What do you think?
Rate this book
Talous ja humanismi
Ainutlaatuinen kuvaus talousjärjestelmämme aatteellista juurista.
Ideat muokkaavat maailmaa ja ne ovat muovanneet taloudellista todellisuutta. Ilman kristinuskoa, uskonpuhdistusta, valistusta ja hyvinvointivaltion ideaa markkinatalous ei olisi kehittynyt nykyisenlaiseksi. Siksi talouden ymmärtämiseksi tarvitaan kulttuuritietoisuutta ja humanismia.
Sixten Korkman vie lukijan älyllisesti valaisevalle matkalle halki aatteita ja arvoja muovanneiden kehityskausien. Hän pohtii myös, millaista moraalista uudelleenajattelua kestävä talousjärjestelmä nyt ja tulevaisuudessa kaipaisi.
Ideat muokkaavat maailmaa ja ne ovat muovanneet taloudellista todellisuutta. Ilman kristinuskoa, uskonpuhdistusta, valistusta ja hyvinvointivaltion ideaa markkinatalous ei olisi kehittynyt nykyisenlaiseksi. Siksi talouden ymmärtämiseksi tarvitaan kulttuuritietoisuutta ja humanismia.
Sixten Korkman vie lukijan älyllisesti valaisevalle matkalle halki aatteita ja arvoja muovanneiden kehityskausien. Hän pohtii myös, millaista moraalista uudelleenajattelua kestävä talousjärjestelmä nyt ja tulevaisuudessa kaipaisi.
383 pages, Hardcover
First published October 1, 2022
55 people are currently reading
221 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 29 of 29 reviews
July 18, 2023
Sixten Korkman kertoo tässä kirjassa länsimaisen yhteiskunnan, erityisesti sen talousjärjestelmän, juurista ja muotoilee samalla näkemyksensä siitä, millainen paras mahdollinen yhteiskunta voisi olla. Alla olevan lukukokemukseni vastuuvapautuslausekkeena todettakoon, että sitä haittasi kaverilainassa olleen kirjan toistuva jääminen eräpäivällisten kirjastonkirjojen jalkoihin, mikä teki varsinkin alkupään lukemisesta hyvin katkonaista. Lopun kaksi kolmasosaa luin nyt sitten yhdellä rysäyksellä.
Itselleni kirjan antoisin osio oli kristinuskoa koskeva osuus, jossa Korkman osoittaa, kuinka monin eri tavoin uskonnolliset näkemykset ovat muokanneet talousjärjestelmäämme. Esimerkiksi ennen kalvinistista ajattelua vaurastumista ei katsottu hyvällä, mutta sen myötä vaurastuminen tulkittiin Jumalan suosion osoitukseksi ja vähemmän onnekkaat puolestaan hänen armonsa ulkopuolelle (omasta syystään) jääneiksi!
Kirjan muut kolme pääosiota, valistusaika, kapitalismi ja humanismi sisälsivät itselleni tutumpia ajatuksia ja tuntuivat ehkä siksi vähemmän inspiroivalta luettavalta. Pientä toistoakin kirjaan vääjäämättä syntyy, kun samaa historian aikajanaa esitellään eri näkökulmista. Pitkällisen objektitiivisuuteen pyrkineen selostuksen jälkeen onkin virkistävää päästä loppulukuun, jossa Korkman lopulta tuo esille oman näkemyksensä hyvästä yhteiskunnasta, joka suuresti muistuttaa nykyistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Itselleni kirjan antoisin osio oli kristinuskoa koskeva osuus, jossa Korkman osoittaa, kuinka monin eri tavoin uskonnolliset näkemykset ovat muokanneet talousjärjestelmäämme. Esimerkiksi ennen kalvinistista ajattelua vaurastumista ei katsottu hyvällä, mutta sen myötä vaurastuminen tulkittiin Jumalan suosion osoitukseksi ja vähemmän onnekkaat puolestaan hänen armonsa ulkopuolelle (omasta syystään) jääneiksi!
Kirjan muut kolme pääosiota, valistusaika, kapitalismi ja humanismi sisälsivät itselleni tutumpia ajatuksia ja tuntuivat ehkä siksi vähemmän inspiroivalta luettavalta. Pientä toistoakin kirjaan vääjäämättä syntyy, kun samaa historian aikajanaa esitellään eri näkökulmista. Pitkällisen objektitiivisuuteen pyrkineen selostuksen jälkeen onkin virkistävää päästä loppulukuun, jossa Korkman lopulta tuo esille oman näkemyksensä hyvästä yhteiskunnasta, joka suuresti muistuttaa nykyistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
January 27, 2025
Todellaki wörtti lukee mut en voi sanoo olleeni missään vaiheessa mitenkää turhan kiinnostunu. Tykkäsin silti.
April 14, 2024
On ollut hakusessa sellainen talouskirja, jota voi kaikille suositella. Tää pääsi hyvin lähelle. Insinöörihenkiselle tai kaavioihin viehtyneille suosittelisin edelleen perusoppikirjoja, mutta muille tätä kirjaa. Kirja piirtää kuvan historiallisesta kontekstista ja kuvaa joitakin keskeisiä talouden periaatteita ja ajatuksia.
December 23, 2022
Tärkeä kirja. Korkman on oikeassa siinä, etteivät nyky-yhteiskunnan suurimmat ongelmat ole teknis-taloudellisia, vaan sosiaalisia ja ennen kaikkea kulttuurillisia.
Samalla kun pohdimme, miten elintasoa voitaisiin entisestään nostaa, ihmiskunta tyhmenee käsittämätöntä vauhtia. Huomaamattamme ovat sivistys ja kulttuuri katoamassa ja hautautumassa kolme sekuntia kestävien kissavideoiden loputtomaan virtaan.
Kehitys näyttää pysäyttämättömältä ellei keksitä keinoa, jolla markkinamekanismi saataisiin antamaan enemmän arvoa humanismille ja yleissivistävälle koulutuksulle.
Erinomaisuudesta huolimatta kirjassa hiertää kristinuskon ylikorostaminen. Länsimaiset arvot ovat muodostuneet prosessissa, jossa raamatullinen maailmankuva on vähitellen korvautunut valistuksen maailmankuvalla. Jos näkee muinaiset Lähi-idän uskonnot kaikkialla yhteiskunnan taustalla, täytynee kuvitella elävänsä keskiajalla.
Samalla kun pohdimme, miten elintasoa voitaisiin entisestään nostaa, ihmiskunta tyhmenee käsittämätöntä vauhtia. Huomaamattamme ovat sivistys ja kulttuuri katoamassa ja hautautumassa kolme sekuntia kestävien kissavideoiden loputtomaan virtaan.
Kehitys näyttää pysäyttämättömältä ellei keksitä keinoa, jolla markkinamekanismi saataisiin antamaan enemmän arvoa humanismille ja yleissivistävälle koulutuksulle.
Erinomaisuudesta huolimatta kirjassa hiertää kristinuskon ylikorostaminen. Länsimaiset arvot ovat muodostuneet prosessissa, jossa raamatullinen maailmankuva on vähitellen korvautunut valistuksen maailmankuvalla. Jos näkee muinaiset Lähi-idän uskonnot kaikkialla yhteiskunnan taustalla, täytynee kuvitella elävänsä keskiajalla.
October 7, 2023
Sixten Korkman is a well-known and respected character in Finland. He has been regularly on TV for about 30 years, as an official of the finance ministry and as a professor, commenting economy and finance issues. The book, which could translate as "Economy and Humanism" is great, well-written and full of information and insights on historical developments of capitalism and our current macroeconomics. In his view the birth of capitalism in Europe originates from the reforms of the christian church by Luther and Calvin in the 17th century. The Calvinists believe that wealth is a gift of God for a good christian. Therefore, if you are able to collect a lot of wealth, it is an indication that you are a good person in the eyes of God. He is critical about the neoliberal or libertarian economics and politics and points out that they cannot solve any of the important global problems such as the climate change. He has a strong humanistic vision which is most clearly stated in the last chapter of the book. Korkman's book was written in Finnish but I hope it becomes available in other languages too. One of the best books for me this year.
August 30, 2023
Eläköön humanismi! Eläköön Sixten!
December 4, 2022
Teos ei oikein pitänyt otteessaan. Eteneminen oli toki loogista, mutta se eteni enemmänkin yhteiskunnan, yhteisön sekä uskonnon kehitysten kautta yksittäin ja yhdessä kohti taloutta. Toki talous nykyisessä muodossaan kehittyi vasta paljon myöhemmin edellisiin verrattuna, mutta kirja jäi omalta kantiltani hiukan ontoksi perusasioiden ilmoittamiseksi.
Korkman onnistui kuitenkin hyvin selostamaan miten erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet modernin ajan talouteen, esimerkiksi islamistisen, katolilaisen sekä liberaalin pohjoismaan välillä.
Korkman onnistui kuitenkin hyvin selostamaan miten erilaiset uskonnot ovat vaikuttaneet modernin ajan talouteen, esimerkiksi islamistisen, katolilaisen sekä liberaalin pohjoismaan välillä.
December 26, 2023
Sixten Korkmanin "Talous ja Humanismi" on syvällinen tutkielma talouden ja humanismin yhteydestä. Kirja erottuu erityisesti sen tavan ansiosta, jolla se kytkee yhteen uskontotaloustieteen ja taloushistorian. Korkman käsittelee näitä teemoja laajasti ja monipuolisesti, tarjoten lukijalle kattavan ymmärryksen näiden alojen historiallisesta kehityksestä.
Kirjan vahvuutena on sen kyky yhdistää taloustieteelliset teoriat ja humanistiset näkökulmat. Korkmanin selkeä ja ymmärrettävä tapa käsitellä monimutkaisia taloudellisia käsitteitä tekee teoksesta sopivan niin asiantuntijoille kuin maallikoillekin. Hän pohtii, miten talouskasvu, tulonjako ja ympäristökysymykset ovat yhteydessä inhimillisiin arvoihin ja moraaliin.
Kirjassa tarkastellaan erityisen kiinnostavasti markkinatalouden ja humanismin yhteispeliä. Korkmanin mukaan markkinatalouden tehokkuus ja kilpailu eivät ole ristiriidassa humanismin kanssa, vaan voivat itse asiassa edistää yhteiskunnallisia ja inhimillisiä päämääriä. Hän korostaa, että talouspolitiikan on oltava tasapainossa eettisten periaatteiden ja taloudellisen tehokkuuden kanssa.
"Talous ja Humanismi" on ajatuksia herättävä teos, joka haastaa lukijan pohtimaan talouden ja humanismin suhdetta. Se tarjoaa uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystä siitä, miten talous voi palvella inhimillisiä tavoitteita. Kirja sopii erinomaisesti perusteokseksi kaikille, sillä se koostaa yhteen laajasti tieteen, talous-, kirkko-, kansojen ja poliittista historiaa, tarjoten monipuolisen katsauksen näihin keskeisiin aiheisiin. Se on suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita talouden ja yhteiskunnan suhteesta.
Kirjan vahvuutena on sen kyky yhdistää taloustieteelliset teoriat ja humanistiset näkökulmat. Korkmanin selkeä ja ymmärrettävä tapa käsitellä monimutkaisia taloudellisia käsitteitä tekee teoksesta sopivan niin asiantuntijoille kuin maallikoillekin. Hän pohtii, miten talouskasvu, tulonjako ja ympäristökysymykset ovat yhteydessä inhimillisiin arvoihin ja moraaliin.
Kirjassa tarkastellaan erityisen kiinnostavasti markkinatalouden ja humanismin yhteispeliä. Korkmanin mukaan markkinatalouden tehokkuus ja kilpailu eivät ole ristiriidassa humanismin kanssa, vaan voivat itse asiassa edistää yhteiskunnallisia ja inhimillisiä päämääriä. Hän korostaa, että talouspolitiikan on oltava tasapainossa eettisten periaatteiden ja taloudellisen tehokkuuden kanssa.
"Talous ja Humanismi" on ajatuksia herättävä teos, joka haastaa lukijan pohtimaan talouden ja humanismin suhdetta. Se tarjoaa uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystä siitä, miten talous voi palvella inhimillisiä tavoitteita. Kirja sopii erinomaisesti perusteokseksi kaikille, sillä se koostaa yhteen laajasti tieteen, talous-, kirkko-, kansojen ja poliittista historiaa, tarjoten monipuolisen katsauksen näihin keskeisiin aiheisiin. Se on suositeltavaa luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita talouden ja yhteiskunnan suhteesta.
February 17, 2024
Vuoden historiateos -ehdokas, ja syystä. Olisin antanut ehkä 4 tähteä siksi, että alku oli vähän kertausta historian opinnoista, mutta loppu herätti paljon ajatuksia, joten nostin viiteen. Korkman kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti kapitalismin aatehistoriallista taustaa ja uskonnon vaikutusta kapitalismin ja toisaalta hyvinvointivaltion muovautumiseen. Itseäni kiinnosti selvästi enemmän teoksen loppupuoli, jossa päästiin lähemmäs nykyaikaa.
Erityisen kiinnostavaa alkupuolella mielestäni kalvinististen ja puritaanisten vaikutusten leviäminen ja osuus kapitalismin synnyssä ja yksityisyrittäjyyden suosion kasvussa. Hyvinvointivaltion arvojen taustalla on Korkmanin mukaan ”maallistunut luterilaisuus”.
Kapitalismi on monella tavalla edellytys vapaudelle ja poliittisen ja taloudellisen vallan erottamiselle. Mutta ei nykyisellä tavallaan täydellinen. Kapitalismissa on myös vaaransa, mistä Kiina on hyvä esimerkki. Kiinassa kapitalismi on saanut suuremmissa määrin myös uskonnon piirteitä (johtajien palvonta) ja yhdysvalloissa uskonto ja menestysteologia sekoittuvat kapitalismin ideologiaan.
Korkman käy läpi tunnetuimmat aatteelliset järkäleet Marxista Weberiin, erilaiset uskonnolliset ryhmät & antiikin ajattelijat. Teos etenee lineaarisesti Jeesuksen ajoista kohti nykypäivää. Myös kristillisen historian kuvaus oli mielestäni perin objektiivista, vaikka kristiusko niputettiin mielestäni välillä virheellisesti homogeenisemmaksi, mitä se todellisuudessa on. Näin laajan ja aatehistoriallisen painotuksen omaavan teoksen kohdalla en kuitenkaan näe sitä isona ongelmana. Kristinuskon vaikutukset niin hyvässä kuin pahassa ovat kuitenkin teoksessa esillä, vaikkakin välillä vaikutukset ovat hieman spekulatiivisen kuuloisia. Poliittisten pyrkimysten sekoittuminen uskontoon on mielestäni välillä vaarana, ja Jeesuksen opetusten pääsanoma tulisi mielestäni jyrkemmin erottaa asioista, jotka johtivat esim. Ristiretkiin ja uskonsotiin. Niissä on kyse ihmisen syntisyydestä, ei Jumalan tahdosta tai olemuksesta. Vaikka Raamatussa kuvataan näitä sotia ja kivittämistä yms. (Kuten Korkman mainitsee), ei voi liian yleistävästi todeta, että kristityt ajattelisivat tämän olevan Jumalan tahto. Korkman kuitenkin käsittelee hyvin myös uskontoa vallankäytön välineenä.
Mielenkiintoista oli kuvaus ajasta, jolloin pietismi vaikutti Suomessa ja kalvinististen ajatusten pohjalta syntyivät tietyt herätysliikkeet — myös lestadiolaisuus. Menestysteologia näkyy ja kuuluu esim. Lestadiolaisten käsityksessä pelastumisesta. Ajatus siitä, että pelastuminen pitää ansaita, synnytti ja synnyttää välinpitämätöntä suhtautumista yhteiskunnan vähäosaisia ja köyhiä kohtaan. Markkinatalous -uskossa on piirteitä tästä samasta ajattelusta, jossa yksilön omaa voimaa, riippumattomuutta ja henkilökohtaista menestymistä korostetaan. Yhdysvalloissa edelleen vallassa olevassa evankelikaalisuudessa ja oikeistolaisessa ajattelussa uskotaan edelleen, että esivallan pitää toimia Raamatun sanan mukaan (tietyllä, hyvin kirjaimellisella tavalla tulkittuna). Menestymisen ajatellaan olevan Jumalan siunaus ja merkki pelastuneiden joukkoon kuulumisesta. Tämä eroaa merkittävästi luterilaisesta maailmankatsomuksesta, jossa ajatellaan ihmisen arvon, pelastumisen jne. olevan täysin riippumaton ”hyvistä teoista”. Uskon, että amerikkalaisen kulttuurin vaikutusten ja markkinatalouden vahvistumisen myötä nämä menestysteologiset uskomukset ovat hivuttautuneet yhä lähemmäs meidän alitajuisia ajatuksiamme ja tapojamme nähdä maailma.
Kaipaako kapitalismi moraalia?
Korkman tuo teoksessa esiin myös huolen eriarvoisuudesta,
joka on läsnä myös kapitalismissa. Kapitalistiseen järkestelmään kuuluu esimerkiksi rakenteellinen työttömyys, mutta silti työttömyys julkisessa keskustelussa usein palautetaan yksilön ominaisuuksiin. Yhteiskunnan polarisoitumunen ja maailmankuvien eriytyminen, sekä tuloerojen kasvaminen, ovat riski yhteiskuntarauhalle. Kapitalismi on globaalissa muodossaan mahdollistanut sen, että 1% maailman väestöstä omistaa enemmän kuin pienituloiset yhteensä. Monikansalliset yhtiöt myös kantavat suurinta vastuuta siitä, että ilmastonmuutos ja saatuminen ovat tässä pisteessä.
Kapitalismiin liittyy monia eettisiä ongelmia. Kapitalismi on muokannut ja muokkaa jatkuvasti myös moraaliamme. Hyperkapitalismissa itsekkyys ja ahneus korotetaan ihmisen suurimmaksi ominaisuudeksi, hyveeksi, ja kaikki ihmiset nähdään itsekkyyden kyllästäminä. Varallisuus ja osakkeet muodostuvat täysin välineelliseksi ns. Objektiivisiksi asioiksi, eikä yksilöiden tarvitse pohtia sitä, mihin varat päätyvät ja mitkä niiden ympäristövaikutukset ovat. Viherpesu ja psykologinen vaikuttaminen yrityksen brändäyksessä ja monimutkaisissa tytäryhtiö -verkostoissa on yleistynyt. Kaikkea perustellaan tehokkuudella, ”vaikuttavalla markkinoinnilla” ja tuloksella. Ei eettisyydellä.
Uusliberalistinen liike = syntyi toisen maailmansodan jälkeen reaktiona lamaan. Viime vuosikymmeninä hallitseva talouspoliittinen liike yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Osa vetovoimaa opin yksinkertaisuudessa; 1) yksilön negatiivisen vapauden korostaminen kaiken yläpuolelle, yksilö keskiössä, yhteisöllisyyttä vähätellään. 2) usko hintamekanismin ja vapaan yrittäjyyden siunauksellisuuteen.
- kilpailua korostavissa puheissa kuulee usein kaikuja kalvinismista ja sosiaalidarwinismista (elämä eloonjäämistaisteluna)
- yhdysvaltojen politiikassa saanut populistisia vaikutuksia, ilmastonmuutosta vähätellään, opportunismi
Erityisen kiinnostavaa alkupuolella mielestäni kalvinististen ja puritaanisten vaikutusten leviäminen ja osuus kapitalismin synnyssä ja yksityisyrittäjyyden suosion kasvussa. Hyvinvointivaltion arvojen taustalla on Korkmanin mukaan ”maallistunut luterilaisuus”.
Kapitalismi on monella tavalla edellytys vapaudelle ja poliittisen ja taloudellisen vallan erottamiselle. Mutta ei nykyisellä tavallaan täydellinen. Kapitalismissa on myös vaaransa, mistä Kiina on hyvä esimerkki. Kiinassa kapitalismi on saanut suuremmissa määrin myös uskonnon piirteitä (johtajien palvonta) ja yhdysvalloissa uskonto ja menestysteologia sekoittuvat kapitalismin ideologiaan.
Korkman käy läpi tunnetuimmat aatteelliset järkäleet Marxista Weberiin, erilaiset uskonnolliset ryhmät & antiikin ajattelijat. Teos etenee lineaarisesti Jeesuksen ajoista kohti nykypäivää. Myös kristillisen historian kuvaus oli mielestäni perin objektiivista, vaikka kristiusko niputettiin mielestäni välillä virheellisesti homogeenisemmaksi, mitä se todellisuudessa on. Näin laajan ja aatehistoriallisen painotuksen omaavan teoksen kohdalla en kuitenkaan näe sitä isona ongelmana. Kristinuskon vaikutukset niin hyvässä kuin pahassa ovat kuitenkin teoksessa esillä, vaikkakin välillä vaikutukset ovat hieman spekulatiivisen kuuloisia. Poliittisten pyrkimysten sekoittuminen uskontoon on mielestäni välillä vaarana, ja Jeesuksen opetusten pääsanoma tulisi mielestäni jyrkemmin erottaa asioista, jotka johtivat esim. Ristiretkiin ja uskonsotiin. Niissä on kyse ihmisen syntisyydestä, ei Jumalan tahdosta tai olemuksesta. Vaikka Raamatussa kuvataan näitä sotia ja kivittämistä yms. (Kuten Korkman mainitsee), ei voi liian yleistävästi todeta, että kristityt ajattelisivat tämän olevan Jumalan tahto. Korkman kuitenkin käsittelee hyvin myös uskontoa vallankäytön välineenä.
Mielenkiintoista oli kuvaus ajasta, jolloin pietismi vaikutti Suomessa ja kalvinististen ajatusten pohjalta syntyivät tietyt herätysliikkeet — myös lestadiolaisuus. Menestysteologia näkyy ja kuuluu esim. Lestadiolaisten käsityksessä pelastumisesta. Ajatus siitä, että pelastuminen pitää ansaita, synnytti ja synnyttää välinpitämätöntä suhtautumista yhteiskunnan vähäosaisia ja köyhiä kohtaan. Markkinatalous -uskossa on piirteitä tästä samasta ajattelusta, jossa yksilön omaa voimaa, riippumattomuutta ja henkilökohtaista menestymistä korostetaan. Yhdysvalloissa edelleen vallassa olevassa evankelikaalisuudessa ja oikeistolaisessa ajattelussa uskotaan edelleen, että esivallan pitää toimia Raamatun sanan mukaan (tietyllä, hyvin kirjaimellisella tavalla tulkittuna). Menestymisen ajatellaan olevan Jumalan siunaus ja merkki pelastuneiden joukkoon kuulumisesta. Tämä eroaa merkittävästi luterilaisesta maailmankatsomuksesta, jossa ajatellaan ihmisen arvon, pelastumisen jne. olevan täysin riippumaton ”hyvistä teoista”. Uskon, että amerikkalaisen kulttuurin vaikutusten ja markkinatalouden vahvistumisen myötä nämä menestysteologiset uskomukset ovat hivuttautuneet yhä lähemmäs meidän alitajuisia ajatuksiamme ja tapojamme nähdä maailma.
Kaipaako kapitalismi moraalia?
Korkman tuo teoksessa esiin myös huolen eriarvoisuudesta,
joka on läsnä myös kapitalismissa. Kapitalistiseen järkestelmään kuuluu esimerkiksi rakenteellinen työttömyys, mutta silti työttömyys julkisessa keskustelussa usein palautetaan yksilön ominaisuuksiin. Yhteiskunnan polarisoitumunen ja maailmankuvien eriytyminen, sekä tuloerojen kasvaminen, ovat riski yhteiskuntarauhalle. Kapitalismi on globaalissa muodossaan mahdollistanut sen, että 1% maailman väestöstä omistaa enemmän kuin pienituloiset yhteensä. Monikansalliset yhtiöt myös kantavat suurinta vastuuta siitä, että ilmastonmuutos ja saatuminen ovat tässä pisteessä.
Kapitalismiin liittyy monia eettisiä ongelmia. Kapitalismi on muokannut ja muokkaa jatkuvasti myös moraaliamme. Hyperkapitalismissa itsekkyys ja ahneus korotetaan ihmisen suurimmaksi ominaisuudeksi, hyveeksi, ja kaikki ihmiset nähdään itsekkyyden kyllästäminä. Varallisuus ja osakkeet muodostuvat täysin välineelliseksi ns. Objektiivisiksi asioiksi, eikä yksilöiden tarvitse pohtia sitä, mihin varat päätyvät ja mitkä niiden ympäristövaikutukset ovat. Viherpesu ja psykologinen vaikuttaminen yrityksen brändäyksessä ja monimutkaisissa tytäryhtiö -verkostoissa on yleistynyt. Kaikkea perustellaan tehokkuudella, ”vaikuttavalla markkinoinnilla” ja tuloksella. Ei eettisyydellä.
Uusliberalistinen liike = syntyi toisen maailmansodan jälkeen reaktiona lamaan. Viime vuosikymmeninä hallitseva talouspoliittinen liike yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Osa vetovoimaa opin yksinkertaisuudessa; 1) yksilön negatiivisen vapauden korostaminen kaiken yläpuolelle, yksilö keskiössä, yhteisöllisyyttä vähätellään. 2) usko hintamekanismin ja vapaan yrittäjyyden siunauksellisuuteen.
- kilpailua korostavissa puheissa kuulee usein kaikuja kalvinismista ja sosiaalidarwinismista (elämä eloonjäämistaisteluna)
- yhdysvaltojen politiikassa saanut populistisia vaikutuksia, ilmastonmuutosta vähätellään, opportunismi
May 14, 2025
Voi syntyä vaikutelma, etta kirjan tarkoitus on osoittaa Pohjoismaiden ja Suomen erinomaisuutta. Elämme liberaalissa demokratiassa, jossa ihmisarvoja kunnioitetaan ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta pidetiän tärkeänä, tieteen ja totuuteen pyrkimisen merkitys ymmärretään, humanistista tutkimusta ja taiteita arvostetaan, ympäristöongelmat otetaan vakavasti ja kansainväliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti. Onko kriteerit valittu tarkoitushakuisesti sen varmistamiseksi, että Pohjoismaat näyttäytyvät voittajina?
Kritiikkiin voi vastata kysymällä: mikä olisi parempi vaihtoehto? Olisiko se eriarvoisuutta ja epävakautta kärjistävä uusliberalismi tai vastakkainasetteluja lietsova populismi tai mielivaltaisuuteen johtava autokratia tai anarkia? Ja vaikka utopistisen ihanteen voi hahmottaa, on samalla kysyttävä, onko se realistisesti toteutettavissa?
Kriteerit eivät ole vailla merkitystä tai mielivaltaisia. Pohjoismaat vastaavat niihin vaatimuksiin, joita vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä demokratia asettavat. Historiallinen kokemus ja kansainväliset vertailut viittaavat siihen, että liberaalin demokratian ja markkinatalouden pohjoismainen, laajalla hvinvointivaltiolla täydennetty versio on menestystarina. Tämä ei tarkoita, etteikö yhteiskunnissamme olisi myös ongelmia ja parantamisen varaa. Iso kuva silti on, että ongelmat ovat suurempia monissa muissa maissa.
Yhteiskuntapolititkassa tarvittavaa eettistä lähtökohtaa tai moraalista kompassia voi hakea humanismin pohjalta. Sitä voi tältä kannalta hyvin luonnehtia määritelmän avulla: Humanismi on järkiperäinen filosofia, jota tiede informoi, jota taide inspiroi ja jota myötätunto motivoi.
Kritiikkiin voi vastata kysymällä: mikä olisi parempi vaihtoehto? Olisiko se eriarvoisuutta ja epävakautta kärjistävä uusliberalismi tai vastakkainasetteluja lietsova populismi tai mielivaltaisuuteen johtava autokratia tai anarkia? Ja vaikka utopistisen ihanteen voi hahmottaa, on samalla kysyttävä, onko se realistisesti toteutettavissa?
Kriteerit eivät ole vailla merkitystä tai mielivaltaisia. Pohjoismaat vastaavat niihin vaatimuksiin, joita vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä demokratia asettavat. Historiallinen kokemus ja kansainväliset vertailut viittaavat siihen, että liberaalin demokratian ja markkinatalouden pohjoismainen, laajalla hvinvointivaltiolla täydennetty versio on menestystarina. Tämä ei tarkoita, etteikö yhteiskunnissamme olisi myös ongelmia ja parantamisen varaa. Iso kuva silti on, että ongelmat ovat suurempia monissa muissa maissa.
Yhteiskuntapolititkassa tarvittavaa eettistä lähtökohtaa tai moraalista kompassia voi hakea humanismin pohjalta. Sitä voi tältä kannalta hyvin luonnehtia määritelmän avulla: Humanismi on järkiperäinen filosofia, jota tiede informoi, jota taide inspiroi ja jota myötätunto motivoi.
Read
March 8, 2025A very thorough study of the history of economy, which basically means our way of distributing what we have and what we see fit in the eyes of the society.
So much about religion, which is of course the source of our values. What we believe in. What we depict as okay or not.
It's simple: the main problem with capitalism is that it takes stuff for free from the nature and doesn't replace them. It doesn't compensate what it pollutes. It's naive as we are talking about finite resources and a delicate ecosystem. As a bonus it doesn't really make us happy either, but it gives us a lot of material goods though. So, interestingly enough, calvinism telling us that rich people get into heaven too was the turning point. No shame in being rich anymore.
Newsflash: there's no afterlife. So not only you die, by consuming and being rich you live a life that feels empty and your kids will pay for it.
We try to compete forever with our neighbors, more is more, the neighborhood being the whole world now because of Internet. Like my rich uncles rich friends say: it's sad to get rich because you're toys get so expensive you don't have anyone to play with anymore.
To me, it's sad. What I truly own are my skills, reputation, intellect, health, time. This is what I can affect with my actions and everything else is just noise.
So much about religion, which is of course the source of our values. What we believe in. What we depict as okay or not.
It's simple: the main problem with capitalism is that it takes stuff for free from the nature and doesn't replace them. It doesn't compensate what it pollutes. It's naive as we are talking about finite resources and a delicate ecosystem. As a bonus it doesn't really make us happy either, but it gives us a lot of material goods though. So, interestingly enough, calvinism telling us that rich people get into heaven too was the turning point. No shame in being rich anymore.
Newsflash: there's no afterlife. So not only you die, by consuming and being rich you live a life that feels empty and your kids will pay for it.
We try to compete forever with our neighbors, more is more, the neighborhood being the whole world now because of Internet. Like my rich uncles rich friends say: it's sad to get rich because you're toys get so expensive you don't have anyone to play with anymore.
To me, it's sad. What I truly own are my skills, reputation, intellect, health, time. This is what I can affect with my actions and everything else is just noise.
April 9, 2023
Sixten Korkman jatkaa humaanilla linjallaan ja käsittelee teoksessaan kattavasti eritoten länsimaisten arvojen syntyä ja historiaa ottaen mukaan talouden lähtökohdat. Korkman tuo esille markkinatalouden, demokratian ja hyvinvointivaltion hyvät puolet. Hän käsittelee myös uusliberalismin ja viimeaikaisen populismin ongelmia unohtamatta myöskään hyvinvointivaltion problematiikkaa.
Teos olisi jokaisen populistin hyvä lukea ja vääjäämättä sen lukemisesta olisi uusliberalistillekin hyötyä, vaikkakin olen huolissani edellisen ryhmän lukutaidosta ylipäänsä.
Teos olisi jokaisen populistin hyvä lukea ja vääjäämättä sen lukemisesta olisi uusliberalistillekin hyötyä, vaikkakin olen huolissani edellisen ryhmän lukutaidosta ylipäänsä.
November 28, 2023
Sixten Korkman kertaa usein kerrotun länsimäisen kehityksen tarinan eri aatteiden kautta: kapitalismin , kristinuskon, valituksen ja humanismin. Korkman antaa kristinuskolle suuren roolin nykyisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittäjänä. Myös valtistuksen aatteilla kuten humanismilla on suuri rooli modernissa yhteiskunnasssa esimerkiksi ihmisoikeuksien edistämisessä.
Paikoittain kirja tuntui hieman itseään toistavalta mutta ei liiaksi että se olisi pilannut lukukokemuksen. Kirjallaan Korkman tuntuu viestivän Suomelle: jatkakaa samaan malliin.
Paikoittain kirja tuntui hieman itseään toistavalta mutta ei liiaksi että se olisi pilannut lukukokemuksen. Kirjallaan Korkman tuntuu viestivän Suomelle: jatkakaa samaan malliin.
July 3, 2023
Miksi humanismi on niin tärkeää? Ja mitkä ovat maailmamme todelliset rajat - auttaako talous selvittämään ne ja jakamaan resurssit oikein?
Hienoa pohdintaa monelta eri kantilta, historiaa tutkien ja useita näkökulmia tutkien.
Korkmanin analysoiva, paikoitellen jopa lattea tyyli, uppoaa itseeni kuin häkä.
Korkmanib mielestä liberaalissa sosiaalidemokratiassa ja sekamuotoisessa markkinataloudessa on paljon hyvää ja sen vuoksi kannattaa tehdä töitä. Olen entistä enemmän samaa mieltä.
Hienoa pohdintaa monelta eri kantilta, historiaa tutkien ja useita näkökulmia tutkien.
Korkmanin analysoiva, paikoitellen jopa lattea tyyli, uppoaa itseeni kuin häkä.
Korkmanib mielestä liberaalissa sosiaalidemokratiassa ja sekamuotoisessa markkinataloudessa on paljon hyvää ja sen vuoksi kannattaa tehdä töitä. Olen entistä enemmän samaa mieltä.
December 23, 2023
Tiivis vetävästi kirjoitettu teos. Kenties liiankin vetävä ja helposti luettava, sillä koukkuun jääneenä kuuntelin koko jutun kahdella kuuntelukerralla eikä itselle jäänyt sen takia paljon aikaa reflektoida kirjan väitteitä. Tämä johti tietysti siihen, ettei mieleen jäänyt niin paljon asiaa kuin olisi voinut.
December 28, 2022
Hyvin laaja-alainen aatehistoriallinen katsaus kapitalismin ja uskontojen kehitykseen. Kirjan alkupuoli tuntuu neutraalimmalta tarkastelulta kuin Sixtenin loppupuolen varsin innokas hyvinvointivaltiomallin hehkutus, joka olisi kaivannut kylkeensä hieman balansoivaa mallin ongelmien käsittelyä.
May 23, 2024
Hyvää pohdintaa ja laajensi omaa määritelmääni ihmisoikeuksista.
Maksetaanko kirjailijoille äänikirjojen rojalteja kuuneltujen minuuttien perusteella? Tuntuu, että moni uusi äänikirja on tosi pitkä ja niissä on paljon toistoa, kuten tässäkin. Asia oli kuitenkin hyvää.
Maksetaanko kirjailijoille äänikirjojen rojalteja kuuneltujen minuuttien perusteella? Tuntuu, että moni uusi äänikirja on tosi pitkä ja niissä on paljon toistoa, kuten tässäkin. Asia oli kuitenkin hyvää.
November 4, 2024
Careful review of leading philosophies from past centuries spiced with moderate opinions. Bit too much in too short to get good sense but still high quality introduction for deeper studies. That said, had it been double in size I probably had left it to shelf….
January 24, 2023
Erittäin hyvä, valaiseva ja selkeästi kirjoitettu teos, jossa tuotiin esille eri aatteiden asenteet talouteen eri aikakausilla. Samalla nostettiin esille aatteiden ja ajattelijoiden vaikutukset.
February 23, 2023
Ihan jees.
March 2, 2023
Yllättävän vähän taloutta tässä taloustieteen taustaa avaavassa opuksessa. Sinänsä miellyttävää luettavaa ja ihan vakuuttavia argumentteja.
March 14, 2023
Viisaan, sivistyneen ja humanistisen taloustieteilijän todella mielenkiintoinen, valaiseva ja ajatuksia herättävä kirja.
September 24, 2023
Monipuolinen kirja erilaisten yhteiskunnallisten, historiallisten ajatusten vaikutuksista nykypäivään. Mielenkiintoisinta osuutta edustivat kristinuskoa koskevat pohdinnat.
October 29, 2023
(Äänikirja) Jokaisen äänestysikäisen pitäisi suorittaa tämä. Äänikirjaversiolle miinusta kuiskaavasta lukutyylistä.
December 16, 2024
Parast shidii aikoihin
October 25, 2024
Pidin teoksesta enemmän kuin palkitut kolme tähteä antavat ymmärtää, mutta luettuna rinnan, osin samoja teemoja käsittelevän, Timo Miettisen "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historian" kanssa ei käy epäselväksi, että terävän älynsäkin kera Korkman tarkastelee eurooppalaisen aatehistorian kehitystä ulkopuolisen, aiheeseen erikoistumattoman tutkijan tietotaidolla.
Teoksen parhaat osiot ovatkin niitä, joissa oppihistoriallisen yleistiedon kertaamisen sijasta Korkman pääsee soveltamaan omaa taloustieteellistä osaamistaan. Huolimatta poikkitieteellisestä lähestymiskulmasta, teoksen tyyli tasapainottelee Korkmanin aiempien teosten tapaan onnistuneesti kansantajuisuuden ja nyanssipitoisuuden hienolla rajalla, ja teos sujahtaakin läpi vikkelää vauhtia. Suosittelen kirjaa erityisesti luettavaksi joko rinnan tai peräjälkeen edellä mainitun Miettisen teoksen kanssa, sillä teokset täydentävät toisiaan synergisesti, tarjoten samaan eurooppalaisen henkisen ja yhteiskunnallisen kehityksen panoraamaan omat uniikit tulokulmansa.
Teoksen parhaat osiot ovatkin niitä, joissa oppihistoriallisen yleistiedon kertaamisen sijasta Korkman pääsee soveltamaan omaa taloustieteellistä osaamistaan. Huolimatta poikkitieteellisestä lähestymiskulmasta, teoksen tyyli tasapainottelee Korkmanin aiempien teosten tapaan onnistuneesti kansantajuisuuden ja nyanssipitoisuuden hienolla rajalla, ja teos sujahtaakin läpi vikkelää vauhtia. Suosittelen kirjaa erityisesti luettavaksi joko rinnan tai peräjälkeen edellä mainitun Miettisen teoksen kanssa, sillä teokset täydentävät toisiaan synergisesti, tarjoten samaan eurooppalaisen henkisen ja yhteiskunnallisen kehityksen panoraamaan omat uniikit tulokulmansa.
Displaying 1 - 29 of 29 reviews