Ruben Stiller — Siltä väliltä

by Katriina Järvinen

Mies mikrofonin takaa

Ruben Stiller on työskennellyt toimittajana pian neljäkymmentä vuotta. Siinä ajassa on ehtinyt muuttua niin Suomi, maailma kuin himpun verran Stillerkin.

Millainen on ollut Ruben Stillerin taival Kekkosen valtakauden Nummi-Pusulasta Sanna Marinin hallitusvuosien Eiraan? Mitä ihmisestä tulee ja miltä maailma näyttää, kun perimässä kohtaavat vähemmistö ja enemmistö, oma ja vieras?

Katriina Järvinen piirtää teoksessaan kuvan valtakunnan hovinarriksi ja provokaattoriksi kutsutusta Ruben Stilleristä, miehestä, joka on jotakin muuta kuin osiensa summa. Paitsi Stillerin maailmaan, teos on matka myös sukupolvikokemuksiin, Suomeen ja sävyjen tajun tarpeellisuuteen.

Katriina Järvinen on psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen teoksiaan ovat mm. Kaikella kunnioituksella (2014) ja Saanko esitellä (2017) sekä Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2008, yhdessä Laura Kolben kanssa) ja Sopivia ja sopimattomia (2019, yhdessä Laura Kolben kanssa). Järvinen on palkittu teoksistaan Marja-Liisa Vartio -palkinnolla ja Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnolla.

Genres: Nonfiction, Finnish Literature, Biography

247 pages, Hardcover

Published January 1, 2022

About the author

Katriina Järvinen on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi, kulttuuriantropologi ja kouluttaja. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä aineenopettajan ja erityistason psykoterapeutin pätevyydet Helsingin yliopistossa. Päätyökseen hän ilmoittaa kirjoittavansa kirjoja yhteiskunnan, kulttuurin ja psykologian alueilta. Järvinen opettaa myös sosiaalipsykologiaa avoimessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa monenlaisista aiheista.

Järvisen tie on kulkenut tamperelaisesta fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman siirtolaislähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin. Hän on eronnut, nyttemmin avoliitossa ja kahden aikuisen tyttären äiti. Oman elämänsä solmut hän kertoo purkaneensa pitkässä psykodynaamisessa terapiassa. Hän on kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta. Hän kannattaa rauhanomaista vastarintaa yhteiskunnan normeja vastaan sekä arvostaa mielikuvitusta ja huumoria. Kärsimykset eivät välttämättä jalosta, mutta ne voi kääntää voimavaraksi.

Reviews

[Tapani Aulu]

Pieni pintaraapaisu Ruben Stillerin elämänuraan. Ei minkäänlaisia paljastuksia, eikä oikeastaan muutenkaan mitään muuta kuin kertausta elämästä ja töistä. Suomenjuutalaisuus ei paljon ole missään omissa lukemisissani tullut esille, joten sieltä jotain hyvin ohutta uutta kosketuspintaa nyt löytyi. Rubenin juttuja on tullut paljon kuunneltua. Niihin ei tästä irronnut kyllä mitään lisää.

[Miia Apukka]

En lue kauheasti elämäkertoja, enkä hirveästi niistä perusta. Tämä oli kuitenkin iloinen poikkeus: nautittava, hauska ja varmasti rehellisempi kuin 99% elämäkerroista. Ja Katriina Järvinen, peukku peukku!

[Timo Klimoff]

Ehkä se suuri ongelma ensin: Ruben Stiller on viihdyttäjä, juontaja-toimittaja, ei siis esimerkiksi rikos- tai ulkomaantoimittaja, joiden seikkailuista saa elämäkertoihin runsaasti anekdootteja. Sen huomaa kirjasta: Kökkötraktori ja Ylegate käydään läpi, mutta muuten kirja keskittyy Stillerin yksityiselämään. Kirjasta ehtii kulumaan ehkä 60% ennen kuin ollaan siinä kohtaa kun Stilleristä tuli valtakunnanjulkkis. Siihen mennessä on siis käsitelty Rubenia lapsena ja nuorena ja opiskeluelämässä. Juutalaisuus luo taustaan oman mielenkiintoisen mausteensa, mutta muuten kohtuullisen tavallista tarinaa kerrotaan. Kirjan rakenne on kronologinen, mutta oudosti loppuun on runnottu jotain osia mitkä eivät ole ilmeisesti sopineet muualle. Esimerkiksi suvun varhemmat vaiheet.

[LisaZen]

Kirjan nimi olisi voinut olla Narsistin muotokuva. Tarkennan kuitenkin, että narsismi on normaali ominaisuus, jota on jokaisessa ihmisessä enemmässä tai vähemmässä määrin. Rubenin kohdalla ollaan asteikon yläpäässä, mutta ei ilmeisestikään patologisella puolella, sillä Ruben välittää aidosti ihmisistä ja tiedostaa omia puutteitaan. Narsismi näkyy hänessä elämän kaoottisuutena ja suunnittelemattomuutena, suulautena, ihmisiin ripustautumisena mutta samalla sitoutumisen välttelynä. Narsisti ulkoistaa sisäisen kaaoksensa ja testaa sanoillaan ja käytöksellään, missä minän rajojen tulisi olla. Narsisti on lapsi aikuisen ruumiissa. Narsismia ilmentää myös grandiositeetti, suuret luulot itsestä, kompensaationa sisäiselle epävarmuudelle. Siksi narsisti ei noudata yleisiä sääntöjä eikä juuri välitä konventioista. Näistä aineksista syntyi suomalaiselle mediakentälle todellakin ainutlaatuinen hahmo, toimittajan ja pellen ristisiitos. Toista rubenia ei Suomessa ole eikä hänen kaltaistaan liene muissakaan maissa monia.

Vannoutuneena radionkuuntelijana olen nauttinut Rubenin ohjelmista vuosikymmeniä. En muista häntä Radio Cityn ensimmäiseltä kaudelta, mutta 1990-luvun alkupuolella Rubenin meuhkaaminen Radiomafian perjantain ohjelmassaan merkitsi minulle ankeassa työpaikassa viikonlopun alkua, vaikka ohjelman jälkeen oli työaikaa vielä tunti tai pari. Työnantajani oli ulkomaalainen eikä ymmärtänyt, mitä radiosta kuulunut huutaminen oikein oli. Minulle se oli terapiaistunto, joka kirvoitti usein hyvät naurut. Rubenin ohjelma oli omaa maailmaani teeskentelyn ja paskantärkeyden keskellä ja erityisen herkullista sisältämiensä asiattomuuksien takia.

Kirjana Rubenin muistelmat on aikansa ilmiöitä valaiseva eikä se lankea liikaan name-droppailuun. Suulaudestaan huolimatta Ruben ei ole sortunut paljastelemaan yksityiselämäänsä tavalla, joka olisi lukijalle tai Rubenin läheisille noloa. Ajankuvaa ja ilmiöitä on tärkeää dokumentoida, sillä nuoremmat sukupolvet tarvitsevat lähteitä, joista he voivat ammentaa ymmärrystä menneestä maailmasta. Järvinen on ammattimainen kirjoittaja ja aineisto on pysynyt hyvin hanskassa. Kerrottavaa kertyi riittävästi, vaikka Rubenia oli vaikea tavoittaa. Syntyi Rubenin näköinen ja kuuloinen kirja. Itselleni kiinnostavinta oli lopulta juutalaisten historia Suomessa, jota kosketeltiin hieman Rubenin isoisän hahmon kautta. Seuraava lukuprojektini onkin lukea Rony Smolarin kirja Abrahamista.

[Johanna Häme]

Kiinnostavan henkilön kautta rakennettu kuva ajanjaksosta, josta suurimman osan olen itsekin elänyt.
Siksi kirjoittajan opettajamainen tapa kehystää päähenkilön elämää ajan kuvauksella on kovin rasittavaa.
Järvinen ei uskalla luottaa Stilerin elämän riittävän kirjaksi asti. Hän täyttää sivuja joutavalla löpinällä kunkin ajankohdan maailman- ja kotimaan politiikan tapahtumista.
Tekstissä kuuluu Stillerin ääni, mutta Järvisen tulkinnan läpi. Kirjoittaja ei luota lukijaan, vaan selittää analyysinsä, joskus jopa faktat puhki.

[Ritva Suominen]

Paljon yllättävää ja mielenkiintoista tästä koko kansalle tutusta hahmosta, esimerkiksi vaikeasta äitisuhteesta, paljon en tästä tiennytkään.