a não ser muito fã de Kaminer, desculpem.

[Moloch · Rating 4 out of 5]

Divertentissimo, uno sguardo ironico e disincantato sugli ultimi anni dell'agonizzante URSS, con le piccole grandi assurdità quotidiane e i mille sotterfugi utilizzati per sopravvivere.

Really really funny, an ironic overlook at the last years of the agonizing Soviet Union, with all the daily absurtities and the many ways to survive through it all.

[Franka Seidel · Rating 5 out of 5]

"1982 fand in meinem Land ein Machtwechsel statt. Der neue Generalsekretär erklärte den Kampf gegen das Schmarotzertum zum Programm und brachte damit in mein ohnehin nicht leichtes Leben und das Leben meiner Freunde noch mehr Schwierigkeiten. Wir waren jung und steckten voller Ideen, richtig zu arbeiten hatte niemand Lust. Aufgewachsen in einer sozialistischen Gesellschaft, wo jeder, der keine politischen Ansprüche hatte und das System nicht bekämpfen wollte, auch ohne Arbeit immer auf seine Kosten gekommen war, konnten wir einer achtstündigen täglichen Maloche nichts abgewinnen." (Seite 77)

[Amela · Rating 5 out of 5]

Das mit Abstand beste Buch von Kaminer. Seine Kurzgeschichten kommen mir etwas langweilig vor, denn sie immer von denselben Dingen handeln: Kinder, nette Vietnamesen, grillende Türken, verrückte Russen. Dieses Buch ist jedoch ganz anderes. Mit zynischem Humor schildert Kaminer seine Jugenderlebnisse, die mit dem Militärdienst kulminieren. Im Grunde ist dies eine Geschichte über den Widerstand. Durch dieses Buch durfte ich die Sowjetunion kurz vor ihre Auflösung miterleben. Empfehlenswert.

[Francisca Martins Gonzales · Rating 5 out of 5]

Começar o ano logo a dar 5 estrelas é ótimo.
Adorei este livro! Cheio de histórias engraçadas dentro de uma grande aventura.
Super recomendado.

"Os rapazes queriam saber se ainda podiam ser castigados pelos pecados passados, se a rapariga ia mesmo esperar por eles. Acima de tudo, almejavam um destino individual, próprio deles, coisa que nenhum deles tinha. A verdade é que eu conseguia prever o futuro à companhia inteira sem sequer precisar de olhar para a mão de um único soldado"

[Bruno Henriques · Rating 4 out of 5]

Um livro de auto-ficção de alguém que nasceu no ocaso da União Soviética e que não sabia bem o queria ser. Então, optou por ir sendo - estagiário de teatro, segurança de vagões de gado, nómada que vive numa comuna verdadeiramente socialista (ao contrário da URSS), jardineiro que organiza noites de cultura para bêbedos, militar cujo maior feito foi alcatroar (mal) uma floresta.

[Lupo · Rating 2 out of 5]

Quando Kaminer passa dai brevi racconti legati all'immigrazione russa al romanzo, per quanto breve, mostra come il suo linguaggio, divertentissimo nel primo caso, diventi assolutamente insufficiente nel secondo.

[Giuseppe Sepe · Rating 2 out of 5]

Un'ideologia che non riesce a mettere paura non può aspirare all'eternità.

[Husham · Rating 5 out of 5]

Das ist einfach das witzigste buch was ich je gelesen habe😂😂
Später poste ich alles dazu auf insta (@literatureplace)

[lärm · Rating 4 out of 5]

Stylistically it didn't knock me off my feet, but it was a fun read.
A mandatory book for those idiots who still think communism is a solution.

[Annesusan · Rating 4 out of 5]

Interessant kijkje in de Sovjet Unie van 1980 en het soldatenleven. Aangenaam boek om te lezen.

[Julia · Rating 1 out of 5]

Mit Russendisko nicht zu vergleichen. Ein Stern für eine langweilige Geschichte

[Dahlia · Rating 5 out of 5]

sehr amüsant

[Rósa Grímsdóttir · Rating 4 out of 5]

Bókin er svolítið lengi í gang því að byrjunin er meira í ætt við upptalningu úr lífi Kaminer. Ég fæddist, þetta voru foreldar mínir... Og þó að inni á milli bregði fyrir skemmtilegum frásögnum eins og af því hvernig Kaminer byrjaði sem höfundur (hann var alltaf að segja skröksögur í skólanum) þá er þetta fyrst og fremst frásögn en ekki saga. Hins vegar eftir að maður hefur vanist stílnum og er komin lengra inn í ævi Kaminer þá sleppir maður ekki bókinni. Bókin er stutt og tekur ekki nema eina kvöldstund að lesa.

Horft er með kómískum augum Kaminers á grafalvarlega hluti eins og Rússar eru þekktir fyrir og má kímnigáfu þeirra helst líka við finnska og okkar eigin. Þó að Rússarnir taki þetta skrefinu lengra. Þeirra gamanmyndir eru til að mynda eins og okkar dramamyndir.

Bókin fjallar um það sem daga hans Kaminer dreif á lokaskeiði Sovétríkjanna. Kolsvartur húmor er alsráðandií frásagnargleði Kaminers, sem var einn af hinum óæskilegum í augum stjórnarinnar. Einn af iðjuleysingjunum og því var hann neyddur til þess að vinna alls kyns störf þar á meðal í leikhúsinu, þar sem allir voru undir ströngu eftirliti. Nema á barnasýningunum, þar gat fólk sturtað í sig víninu og var árangurinn eftir því. Engin sýning var eins og neyddust leikarar oft til að spinna með hjálp barnanna, til að koma sér úr alls kyns klípu þegar mótleikarar sofnuðu.

Þegar Ólympíuleikarnir voru haldnir var sérstakt pepsí búið til og hinir óæskilegu, þar á meðal Kaminer, sendir úr landi. Kaminer var því reyndar fegin. En í ljósi allra heitu umræðanna um mannréttindamál í tengslum við yfirvofandi Ólympíuleikana í Rússlandi er mjög áhugavert að bera þessa Ólympíuleika saman. Er eitthvað sameiginlegt með þeim? Það er farið á algeru hundavaði yfir sögu Rússlands á þessum tímum en bókin kveikir áhuga hjá manni til þess að vita meira, þó að saga þeirra sé dökk.

Þetta er stórskemmtileg og fróðleg bók sem er of stutt en endar engu að síður á viðundandi hátt, þegar þeir félagar yfirgefa Sovétríkin fyrir fullt og allt.

[Teemu Öhman · Rating 4 out of 5]

Wladimir Kaminer on mainio tarinankertoja. Hänen tarinansa mukaan tämä saattoi hänet nuorempana kaikenlaisiin vaikeuksiin. Tämän ensimmäisessä persoonassa kerrotun romaanin päähenkilön nimi on Wladimir Kaminer ja ainakin suurin osa tapahtumista lienee pääpiirteissään totta, joten kai tätä tarinaa jossain määrin omaelämänkerrallisena romaanina voi pitää, vaikkei tätä sellaisena markkinoidakaan.

Niin tai näin, Marssimusiikkia on hauska kertomus systeemiin sopeutumattoman pojan ja sittemmin nuoren miehen seikkailuista etenkin musiikki- ja teatteripiireissä Moskovassa ja muualla Neuvostoliitossa 1970-80-luvuilla. Takakannen sitaatissa Kaminer itse kuvaa kirjaa sanoilla "Ei korkeakirjallisuutta, vaan silkkaa rock'n rollia", mikä pitää täysin paikkansa. Vain noin 170-sivuisena kirja on myös sopivan mittainen ja kaikin puolin viihdyttävä pläjäys absurdistanista nimeltä Neuvostoliitto.

Luin tästä tietenkin Kariston vuonna 2002 julkaiseman Hannu Väisäsen suomennoksen Marssimusiikkia, jonka olisin lisännyt tietokantaan, ellei Goodreads typeryyksissään olisi sitä mahdollisuutta poistanut.

[Brian]

More fun than Kaminer's shorter essays. Nice to hear about what happened before he wound up in Germany. I thought that some of the stuff had to be made up, but apparently not. My in-laws are in town and I asked them about the French singer he mentions towards the end. Yes, she was popular in Russia at that time. Perhaps not enough to send someone to a mental institution ruled by a cigarette-hoarding woman who wishes she were Italian, but still, there's some truth to it,

Good stuff and the best bit is that I once again get to use the rarely heard phrase, "It's probably funnier in the original German".

[sabisteb aka callisto · Rating 5 out of 5]

Meine erste Begegnung mit Kaminer hatte ich mit dem Hörbuch Wladimir Kaminer - Ich bin kein Berliner: Ein Reiseführer für faule Touristen welches man mal gratis bei bol herunterladen durfte. Ich war sofort begeistert von dieser witzig, trockenen Art, in welcher Kaminer die Realität punktgenau beschreibt.
Auch Militärmusik ist wieder gespikt mit Satire und schwarzem Humor, ein echter Kaminer und vorbehaltlos zu empfehlen, besonders weil der Autor selber es so wunderbar mit seinem russischen Akzent liest. Hören! unbedingt hören!

[David Koblos · Rating 5 out of 5]

Funny! I read it on a train journey and just kept cracking up. He describes his youth in the Soviet Union with such a lightheartedness and slightly cynical humor, that it seems more absurd than threatening. Also, he seemed to have seen and done more in his teenage years in the USSR than I have in my whole life in the wide open world. I gotta get my hands on more books by Kaminer.

[Vladimir Ruf · Rating 3 out of 5]

The beginning of book was a real flop, but things are changing somewhere in the middle... Ending is somewhat of undisclosed and I think that his destiny will be disclosed in his future books, that I also have and really walt to read.

[Muphyn · Rating 2 out of 5]

Had the potential to be really good but just sligthly too vulgar and repetitive. Feels like I'm reading the same anecdotes over and over again...

[Paulo Coutinho · Rating 4 out of 5]

Uma grata surpresa este livrinho. Tem um humor e uma ironia completamente hilariantes e cheia de detalhes. Aconselho.

[Beto · Rating 1 out of 5]

Muito fraco é este livro. O seu humor é muito básico. A narrativa para mim é desinteressante. Detestei.

[Lucas Mittenentzwei · Rating 3 out of 5]

Was fun. Easy to read.

[Oliver · Rating 3 out of 5]

Stranger than fiction. Zu ungenau für einen Tatsachenbericht, zu absurd für einen Roman. Leichte Unterwegsunterhaltung für Leute, die es mit der Wahrheit nicht so genau nehmen.

[Jakob Rosin · Rating 4 out of 5]

Täitsa okei ja mõnus lugemine. Sõnavara on vahva, humoorikas ja värvikirev.