What do you think?
Rate this book
Onko brexit totuus Suomesta?
Britannia erosi EU:sta. Mutta miten Suomi eroaa Britanniasta?
Brexit, Britannian päätös hylätä pitkäaikainen EU-jäsenyytensä, on eräs tämän vuosisadan erikoisimmista poliittisista kehityskuluista. Suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu lähes käsittämättömältä: täällä EU:ta pitää hyvänä asiana kansalaisten suuri enemmistö, eikä jäsenyyttä uhkaa juuri mikään.
Tommi Uschanovin teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu kirjan mittainen analyysi brexitistä. Se tuo näkyviin, millaiset syvät kulttuuriset ja historialliset tekijät ovat Britannian aluksi järjettömältä tuntuvan ratkaisun taustalla, ja millaisia kiinnostavia puolia asiasta on toistaiseksi jäänyt pimentoon.
Samalla kirja kysyy, minkä nimenomaan Suomessa täytyisi olla toisin, jotta brexitin kaltainen poliittinen haksahdus voisi olla mahdollinen myös täällä. Ovatko britit jotenkin ajattelemattomampia kuin suomalaiset, vai onko kyse vain siitä, että Suomen poliittinen järjestelmä suojelee paremmin kansaa sen omalta harkitsemattomuudelta?
Brexit, Britannian päätös hylätä pitkäaikainen EU-jäsenyytensä, on eräs tämän vuosisadan erikoisimmista poliittisista kehityskuluista. Suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu lähes käsittämättömältä: täällä EU:ta pitää hyvänä asiana kansalaisten suuri enemmistö, eikä jäsenyyttä uhkaa juuri mikään.
Tommi Uschanovin teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu kirjan mittainen analyysi brexitistä. Se tuo näkyviin, millaiset syvät kulttuuriset ja historialliset tekijät ovat Britannian aluksi järjettömältä tuntuvan ratkaisun taustalla, ja millaisia kiinnostavia puolia asiasta on toistaiseksi jäänyt pimentoon.
Samalla kirja kysyy, minkä nimenomaan Suomessa täytyisi olla toisin, jotta brexitin kaltainen poliittinen haksahdus voisi olla mahdollinen myös täällä. Ovatko britit jotenkin ajattelemattomampia kuin suomalaiset, vai onko kyse vain siitä, että Suomen poliittinen järjestelmä suojelee paremmin kansaa sen omalta harkitsemattomuudelta?
- GenresNonfiction
208 pages, Hardcover
Published September 30, 2022
1 person is currently reading
19 people want to read
About the author
Tommi Uschanov
26 books20 followersTommi Uschanov (s. 1975) on helsinkiläinen tutkija ja kääntäjä. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa, toiminut monissa kustannusalan tehtävissä sekä avustanut sellaisia lehtiä kuin Nuori Voima, niin & näin, Image, Yliopisto ja Analysis and Metaphysics.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 9 of 9 reviews
April 14, 2023
Ison-Britannian poliittista järjestelmää ja historiaa tällaisella keskivertosuomalaisen tasolla tuntevalle hyvä katsaus aiheeseen. Analogia Suomeen jäi aika pintapuoliseksi ja tuntui toisinaan jopa hieman pakotetulta.
December 30, 2022
Erinomainen katsaus niin Iso-Britannian politiikan todellisuuteen kuin siihen, mikä kaikki on samoin myös Suomessa. Kirja oikoi hyvin sitkeitä myyttejä niin brexitin syistä (Lontoon esikaupunkien rikkaiden äänillä oli siinä suuri merkitys) kuin esimerkiksi Thatcherin onnistumisesta omilla mittareillaan (hän ei saanut muutettua Iso-Britannian kulttuuria tai kasvattanut sen roolia maailmantaloudessa).
November 22, 2022
Mainio kirja on oikeastaan lyhyt johdatus Britannian politiikkaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomalaiseen EU-vastaisuuteen perehdytään hyvin suppeasti. Uschanovin kirjoitustyyli on vetävä ja hänen perehtyneisyydelle voi nostaa hattua. Valitettavasti kirja on kovin lyhyt, kun aiheesta olisi riittänyt moninkertaisesti paksumpaan opukseen. Toivottavasti Uschanov palaa aiheeseen.
January 19, 2023
Kirja käsittelee Brexitin syitä ja lyhesti myös tapahtumien toistumismahdollisuutta Suomessa.
Brexitistä ei voi syyttää Pohjois-Englannin kutistuvaa teollisuutta ja työväestöä, koska syrjäseutujen ja tappiota kärsineiden ihmismäärä ei riitä tulokseen. Brexit sai paljon tukea myös vauraammilta Etelä-Englannin alueilta. Hyvä vertaus on, että Brexitin puolesta äänestivät paikalliset Espoot, joissa asuu enemmän ihmisiä ja jotka ovat vauraampia.
Tukea Brexitille tuli myös vahvasti niiltä alueilta, joissa VÄHITEN maahanmuuttoa.
Lisäksi suuria kannattajia brexitille olivat eläkeläiset, talonsa maksaneet ja rahansa tehneet, joiden etuihin eivät poliitikot pahemmin koske. Nuorten keskuudessa tilanne oli toinen, mikä herättää kysymyksen/toiveen reunionista.
EU-kriittisyyshän oli tunnetusti alun perin vasemmiston heiniä. Britannian 80-luvun labour on varsin surkuhupaisa ilmiö. Osaltaan tämä historia saattoi selittää huonoa vasemmiston remain-kampanjaa, olihan puolueen johdossa surkuhupaisan änkyrävasemmiston ja nuorison idoli Corbyn. Muutenkin remain-kampanja oli surkea eikä sen taakse järjestäydytty.
Thatcher toi Eurooppa-vastaisuuden kunnolla konservatiiveihin. Tässä kohtaa kirjoittaja käyttää huomattavan paljon aikaa sen selittämiseen, miten Thatcherin politiikka ei onnistuntu siinä, mitä sanoi tekevänsä eivätkä sen saavutukset ole maineensa arvoista. Klassikkolainauksena todetaan ”Thatcher halusi luoda isänsä maailman, mutta tulikin luoneeksi poikansa maailman.” Ei tullut maallikkosaarnaaja- vaan tuli korruptoitunut hyväveli-verkosto.
Ehkä pitkän Thatcher-käsittelyn tarkoitus oli rinnastaa se Cameronin ja Osbornen tekemiin oikeisiin uudistuksiin, jotka saattoivat lisätä ihmisten muutoksenhalua. Toki, jos Brexit-kannattajia olivat vauraammat ja väkirikkaat alueet, miksi juuri he olisivat olleet tyytymättömiä konservatiivien kovempaan talouslinjaan?
Brexit koski koko UK:ta vaikka kannatus jakaantuikin vahvasti erilailla Englannissa, Skotlannissa, Walesissa sekä Pohois-Irlannissa. Erityisen suosittua Brexit ja take back control olivat Englannissa. Vaikka englantilaisuushan on varsin tuore ilmiö, ennen he kiinnittyivät Britanniaan. Englantilaisuuden nousemisesta Britanniassa saa joku vielä hauskan vertailun venäläisyyden nousemiseen Neuvostoliitossa.
Äänestykseen päädyttiin, kun Cameron kuvitteli, ettei moista vaalilupausta tarvitse pitää, kun liberaalidemokraatit pääsevät taas hallitukseen ja näin voidaan syödä lupaukset. Opiskelijat olivat kuitenkin katkeria opintomaksujen korotukselle eikä nykyisen Facebookin johtajan tarvinnut enää haaveilla hallituksesta vaalien jälkeen.
Suomen osalta yhtäläisyyksiä ovat vahvat eläkeläisryhmät ja -edut, iltapäivälehdistö (joka toki kesympi), PS:n vahva kannatus kehyskunnissa, suomalaisten omahyväisyys ja usko omaan erinomaisuuteensa sekä jatkuva Thatcherin ihannointi. Eroina kuitenkin meidän monipuoluejärjestelmä, jossa moinen muutos vaikea lyödä läpi sekä eron vaatimat lakimuunnokset, jotka eivät onnistu mahtikäskyillä.
Kirja kannattaa lukea. Keskittymiskykyinen lukee sen yhdeltä istumalta, vaikka jollain keskimittaisella tai jopa lyhyellä matkalla.
Brexitistä ei voi syyttää Pohjois-Englannin kutistuvaa teollisuutta ja työväestöä, koska syrjäseutujen ja tappiota kärsineiden ihmismäärä ei riitä tulokseen. Brexit sai paljon tukea myös vauraammilta Etelä-Englannin alueilta. Hyvä vertaus on, että Brexitin puolesta äänestivät paikalliset Espoot, joissa asuu enemmän ihmisiä ja jotka ovat vauraampia.
Tukea Brexitille tuli myös vahvasti niiltä alueilta, joissa VÄHITEN maahanmuuttoa.
Lisäksi suuria kannattajia brexitille olivat eläkeläiset, talonsa maksaneet ja rahansa tehneet, joiden etuihin eivät poliitikot pahemmin koske. Nuorten keskuudessa tilanne oli toinen, mikä herättää kysymyksen/toiveen reunionista.
EU-kriittisyyshän oli tunnetusti alun perin vasemmiston heiniä. Britannian 80-luvun labour on varsin surkuhupaisa ilmiö. Osaltaan tämä historia saattoi selittää huonoa vasemmiston remain-kampanjaa, olihan puolueen johdossa surkuhupaisan änkyrävasemmiston ja nuorison idoli Corbyn. Muutenkin remain-kampanja oli surkea eikä sen taakse järjestäydytty.
Thatcher toi Eurooppa-vastaisuuden kunnolla konservatiiveihin. Tässä kohtaa kirjoittaja käyttää huomattavan paljon aikaa sen selittämiseen, miten Thatcherin politiikka ei onnistuntu siinä, mitä sanoi tekevänsä eivätkä sen saavutukset ole maineensa arvoista. Klassikkolainauksena todetaan ”Thatcher halusi luoda isänsä maailman, mutta tulikin luoneeksi poikansa maailman.” Ei tullut maallikkosaarnaaja- vaan tuli korruptoitunut hyväveli-verkosto.
Ehkä pitkän Thatcher-käsittelyn tarkoitus oli rinnastaa se Cameronin ja Osbornen tekemiin oikeisiin uudistuksiin, jotka saattoivat lisätä ihmisten muutoksenhalua. Toki, jos Brexit-kannattajia olivat vauraammat ja väkirikkaat alueet, miksi juuri he olisivat olleet tyytymättömiä konservatiivien kovempaan talouslinjaan?
Brexit koski koko UK:ta vaikka kannatus jakaantuikin vahvasti erilailla Englannissa, Skotlannissa, Walesissa sekä Pohois-Irlannissa. Erityisen suosittua Brexit ja take back control olivat Englannissa. Vaikka englantilaisuushan on varsin tuore ilmiö, ennen he kiinnittyivät Britanniaan. Englantilaisuuden nousemisesta Britanniassa saa joku vielä hauskan vertailun venäläisyyden nousemiseen Neuvostoliitossa.
Äänestykseen päädyttiin, kun Cameron kuvitteli, ettei moista vaalilupausta tarvitse pitää, kun liberaalidemokraatit pääsevät taas hallitukseen ja näin voidaan syödä lupaukset. Opiskelijat olivat kuitenkin katkeria opintomaksujen korotukselle eikä nykyisen Facebookin johtajan tarvinnut enää haaveilla hallituksesta vaalien jälkeen.
Suomen osalta yhtäläisyyksiä ovat vahvat eläkeläisryhmät ja -edut, iltapäivälehdistö (joka toki kesympi), PS:n vahva kannatus kehyskunnissa, suomalaisten omahyväisyys ja usko omaan erinomaisuuteensa sekä jatkuva Thatcherin ihannointi. Eroina kuitenkin meidän monipuoluejärjestelmä, jossa moinen muutos vaikea lyödä läpi sekä eron vaatimat lakimuunnokset, jotka eivät onnistu mahtikäskyillä.
Kirja kannattaa lukea. Keskittymiskykyinen lukee sen yhdeltä istumalta, vaikka jollain keskimittaisella tai jopa lyhyellä matkalla.
November 15, 2025
Erinomaisen mielenkiintoinen kirja Brexitistä ja Englannin poliittisen historian, poliittisen systeemin ja kulttuurin olennaisista vaikuttavista tekijöistä tähän historialliseen hetkeen. Tätä peilataan puolestaan Suomen politiikkaan ja historiaan sellaisesta näkökulmasta, että mitä olisi pitänyt tapahtua, jotta vastaava poliittinen irrottautuminen olisi tapahtunut tai voisi tapahtua täällä.
Mielenkiintoisia otteita myös siitä, kuinka ei-paikkansapitävästi suomalainen media on käsitellyt Brexitiä.
Uskomattoman asiantunteva ja lukenut kirjailija ja hyvin lähteytetty teksti.
En anna viittä tähteä koska valitettavasti paikoin aivan liian vaikeaa luettavaa. Monimutkaisia lauserakenteita, loputtoman pitkiä virkkeitä. Hyvin raskasta.
Mielenkiintoisia otteita myös siitä, kuinka ei-paikkansapitävästi suomalainen media on käsitellyt Brexitiä.
Uskomattoman asiantunteva ja lukenut kirjailija ja hyvin lähteytetty teksti.
En anna viittä tähteä koska valitettavasti paikoin aivan liian vaikeaa luettavaa. Monimutkaisia lauserakenteita, loputtoman pitkiä virkkeitä. Hyvin raskasta.
January 16, 2023
Mielenkiintoinen ja avaava näkökulma Britannian EU-eroon ja oikeastaan sotienjälkeiseen politiikkaan yleisestikin. Yhteyksienveto Suomeen ehkä ei ollut aivan yhtä vahvaa, mutta toimivaa kuitenkin. Muistutti mieleen oman yliopistoaikaisen kirjoitukseni suomalaisten ja englantilaisten (ja kyllä tarkoitan Englantia) samankaltaisuudesta.
March 14, 2023
Hyvä analyysi Margaret Tatcherin ajasta ja sen pitkästä varjosta. Analogiasta Suomeen olisin lukenut enemmänkin.
April 18, 2023
Kiinnostava brittiosuus, itselleni monta uutta knoppitietoa. Sen sijaan Suomen käsittely oli turhan ohut ja lyhyt. Nopealukuinen.
December 23, 2023
Avasi kiinnostavasti brexitin taustoja, joskin oli turhan lyhyt jäädäkseen mieleen kirkaasti.
Displaying 1 - 9 of 9 reviews