What do you think?
Rate this book
Rakas Mikael
”Minun nimeni oli Mikael. Sanon oli, koska nythän minua ei ole enää olemassa. Minä kuolin muutama sekunti sitten. ”
Rakas Mikael on Marja-Leena Tiaisen rakastetuimpia nuortenromaaneja. Teos on myös käännetty useille kielille, ja se on saanut arvostetun Topelius-palkinnon vuoden 1999 parhaasta nuortenkirjasta.
Koskettavan rosoisen tarinan kertoo 16-vuotias Mikael, joka menehtyy päihtyneenä pyöräonnettomuudessa. Särmikästä poikaa jäävät kaipaamaan isoveli, vanhemmat ja bändikaverit. Ja ennen kaikkea suhteellisen tuore tyttöystävä Roosa, joka pian tajuaa odottavansa Mikaelin lasta - 15-vuotiaana! Pojan perhe saa asian selville, ja seuraa tahtojen taistelu siitä, kenen elämästä ja lapsesta oikein onkaan kysymys. Roosan omasta perheestä ei ole apua eikä tukea, mutta sotkeutuuko Mikaelin vauras perhe liikaakin tilanteeseen?
Rakas Mikael on pysynyt kulttikirjana sukupolvesta toiseen, ja netissä se herättää edelleen keskustelua.
Rakas Mikael on Marja-Leena Tiaisen rakastetuimpia nuortenromaaneja. Teos on myös käännetty useille kielille, ja se on saanut arvostetun Topelius-palkinnon vuoden 1999 parhaasta nuortenkirjasta.
Koskettavan rosoisen tarinan kertoo 16-vuotias Mikael, joka menehtyy päihtyneenä pyöräonnettomuudessa. Särmikästä poikaa jäävät kaipaamaan isoveli, vanhemmat ja bändikaverit. Ja ennen kaikkea suhteellisen tuore tyttöystävä Roosa, joka pian tajuaa odottavansa Mikaelin lasta - 15-vuotiaana! Pojan perhe saa asian selville, ja seuraa tahtojen taistelu siitä, kenen elämästä ja lapsesta oikein onkaan kysymys. Roosan omasta perheestä ei ole apua eikä tukea, mutta sotkeutuuko Mikaelin vauras perhe liikaakin tilanteeseen?
Rakas Mikael on pysynyt kulttikirjana sukupolvesta toiseen, ja netissä se herättää edelleen keskustelua.
263 pages, Unknown Binding
First published January 1, 1999
2 people are currently reading
64 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 16 of 16 reviews
December 30, 2014
Tästä kirjasta oli mielessä hyvä lukukokemus 14-vuotiaana ja voi pojat, joihinkin kirjoihin ei vaan pitäisi palata.
Ei liene teiniä, joka ei olisi koskaan halunnut kuolla. Varsinkaan, jos tarjottaisiin tilaisuus päästä seuraamaan omia hautajaisiaan ja omaistensa reaktioita äkilliseen poismenoon. Kirjan idea, jossa päähenkilö Mikael kuolee onnettomuudessa ja toimii sen jälkeen minäkertojana toimii siis ajatuksena kohderyhmälleen paremmin kuin hyvin.
Rakas Mikael sai minut kuitenkin irvistelemään ja ähisemään epämukavuudesta kun tarina, henkilöt ja kieli olivat niin korneja ja yhdentekeviä ja jotenkin huonolaatuisia. Kirja oli selkeästi kirjoitettu nuorille ja osittain tekstin kökköyden voi laittaa vanhentuneen nuorisokielen piikkiin. Se ei kuitenkaan selitä pinnallisia henkilöhahmoja eikä typerää tarinaa.
Kirjassa oli erikoista moralisointia päihteiden suhteen. Kun Jape, Mikaelin serkku, menee surusta sekaisin ja alkaa polttaa pilveä, siitä puhutaan käyttämisenä ja kerrotaan kuinka hän tyhjensi tilinsä ja antoi kellonsa "kahdesta seuraavasta annoksesta".
Tehokeinona käytetään Mikaelin minäkerronnassa asioiden jättämistä epäselviksi, eli lukija ei näe enempää kuin mitä Mikael näkee. Sillä on yritetty luoda jännitystä (Mitä ihmettä Roosa osti apteekista? Lue pidemmälle ja saat sen ehkä selville), mutta siinä ei ole juurikaan onnistuttu. Minäkertoja tuntuu välillä hukkuvan ja Mikaelin kommenttejakin on lähinnä ripoteltu sinne ja tänne, vaikka niillä olisi voinut tuoda tarinaan vaikka minkälaista mielenkiintoista lisää.
Rakkaan Mikaelin lukemisesta jäi vähän likainen olo ja se aiemmin mainittu kornius tuntui oikein valuvan sivuilta. Teki mieli jättää kesken koko ajan, mutta kirja on rakenteeltaan nopea ja helppolukuinen. Ikuinen optimisti toivoo aina kirjan loppua lähestyessään, että se sittenkin on lukemisen arvoinen. Jos joku haluaa kauhistella tätä ja osaa jättää kirjansa kesken, saa tulla kertomaan olenko väärässä. "Mutta kun mä muistan että se oli ihan hyvä silloin kun mä sen luin" ei ole käypä argumentti, koska niin minäkin luulin. Ihan oikeasti.
Nim.merk. Seiskaluokan supernolo ainekirjoitus
Ei liene teiniä, joka ei olisi koskaan halunnut kuolla. Varsinkaan, jos tarjottaisiin tilaisuus päästä seuraamaan omia hautajaisiaan ja omaistensa reaktioita äkilliseen poismenoon. Kirjan idea, jossa päähenkilö Mikael kuolee onnettomuudessa ja toimii sen jälkeen minäkertojana toimii siis ajatuksena kohderyhmälleen paremmin kuin hyvin.
Rakas Mikael sai minut kuitenkin irvistelemään ja ähisemään epämukavuudesta kun tarina, henkilöt ja kieli olivat niin korneja ja yhdentekeviä ja jotenkin huonolaatuisia. Kirja oli selkeästi kirjoitettu nuorille ja osittain tekstin kökköyden voi laittaa vanhentuneen nuorisokielen piikkiin. Se ei kuitenkaan selitä pinnallisia henkilöhahmoja eikä typerää tarinaa.
Kirjassa oli erikoista moralisointia päihteiden suhteen. Kun Jape, Mikaelin serkku, menee surusta sekaisin ja alkaa polttaa pilveä, siitä puhutaan käyttämisenä ja kerrotaan kuinka hän tyhjensi tilinsä ja antoi kellonsa "kahdesta seuraavasta annoksesta".
Tehokeinona käytetään Mikaelin minäkerronnassa asioiden jättämistä epäselviksi, eli lukija ei näe enempää kuin mitä Mikael näkee. Sillä on yritetty luoda jännitystä (Mitä ihmettä Roosa osti apteekista? Lue pidemmälle ja saat sen ehkä selville), mutta siinä ei ole juurikaan onnistuttu. Minäkertoja tuntuu välillä hukkuvan ja Mikaelin kommenttejakin on lähinnä ripoteltu sinne ja tänne, vaikka niillä olisi voinut tuoda tarinaan vaikka minkälaista mielenkiintoista lisää.
Rakkaan Mikaelin lukemisesta jäi vähän likainen olo ja se aiemmin mainittu kornius tuntui oikein valuvan sivuilta. Teki mieli jättää kesken koko ajan, mutta kirja on rakenteeltaan nopea ja helppolukuinen. Ikuinen optimisti toivoo aina kirjan loppua lähestyessään, että se sittenkin on lukemisen arvoinen. Jos joku haluaa kauhistella tätä ja osaa jättää kirjansa kesken, saa tulla kertomaan olenko väärässä. "Mutta kun mä muistan että se oli ihan hyvä silloin kun mä sen luin" ei ole käypä argumentti, koska niin minäkin luulin. Ihan oikeasti.
Nim.merk. Seiskaluokan supernolo ainekirjoitus
June 29, 2018
Rehellisyyden nimissä tämä kirja sai minut välillä voimaan pahoin.
Juonesta nopeasti; Kirjan minäkertojana toimii 16-vuotias Mikael joka kuolee onnettomuudessa. Mikael jättää jälkeensä surevan perheen ja kuukauden tyttöystävänä toimineen Roosan. Selviää, että Roosa on raskaana. Mikaelin isä, äiti, veli ja täti - joka sattuu olemaan Roosan lääkäri pyrkivät estämään Roosan abortin. He painostavat 15-vuotiaan tytön pitämään lapsen, jotta heidän poikansa muisto jäisi elämään.
Lapsen pito romantisoidaan kirjassa täysin. Mikaelkin on täysi aasi, kun tyttöystävän olisi pitänyt olla neitsyt ennen heidän ekaa kertaansa. Henkilöt ja juoni ovat merkityksettömiä ja tönkköjä. Ennalta-arvattavuus ja kliseisyys siivittävät kirjaa koko ajan.
Kirjan aiheen päälle tekisi mieli oksentaa krapula-aamun söseröt sappinesteineen. Oma vika toisaalta, kun en lukenut takakantta kunnolla.
Juonesta nopeasti; Kirjan minäkertojana toimii 16-vuotias Mikael joka kuolee onnettomuudessa. Mikael jättää jälkeensä surevan perheen ja kuukauden tyttöystävänä toimineen Roosan. Selviää, että Roosa on raskaana. Mikaelin isä, äiti, veli ja täti - joka sattuu olemaan Roosan lääkäri pyrkivät estämään Roosan abortin. He painostavat 15-vuotiaan tytön pitämään lapsen, jotta heidän poikansa muisto jäisi elämään.
Lapsen pito romantisoidaan kirjassa täysin. Mikaelkin on täysi aasi, kun tyttöystävän olisi pitänyt olla neitsyt ennen heidän ekaa kertaansa. Henkilöt ja juoni ovat merkityksettömiä ja tönkköjä. Ennalta-arvattavuus ja kliseisyys siivittävät kirjaa koko ajan.
Kirjan aiheen päälle tekisi mieli oksentaa krapula-aamun söseröt sappinesteineen. Oma vika toisaalta, kun en lukenut takakantta kunnolla.
July 25, 2023
Otsustasin ette võtta saledad sinised noortekad, mis raamatukogus nukralt ühel ülariiulil konutavad (või vähemalt mulle on selline mulje jäänud). Esimene õnnelik kättehaaratu viib lugeja 1990. aastate lõpu Soome, kus loo jutustaja on 16-aastane Mikael. Muidu nagu noor ikka, mitte just ülearu pailaps, kuid ühe väikese erisusega: Mikael on nimelt äsja surnud ja jutustab nüüd sellest, mismoodi ta oma lähedaste elu kõrvaltvaatajana näeb. Kõige teravam probleem on muidugi see, et tema sama vana tüdruk Roosa ootab last... Mõnusalt kosutav oli lugeda nutiajastu eelsete noorte elust. Võõristav, kuidas rasedana ja raseda juuresolekul suitsetati ja joodi, seda ma sellest ajast küll taga ei igatse...
March 9, 2020
Mu lemmiknoortekas!
Teismelisena läks eriti hinge, aga arvan, et segu mälestustest ja värsketest tunnetest ei laseks raamatut ka tänapäeval tuimalt lugeda :)
Teismelisena läks eriti hinge, aga arvan, et segu mälestustest ja värsketest tunnetest ei laseks raamatut ka tänapäeval tuimalt lugeda :)
March 28, 2022
Tämä oli kolmas lukemani kirja Marja-Leena Tiaiselta, aiemmin luin kirjat Päin mäntyä ja Poistui kotoaan.
Kertojana tavallisuudesta poikkeavasti jo kirjan alussa kuollut Mikael, joka tarinan edetessä kommentoikin tapahtumia vähän kuin "sivusta katsojana". Itse juoni on varsin simppeli eikä jännitystä kirjasta ei oikeastaan löydy, kuitenkin muutamia pieniä jännityksen hetkiä oli .
Tämän kirjailijan kirjat ovat mielestäni kaikki mitä olen tähän asti lukenut ihan päteviä teoksia ja parantuneet vuosien varrella (vanhin kirja näistä kolmesta lukemistani).
Ikää kirjalla on jo 23 vuotta (julkaistu 1999), mutta ei tunnu niin tolkuttomasti vanhentuneelta. Tietty somesta ei kirjassa tietenkään puhuta.
Kirja oli sopivan pituinen, varsin helppolukuinen ja tekstin kokokin oli sopiva eikä esimerkiksi varsin pieni mitä monissa kirjoissa näkee.
Ajattelin ekana antaa kolme tähteä, mutta sittenkin korotin neljään tähteen kun tämä kirja ansaitsee sen. Ehkei kaikki arvostelujen mukaan pitäneet kirjasta, mutta minun mielestä tämä oli ihan OK.
Kertojana tavallisuudesta poikkeavasti jo kirjan alussa kuollut Mikael, joka tarinan edetessä kommentoikin tapahtumia vähän kuin "sivusta katsojana". Itse juoni on varsin simppeli eikä jännitystä kirjasta ei oikeastaan löydy, kuitenkin muutamia pieniä jännityksen hetkiä oli .
Tämän kirjailijan kirjat ovat mielestäni kaikki mitä olen tähän asti lukenut ihan päteviä teoksia ja parantuneet vuosien varrella (vanhin kirja näistä kolmesta lukemistani).
Ikää kirjalla on jo 23 vuotta (julkaistu 1999), mutta ei tunnu niin tolkuttomasti vanhentuneelta. Tietty somesta ei kirjassa tietenkään puhuta.
Kirja oli sopivan pituinen, varsin helppolukuinen ja tekstin kokokin oli sopiva eikä esimerkiksi varsin pieni mitä monissa kirjoissa näkee.
Ajattelin ekana antaa kolme tähteä, mutta sittenkin korotin neljään tähteen kun tämä kirja ansaitsee sen. Ehkei kaikki arvostelujen mukaan pitäneet kirjasta, mutta minun mielestä tämä oli ihan OK.
November 12, 2024
8F-luokan oppilaat lukivat tämän kirjan ja tekivät sen jälkeen siitä ryhmissä kirjapodcastit.
Romaani kertoo 16-vuotiaasta Mikaelista, joka kirjan ensimetreillä ajaa päihtyneenä kolarin pyörällään ja kuolee. Kuoltuaan Mikael jatkaa romaanin kertojana ja seurailee, kuinka hänen läheisensä jatkavat elämiään eteenpäin. Mikaelin tyttöystävä Roosa on ehtinyt tulla raskaaksi juuri ennen Mikaelin kuolemaa, mutta tämä ei vielä tiedä, kykeneekö pitämään lapsen vai tekeekö abortin. Mikaelin perhe on totta kai lapsen pitämisen kannalla.
Romaanin alku on mainio ja vauhdikas, surullisista tapahtumistaan huolimatta. Loppua kohden tarina alkoi kuitenkin käydä hieman pitkäveteiseksi. Kuollut henkilö kertojana on mielenkiintoinen ratkaisu. Myös Tiaisen toisessa nuortenkirjassa Viestejä Koomasta on tällaista "kuolemankin jälkeen on elämää" -ajattelua. Oppilaat tuntuivat enimmäkseen tykkäävän teoksesta, etenkin romaanin alku tempaisi hyvin lukemaan.
Oppilaat keskustelivat romaanin monista eri teemoista, kuten teiniraskaudesta, päihteistä, erilaisista perheistä sekä kerronnasta kuolleen henkilön näkökulmasta. Podcastin teko osoittautui hyväksi mutta myös oppilailta paljon työtä vaativaksi tehtäväksi. Työ vaati huolellista suunnittelua, kirjan lukemista sekä hyvää ryhmähenkeä. Lukukokemus kyllä selkiytyy aivan eri tavalla keskustelun ja kirjoittamisen avulla.
Romaani kertoo 16-vuotiaasta Mikaelista, joka kirjan ensimetreillä ajaa päihtyneenä kolarin pyörällään ja kuolee. Kuoltuaan Mikael jatkaa romaanin kertojana ja seurailee, kuinka hänen läheisensä jatkavat elämiään eteenpäin. Mikaelin tyttöystävä Roosa on ehtinyt tulla raskaaksi juuri ennen Mikaelin kuolemaa, mutta tämä ei vielä tiedä, kykeneekö pitämään lapsen vai tekeekö abortin. Mikaelin perhe on totta kai lapsen pitämisen kannalla.
Romaanin alku on mainio ja vauhdikas, surullisista tapahtumistaan huolimatta. Loppua kohden tarina alkoi kuitenkin käydä hieman pitkäveteiseksi. Kuollut henkilö kertojana on mielenkiintoinen ratkaisu. Myös Tiaisen toisessa nuortenkirjassa Viestejä Koomasta on tällaista "kuolemankin jälkeen on elämää" -ajattelua. Oppilaat tuntuivat enimmäkseen tykkäävän teoksesta, etenkin romaanin alku tempaisi hyvin lukemaan.
Oppilaat keskustelivat romaanin monista eri teemoista, kuten teiniraskaudesta, päihteistä, erilaisista perheistä sekä kerronnasta kuolleen henkilön näkökulmasta. Podcastin teko osoittautui hyväksi mutta myös oppilailta paljon työtä vaativaksi tehtäväksi. Työ vaati huolellista suunnittelua, kirjan lukemista sekä hyvää ryhmähenkeä. Lukukokemus kyllä selkiytyy aivan eri tavalla keskustelun ja kirjoittamisen avulla.
December 17, 2019
Luin tämän joskus tosi junnuna ja halusin nyt aikuisiällä nostalgia pärinöissäni lukea tämän uudelleen ja ihmetellä mikä tässä oli niin kiehtovaa silloin muinoin. Ymmärrän kyllä miksi tämä kiinnosti lapsena mutta eipä tätä nyt oikein voi lähteä sen kummemmin kehumaan vaikka onhan tämä tosi nopeasti luettu ihan OK nuortenkirja kaikkine epäkohtineenkin.
January 19, 2020
Luin tämän ensimmäistä kertaa joskus yläasteella ja lähinnä nostalgiasyistä tartuin uudestaan. Aika kömpelöltä ja vanhentuneelta kyllä tuntuu, Tiaisen uudemmat on paljon parempia. Ei varmasti uppoaisi nykyteiniin, on tullut paljon parempia ja uudempia teiniraskauskuvauksia viime vuosina.
May 7, 2023
Kirja oli oletuksiini verrattuna todella hyvä. Tarinassa ei ollut koskaa tylsää hetkeä. Kirja oli selkeästi kirjoitettu ja nuorelle helppolukuinen. Vaikka kirja on jo vähän vanhemmasta päästä, sopii se kuitenkin hyvin nykynuorenkin maailmankuvaan.
October 25, 2017
Luin kirjan noin 5 vuotta sitten, jolloin rakastin sitä.
November 20, 2023
Tykkäsin tämän kirjoittajan tyylistä kirjoittaa
Kirja oli nopeatempoinen ja nopeasti luettava
Tässä oli myös paljon romanttista josta tykkäsin paljon päähenkilöiden välillä mutta myös itkinkin kun Mikael kuoli niin nuorena ja häneltä jäi näkemättä paljon elämästä, varsinkin kun hän olisi saanut lapsen tyttöystävänsä kanssa
Kirja oli nopeatempoinen ja nopeasti luettava
Tässä oli myös paljon romanttista josta tykkäsin paljon päähenkilöiden välillä mutta myös itkinkin kun Mikael kuoli niin nuorena ja häneltä jäi näkemättä paljon elämästä, varsinkin kun hän olisi saanut lapsen tyttöystävänsä kanssa
This entire review has been hidden because of spoilers.
September 19, 2017
Tämä on ollut monella lukuvinkkilistalla nuorille, joten päätin tsekata itsekin millainen kirja on, ennen kuin lähden sitä kenellekään suosittelemaan. Uh, no, tähdet kertovat kaiken. Loppuosa kirjaa oli lähempänä kiinnostavaa teosta kuin hyvin ylidramaattinen alku.
Kirjan minäkertoja mm. "oli romantikko", minkä takia hän olisi halunnut tyttöystävänsä olevan neitsyt. Siis mitä?
Aikuiset ihmiset juonivat ja painostivat teinitytön päätökseen, jollaisessa olisi pitänyt tukea ja keskustella kaikki vaihtoehdot läpi.
Kaikki henkilöt olivat oikeastaan aika kamalia ihmisiä. Juoni oli osin ilmeisen arvattava. Dialogi oli tönkköä.
Ehkä olisin pitänyt tästäkin kirjasta teininä enemmän.
Kirjan minäkertoja mm. "oli romantikko", minkä takia hän olisi halunnut tyttöystävänsä olevan neitsyt. Siis mitä?
Aikuiset ihmiset juonivat ja painostivat teinitytön päätökseen, jollaisessa olisi pitänyt tukea ja keskustella kaikki vaihtoehdot läpi.
Kaikki henkilöt olivat oikeastaan aika kamalia ihmisiä. Juoni oli osin ilmeisen arvattava. Dialogi oli tönkköä.
Ehkä olisin pitänyt tästäkin kirjasta teininä enemmän.
This entire review has been hidden because of spoilers.
January 20, 2014
Somewhere I read, that this is the saddest book ever written, so I thought I´ll give it a try. Maybe it can actually make me cry. But the reality was something else. The book has a weak plot, it is quite boring to read at times. Reminds me more of those ordinary young-adult books that are about how screwed up teenagers are and that they have no idea how to live their lives.
February 11, 2013
Muistan lukeneeni tämän noin 15-vuotiaana, ja silloin tykkäsin kirjasta. Se oli nopealukuinen, mutta kiinnostava, ja Mikaelin kertojaääni sopi hyvin tarinaan.
July 19, 2013
Luin tämän joskus yläasteella ja pidin kirjasta esitelmänkin, sekä kirjoitin laajahkon raportin, johon muistan jopa haastatelleeni itse kirjailijaa! Silloin ainakin pidin kirjasta.
Displaying 1 - 16 of 16 reviews