Kattava tietokirja taltioi mixed-suomalaisten kokemuksia ja esittelee antirasismin periaatteita.
Mixed päivittää kuvaa suomalaisuudesta. Kirja sisältää haastattelujen pohjalta koottuja tarinoita, jotka kuvaavat elävästi ja samaistuttavasti mixed-suomalaisten kokemuksia. Lisäksi kirjassa käydään kattavasti läpi esimerkiksi antirasismin käsitteistöä ja rasismiin liittyviä ilmiöitä. Monipuolinen teos toimii tietopakettina mixed-identiteetistä Suomessa sekä tarjoaa työkaluja omien kokemusten sanoittamiseen.
Oppikirjamaisessa teoksessa selitetään seikkaperäisesti ja nuorten tulenkantajien roihuavalla liekillä intersektionaalisuuden lyhyt oppimäärä yhden ihmisryhmän näkökulmasta. Tämä on tärkeä kirja. Toivon, että se on yksi askelma kohti moniäänisempää Suomea, jossa mixed-suomalaisten on mahdollista tulla näkyviksi aivan uudenlaisina.
Arvostan todella sitä, miten kirjoittajat pistivät itsensä likoon ja opettivat suorastaan lukionopettajamaisella kärsivällisyydellä lukijalle esimerkiksi käsitteet, jotka hallitsemalla tätä kirjaa on mahdollista ymmärtää. Harmillisen harvoin on saatu kuulla tällaista raikasta ja puhdistavaa puhetta - määrätietoista kohti kurkottamista ja sillanrakentamisen tahtoa silloinkin, kun käsitellään itselle itsestäänselviä käsitteitä, ilmiöitä ja puhetapoja. Samanlaista puhetta tarvittaisiin yhteiskunnassa huomattavasti laajemmin esimerkiksi mikroaggressioista, jotta syntyisi yhteistä ymmärrystä ja mahdollisuuksia muuttaa vahingollista käytöstä, eikä vain uusia railoja, molemminpuolista vihaisuutta ja vaikeaa salakieltä puhuvia epistemologisia eliittejä.
Jos tälle keskustelulle voisi voisi toivoa jatko-osaa, niin toivoisin intersektionaalisen horisontin rohkeaa ja ennakkoluulotonta laajentamista. Etuoikeuksien kehä on vielä mainettaankin kapeampi. Sinne kiipeämiseen ei riitä ihonväri. On oltava vammaton, normaalipainoinen, terve. On synnyttävä akateemisesti koulutettuun perheeseen jolla on varaa maksaa harrastukset ja tietynlaiset vaatteet. On omaksuttava vallassa olevan luokan tavat ajatella, puhua, kuluttaa ja ottaa kenttä haltuun.
Toivon tämän kirjan avaukselta suuria. Ehkä uskaltaudumme joskus keskustelemaan ääneen siitäkin, että tässä nälkäpelissä jopa ruskeus voi joskus olla vain sivujuonne tai jopa hyödyllinen ominaisuus, mutta laitostausta tai romaninimi ei koskaan. Totaaliset putoajat tulevat sukupolvi toisensa jälkeen samasta tehtaasta. Vaatii todella paljon uskallusta ja ennakkoluulottomuutta nähdä, keitä ja mitä kaikkea muutakin he ovat kuin ihonväri.
Onnittelut kirjoittajille, toivon herättäjille, uuden uljaan sukupolven äänitorville ruskeiden lasten white trash -taustaiselta äidiltä.
Hyvää tietoa rasismista ja antirasismista, kokemushaastatteluihin perustuvien tarinoiden sijaan olisin mieluummin lukenut kokemuhaastatteluja. Vammaiset loisti poissaolollaan esimerkeissä ja eri vähemmistöistä puhuttaessa. Toki mainittiin mm se, että värisokeus on ableistinen termi (mutta sitä käytettiin silti).
aluksi epäilytti keskustelumuoto ja fiktiiviset tarinat. kuitenkin erittäin positiivinen yllätys, että pidinkin siitä, ainakin äänikirjana (välillä vähän hassu, koska käsikirjotettu ja tarkotuksellaan yksinkertaistettu, mutta se ei oo imo tärkee kritiikin kohde nyt). kirjallisuus rasismista ja anti-rasismista on suomessa vielä todella vähäistä, varsinkin juuri mixed-suomalaisten näkökulmasta. uusi kirjallisuus on aina tervetullutta, ja oon erittäin kiinnostunu lukemaan enemmän. formaatti toimi musta siis hyvin just sen takia, että tekee valitettavan vähäpuheisista (tai ei-produktiivisen keskustelukulttuurin) aiheista helpommin lähestyttäviä. on tärkeetä, että tietoa, tutkimusta ja vertaistukea saa rasismista suomen kontekstissa, jollon ei oo vaan "amerikkalainen" juttu, joka ei koskettaisi meitä.
tosi kattavasti käytiin historiaa ja käsitteitä ja ne myös avattiin helpommin ymmärrettävästi. plussaa kanssa muiden lähteiden, tahojen ja kirjallisuuden suosittelusta (ja ylipäätänsä konkreettisten neuvojen antamisesta). hyvin asetti kontekstin siihen, miksi he käyttivät tiettyjä sanastoja ja missä tilanteissa, kuinka rasismintutkimus ja puhekulttuuri on vielä suomessa todella alussa alati kuitenkin kehittyen.
fiktiiviset tarinat oli tosi hienosti kirjotettuja ja tuo juuri ne oikeat kokemukset ja tunteet etualalle, jolloin teoreettinen tutkimustieto konkretisoituu oikeeseen elämään. isoin pointti kirjassa onkin tiedon levittäminen ja vertaistuen antaminen mixed-suomalaisilta muille mixed-suomalaisille ja ruskeille.
I finished it in less that 24 hours. I literally couldn’t put it down. It is simply my life in a book… this is personal for me, I wish I had this peer support growing up. As a mid-aged woman I feel there is hope for mixed generations to come.
The book was great, I read the hard cover and now listened to the audiobook, just incase my ADHD eyes missed something. I loved the book structure, how there were clear trigger warnings, how after every crash of emotion with those (some) horrific stories there was a lift. Either by explanation or official (terms) language use that breaks the emotional bond with the story before, or by using much happier of fun fact to do that.
Well done!
The narration in the audiobook was wonderful, fun and easy. Even though my weaker language being Finnish, I was still able to understand and follow do smoothly. The voices were pleasant and the pronunciation was clear.
Tämä on ehdottomasti aiheen puolesta tärkeä teos ja vastaavia saisi olla suomenkielisessä kirjallisuudessa enemmänkin. Kirjoittajat ovat selvästi asiantuntevia, mutta omalla kohdallani tökki pahasti itse formaatti - asiat kun on kirjoitettu keskustelumuotoon, mikä sai aikaan podcastmaisen vaikutelman. Äänikirjasta huolimatta formaatti ei toiminut.
Propsit kunnianhimoisesta ajatuksesta, mutta omalla kohdallani toteutus valitettavasti ontui. Olisin halunnut tykätä tästä, mutta aiheen ollessa jo tutumpi teos oli toimimattoman formaattinsa lisäksi myös liian selittävä omaan makuuni. Taidan olla enemmän perinteisempää tietokirjatyyppiä.
Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan and Janina Waenthongkham’s Mixed - Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä (2022) collects experineces from mixed Finns about race and racism in Finland trough personal stories. The book also gives advice on how to combat racism in different aspects of life.
Alice Jäsken, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waenthongkhamin Mixed - Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä (2022) kokoaa yhteen kahden tai useamman kulttuurin keskellä elävien suomalaisten tarinoita. Kirjassa pohjustetaan rasismia ja sitä, mitä kaikkea se voi nykypäivänä olla. Lisäksi kirjassa annetaan vinkkejä rasismin vastaiseen työhön ja tietoon.
Tämä oli todella hyvä tietopaketti siitä millaista on elää ruskeana suomalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa! Asiat väännetään tässä kirjassa rautalangasta ja minusta se oli todella hyvä asia, koska tässä tuli itselleni niin paljon uutta asiaa, että arvostin miten juurta jaksaen ne oli avattu lukijalle. Oli kyllä aika järkyttävää tajuta miten paljon ihonväri vaikuttaa asemaan ja mahdollisuuksiin Suomessa. Tai tavallaan sen jo tiesinkin, mutta silti tämä kirja konkretisoi sen uudella tavalla. Todella silmiä avaava lukukokemus. Vahva suositus!
Herättelevä ja erittäin tärkeä teos! Kirja on erityisesti mixed-suomalaisille suunnattu, mutta siinä on paljon opiksi otettavaa meille valkoisille. Toivottavasti jatkossa osaan olla vieläkin parempi liittolainen.
Kirja on kiinnostavasti rakennettu ja kokemustarinat ovat upeita. Keskustelumuotoon kirjoitetut teoriaosiot tuntuivat välillä hieman päälleliimatuilta, mutta niiden kuunteluunkin tottui kirjan edetessä.
Kirjassa kuuluu hyvin kirjoittajien ääni - olen kuunnellut heidän podcastejaan. Teksti on kirjoitettu keskustelumuotoon, jolloin termien selitykset tms ei löydy heti. Sisältö oli silmiäavaavaa. Paljon esimerkkejä arkipäivän rasismista, mukana onneksi myös hyviä hetkiä.