What do you think?
Rate this book
Kaiken se kestää
Skeittausta rakastava Tuukka pitää salaa urheiluluokkaa käyvästä Luukaksesta. Luukaksen elämä pyörii harrastusten ympärillä konservatiivisten vanhempien asettaessa jatkuvasti paineita poikansa harteille. Hämmentävät tunteet kääntävät molempien maailman ylösalaisin ja ahdasmielinen kasvuympäristö tuo kielletylle suhteelle omat ongelmansa. Rakkaus ei kysy lupaa saapuessaan, mutta kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Kaiken se kestää on elämänmakuinen kuvaus kahden lukioikäisen pojan ystävyydestä ja rakkaudesta, myötä- ja vastoinkäymisistä.
Kaiken se kestää on elämänmakuinen kuvaus kahden lukioikäisen pojan ystävyydestä ja rakkaudesta, myötä- ja vastoinkäymisistä.
320 pages, Paperback
First published January 1, 2008
3 people are currently reading
93 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 23 of 23 reviews
February 25, 2013
En edelleenkään ymmärrä, miksi Kaiken se kestää on saanut niin hyviä arvosteluja. Itselleni kun lukukokemuksesta jäi käteen lähinnä turhautumista ja hämmennystä.
Kirja onnistuu heittämään kaikki jännitteensä nurkkaan jo aivan ensimmäisessä luvussa, kun entuudestaan tuntemattomat päähenkilöt saavat tunteisiinsa välittömästi vastakaikua toisiltaan, ja sen kummempia ihmettelemättä tai miettimättä siirrytään seuraamaan kahdenkeskisiä intiimejä hetkiä saunan suojissa. Jää hämärän peittoon, miten tämän olisi tarkoitus olla uskottavaa tai draamallisesti kiinnostavaa, sillä kaikki tuntuu sujuvan olosuhteisiin nähden aivan liian helposti, eikä lukijalla ole minkäännäköistä sidettä kumpaankaan hahmoon. Erityisen latistavaa on, että poikien sisäiset konfliktit identiteettiä ja seksuaalisuutta koskien on ainakin kertojan mukaan käyty läpi jo hyvissä ajoin ennen kirjan alkua, eikä niitä missään vaiheessa itse tarinaa enää juurikaan käsitellä. Muutenkin alkoi vähitellen tuntua siltä, että aloitus on kirjoitettu täysin erillään muusta tarinasta ja myöhemmin unohdettu muokata kirjaan sopivaksi. Tietenkään yksi luku ei kerro kaikkea eikä suhteen alkamisen tarvitse tarkoittaa tarinan päättymistä, ja asetelmiensa puolesta kirjalla olisikin kaikki edellytykset olla mielenkiintoinen ja koskettava.
Tökerön aloituksen jälkeen tarina tekeekin onneksi käänteen hieman parempaan suuntaan. Poikien vasta opetellessa tuntemaan toisiaan välittyy näiden välisestä dialogista tietty haparointi ja ujous, samoin kuin tuoreita ihmissuhteita aina yhtälailla piinaava epävarmuus toisen osapuolen tunteista. Yhteinen mökkireissu puolestaan on tarinallisesti toimiva idea: mikäpä olisi parempi keino nopeuttaa tutustumista ja tuoda hahmoista esiin niin hyvät kuin huonotkin puolet. Draamaa ja suuria tunteita mökillä koetaankin, mutta riitelyn ja satunnaisen sekstailun lisäksi poikien normaalia vuorovaikutusta ei juurikaan päästä näkemään. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä, sillä tällaisenaan hahmojen kasvava välittäminen toisistaan ei välity lukijalle asti lainkaan, ja alkuhuuman hälvettyä näiden suhde alkaakin tuntua todella hataralta. Poikien väliset riidat selviävät lähes järjestään pelkällä anteeksipyytelyllä ja leppymisellä ilman mitään varsinaisia ratkaisuja tai keskusteluja, mikä ei varsinaisesti luo kuvaa kovin kestävästä tai kehityskelpoisesta suhteesta. Kaikkea tätä voisi tietysti pitää orastavan rakkauden alkukankeutena, mutta valitettavasti kehitys tyssää lupaavanoloisen alkuspurtin jälkeen aivan tykkänään.
Kaikkein pahin syntipukki tähän on ehdottomasti kerronta, joka toisaalta sortuu paikoin ilmiselvien asioiden selostamiseen ja selittelyyn, toisaalta taas kertoo totuutena asioita, joille ei tekstistä löydy konkreettista pohjaa lainkaan. On helppo sanoa, että pojat löysivät yhteistä puhuttavaa, tai että näiden välillä vallitsi syvä luottamus, mutta jos näitä asioita ei käytännössä näytetä itse tarinassa mitenkään, menettävät vakuuttelut nopeasti merkityksensä. Lisäksi kaikkitietävä kertoja valottaa molempien osapuolten kannat tilanteessa kuin tilanteessa selviksi niin tasapuolisesti ja -paksusti, ettei kunnon jännitteitä ehdi missään vaiheessa syntyä tai kumpaakaan hahmoa edes kunnolla sympata. Kerrontatyyli onnistuu myös pilaamaan monta niin temaattisesti kuin draamallisestikin kiintoisaa kohtausta, kun lukijalle yksinkertaisesti selitetään tilanne auki sen sijaan että tunteiden annettaisiin näkyä teoissa tai sanoissa, saati pyrittäisiin etsimään näistä tuntemuksista syvempiä tasoja tai edes kertomaan niistä jotenkin oivaltavasti. Paikoin tuntuukin jopa siltä, kuin kirjailija olisi oikeiden tunteiden ja kokemusten sijasta kuvannut paperille lähinnä oletuksia ja arvailuja siitä, miltä asioiden kuuluisi tuntua.
Omille tulkinnoille jää tämän kaiken keskellä tilaa vain niukasti jos lainkaan, mikä söi omalta osaltani huomattavasti mahdollisuuksia samaistumiseen tai edes hahmoista pitämiseen. Vaikka poikien käytös paikoin tuntuikin varsin uskottavalta, perusteiksi tarjotut selitykset eivät olleet kovin toimivia ja veivät näin vähäiseltäkin uskottavuudelta pohjaa.
Monelle nuorelle lukijalle varmasti riittää samaistumiseen, että hahmot käyvät läpi itselle tuttuja tai tulevaisuudessa jännittävinä häämöttäviä tilanteita. Itseäni kuitenkin lähinnä vieraannutti, miten yhdentekeviltä nämä elämän virstaanpylväät tuntuivat kun niihin ei liitetty minkäänlaisia oivaltavia tai yksilöiviä mietteitä. Etenkin seksin harrastamiselle on kirjasta varattu verrattain runsaasti sivuja, mutta aiheen ympärillä pyörivät kysymykset, pelot ja mietteet jätetään iloisesti kokonaan huomioimatta. Alkuhuuman jälkeen ei myöskään missään vaiheessa varsinaisesti selviä, minkä takia pojat ylipäätään viihtyvät yhdessä tai mitä annettavaa näillä toisilleen on.
Päähenkilöt eivät myöskään missään vaiheessa pääse astumaan ulos pari hassua adjektiivia käsittävien persoonallisuuksiensa raameista, vaan käyttäytyvät alusta loppuun saakka kaavamaisesti oppimatta virheistään tai toisistaan juuri mitään. Vaikka Luukas onnistuu pariin otteeseen nousemaan oman raukkamaisuutensa yläpuolelle ja puolustamaan Tuukkaa, muutos tuntuu olevan ainoastaan hetkellistä. Radikaalitkaan käänteet eivät vaikuta hahmojen käyttäytymiseen pidemmällä aikavälillä mitenkään. Kirja kävikin melko puuduttavaksi mitä pidemmälle se eteni. 320 sivua on aivan liian suuri pituus nuortenkirjalle, jossa ei käytännössä ole muuta juonta kuin ajan kuluminen.
Kirjasta löytyy paikoin myös tahatonta komiikkaa: kahden oluttölkin juomisella pääsee jo ympärikänniin, ja etenkin ensimmäisestä luvusta näkee (huonolla tavalla) kilometrin päähän, että kirjoittajan juuret ovat fanficien kirjoittamisessa. 0/10, en suosittele.
Kirja onnistuu heittämään kaikki jännitteensä nurkkaan jo aivan ensimmäisessä luvussa, kun entuudestaan tuntemattomat päähenkilöt saavat tunteisiinsa välittömästi vastakaikua toisiltaan, ja sen kummempia ihmettelemättä tai miettimättä siirrytään seuraamaan kahdenkeskisiä intiimejä hetkiä saunan suojissa. Jää hämärän peittoon, miten tämän olisi tarkoitus olla uskottavaa tai draamallisesti kiinnostavaa, sillä kaikki tuntuu sujuvan olosuhteisiin nähden aivan liian helposti, eikä lukijalla ole minkäännäköistä sidettä kumpaankaan hahmoon. Erityisen latistavaa on, että poikien sisäiset konfliktit identiteettiä ja seksuaalisuutta koskien on ainakin kertojan mukaan käyty läpi jo hyvissä ajoin ennen kirjan alkua, eikä niitä missään vaiheessa itse tarinaa enää juurikaan käsitellä. Muutenkin alkoi vähitellen tuntua siltä, että aloitus on kirjoitettu täysin erillään muusta tarinasta ja myöhemmin unohdettu muokata kirjaan sopivaksi. Tietenkään yksi luku ei kerro kaikkea eikä suhteen alkamisen tarvitse tarkoittaa tarinan päättymistä, ja asetelmiensa puolesta kirjalla olisikin kaikki edellytykset olla mielenkiintoinen ja koskettava.
Tökerön aloituksen jälkeen tarina tekeekin onneksi käänteen hieman parempaan suuntaan. Poikien vasta opetellessa tuntemaan toisiaan välittyy näiden välisestä dialogista tietty haparointi ja ujous, samoin kuin tuoreita ihmissuhteita aina yhtälailla piinaava epävarmuus toisen osapuolen tunteista. Yhteinen mökkireissu puolestaan on tarinallisesti toimiva idea: mikäpä olisi parempi keino nopeuttaa tutustumista ja tuoda hahmoista esiin niin hyvät kuin huonotkin puolet. Draamaa ja suuria tunteita mökillä koetaankin, mutta riitelyn ja satunnaisen sekstailun lisäksi poikien normaalia vuorovaikutusta ei juurikaan päästä näkemään. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä, sillä tällaisenaan hahmojen kasvava välittäminen toisistaan ei välity lukijalle asti lainkaan, ja alkuhuuman hälvettyä näiden suhde alkaakin tuntua todella hataralta. Poikien väliset riidat selviävät lähes järjestään pelkällä anteeksipyytelyllä ja leppymisellä ilman mitään varsinaisia ratkaisuja tai keskusteluja, mikä ei varsinaisesti luo kuvaa kovin kestävästä tai kehityskelpoisesta suhteesta. Kaikkea tätä voisi tietysti pitää orastavan rakkauden alkukankeutena, mutta valitettavasti kehitys tyssää lupaavanoloisen alkuspurtin jälkeen aivan tykkänään.
Kaikkein pahin syntipukki tähän on ehdottomasti kerronta, joka toisaalta sortuu paikoin ilmiselvien asioiden selostamiseen ja selittelyyn, toisaalta taas kertoo totuutena asioita, joille ei tekstistä löydy konkreettista pohjaa lainkaan. On helppo sanoa, että pojat löysivät yhteistä puhuttavaa, tai että näiden välillä vallitsi syvä luottamus, mutta jos näitä asioita ei käytännössä näytetä itse tarinassa mitenkään, menettävät vakuuttelut nopeasti merkityksensä. Lisäksi kaikkitietävä kertoja valottaa molempien osapuolten kannat tilanteessa kuin tilanteessa selviksi niin tasapuolisesti ja -paksusti, ettei kunnon jännitteitä ehdi missään vaiheessa syntyä tai kumpaakaan hahmoa edes kunnolla sympata. Kerrontatyyli onnistuu myös pilaamaan monta niin temaattisesti kuin draamallisestikin kiintoisaa kohtausta, kun lukijalle yksinkertaisesti selitetään tilanne auki sen sijaan että tunteiden annettaisiin näkyä teoissa tai sanoissa, saati pyrittäisiin etsimään näistä tuntemuksista syvempiä tasoja tai edes kertomaan niistä jotenkin oivaltavasti. Paikoin tuntuukin jopa siltä, kuin kirjailija olisi oikeiden tunteiden ja kokemusten sijasta kuvannut paperille lähinnä oletuksia ja arvailuja siitä, miltä asioiden kuuluisi tuntua.
Omille tulkinnoille jää tämän kaiken keskellä tilaa vain niukasti jos lainkaan, mikä söi omalta osaltani huomattavasti mahdollisuuksia samaistumiseen tai edes hahmoista pitämiseen. Vaikka poikien käytös paikoin tuntuikin varsin uskottavalta, perusteiksi tarjotut selitykset eivät olleet kovin toimivia ja veivät näin vähäiseltäkin uskottavuudelta pohjaa.
Monelle nuorelle lukijalle varmasti riittää samaistumiseen, että hahmot käyvät läpi itselle tuttuja tai tulevaisuudessa jännittävinä häämöttäviä tilanteita. Itseäni kuitenkin lähinnä vieraannutti, miten yhdentekeviltä nämä elämän virstaanpylväät tuntuivat kun niihin ei liitetty minkäänlaisia oivaltavia tai yksilöiviä mietteitä. Etenkin seksin harrastamiselle on kirjasta varattu verrattain runsaasti sivuja, mutta aiheen ympärillä pyörivät kysymykset, pelot ja mietteet jätetään iloisesti kokonaan huomioimatta. Alkuhuuman jälkeen ei myöskään missään vaiheessa varsinaisesti selviä, minkä takia pojat ylipäätään viihtyvät yhdessä tai mitä annettavaa näillä toisilleen on.
Päähenkilöt eivät myöskään missään vaiheessa pääse astumaan ulos pari hassua adjektiivia käsittävien persoonallisuuksiensa raameista, vaan käyttäytyvät alusta loppuun saakka kaavamaisesti oppimatta virheistään tai toisistaan juuri mitään. Vaikka Luukas onnistuu pariin otteeseen nousemaan oman raukkamaisuutensa yläpuolelle ja puolustamaan Tuukkaa, muutos tuntuu olevan ainoastaan hetkellistä. Radikaalitkaan käänteet eivät vaikuta hahmojen käyttäytymiseen pidemmällä aikavälillä mitenkään. Kirja kävikin melko puuduttavaksi mitä pidemmälle se eteni. 320 sivua on aivan liian suuri pituus nuortenkirjalle, jossa ei käytännössä ole muuta juonta kuin ajan kuluminen.
Kirjasta löytyy paikoin myös tahatonta komiikkaa: kahden oluttölkin juomisella pääsee jo ympärikänniin, ja etenkin ensimmäisestä luvusta näkee (huonolla tavalla) kilometrin päähän, että kirjoittajan juuret ovat fanficien kirjoittamisessa. 0/10, en suosittele.
February 28, 2013
Mieleenpainuvimmat muistoni tästä kirjasta liittyvät aurinkoiseen piknikiin muutama kesä sitten, jolloin käytin Uma Karman Kaiken se kestää -esikoista päänalusena maatessani ruohikossa. Valehtelematta väitän, että kirja oikeuttaa olemassaolonsa tässä maailmassa paremmin epämukavana tyynynä kuin kaunokirjallisena teoksena. Vaikka kavereiden yllytyksestä tulee luettua kaikenlaista, en usko saavani tähän roskaan tuhlattua aikaani koskaan takaisin edes hyvien karmapisteiden muodossa. Jos toisaalta kirjan arvoa mitataan tahattomassa komiikassa, ei heittämällä muutaman tunnin lukurupeama ota ihan niin paljon päästä.
Karma kertoo tarinan Tuukasta ja Luukaksesta, jotka pariutuvat satunnaisissa kotibileissä noin ensimmäisen kahdenkymmenen sivun aikana ja kuluttavat loput muutamasta sadasta sivusta vääntämällä tikusta draamaa huijatakseen lukijan uskomaan, että näiden välillä olisi enemmän kemiaa kuin sukalla ja saappaalla. Ensimmäinen luku vaikuttaa itsessään erilliseltä novellilta, jota on laajennettu väkipakolla kokonaisen romaanin mittoihin, mistä kielii alun totaalinen irrallisuus käytännössä kaikkeen sitä seuraavaan materiaaliin. Romaanimitta ei ole toisaalta tuonut mukanaan yhtään sen enempää kuvailua tai taustoittamista, vaan Karman hahmot tekevät ja sanovat asioita sen sijaan, että he missään vaiheessa pysähtyisivät oikeasti niitä tuntemaan. Välillä tuntuukin lukevansa transkriptiota lapsuuden barbileikeistä: Jos tää nyt ois täs surullinen ja sit toi toinen sanois et älä oo ja sit se toinen ei niinku enää oiskaan ja sit ois että sex, mikä voisi toimia tyylillisenä jippona ellei teos tekisi niin kivuliaan selväksi että kyse on vain kirjoittajan kyvyttömyydestä maalata lukijalle kuvia niiden selostamisen sijaan.
Parilla sanalla määritellyt päähahmot eivät tarinan aikana juuri irtaannu kaksiulotteisista rooleistaan, eikä lukija missään vaiheessa saa perusteluita sille, miksi he ylipäätään ovat yhdessä. Taitavan kirjoittajan käsissä vastaava asetelma voisi tarjota vaikka minkälaisia kiehtovia itsetutkiskeluja teini-ikäisistä ja seksuaalisuudesta, mutta Karma heittää introspektiolla ja realistisilla tunteilla vesilintua ja ikävystyttää lukijan kuoliaaksi teennäisellä proosalla siitä, kuinka Tuukan ja Luukaksen rakkaus on niin ältsin ihmeellistä ja kaikki esteet voittavaa, että pari nimeä vaihtamalla voisi helposti kuvitella lukevansa Stephenie Meyerin Houkutusta.
Koska juoni ei oikeastaan kerro yhtään mistään ja hahmot ovat pyhässä yhdentekeväisyydessään mitäänsanomattomia, jää kirjan pääasialliseksi anniksi jo alussa mainittu tahaton koomisuus. Itse pohdin viimeisille sivuille asti, mihin vuoteen kirja yritti sijoittua, sillä erilaiset teknologiavinkit (mm. nettipelaaminen) antoivat hyvin ristiriitaisia viestejä. Kiistatta parhaaksi kohtaukseksi osoittautuu traaginen välienselvittely, jossa toinen pojista purkaa pahaa oloaan itsetuhoisuudella juodessaan kaksi kaljatölkkiä ja heiluu skeittilaudan päällä siihen malliin, että tämän rakastettu uhkaa tätä vatsahuuhtelulla. Comedy gold! Ei tällaista voi edes läpällä keksiä.
Monien kirjojen kohdalla omakustannetausta on mitätön sivuseikka. Karman esikoisen tapauksessa kokonaisuus kuitenkin kirkuu editoijien perään, sillä niin moni piirre olisi kaivannut vain yksinkertaista viilausta välttääkseen keskinkertaisuuden tai pahimmillaan jopa luokattomuuden suon. Kaiken se kestää voisikin olla pienellä hiomisella viihdyttävä nuorten kirja aiheesta, joka epäilemättä koskettaa monia. Tällaisenaan se on vain kaikenikäisten älykkyyttä aliarvioivaa tuubaa.
Karma kertoo tarinan Tuukasta ja Luukaksesta, jotka pariutuvat satunnaisissa kotibileissä noin ensimmäisen kahdenkymmenen sivun aikana ja kuluttavat loput muutamasta sadasta sivusta vääntämällä tikusta draamaa huijatakseen lukijan uskomaan, että näiden välillä olisi enemmän kemiaa kuin sukalla ja saappaalla. Ensimmäinen luku vaikuttaa itsessään erilliseltä novellilta, jota on laajennettu väkipakolla kokonaisen romaanin mittoihin, mistä kielii alun totaalinen irrallisuus käytännössä kaikkeen sitä seuraavaan materiaaliin. Romaanimitta ei ole toisaalta tuonut mukanaan yhtään sen enempää kuvailua tai taustoittamista, vaan Karman hahmot tekevät ja sanovat asioita sen sijaan, että he missään vaiheessa pysähtyisivät oikeasti niitä tuntemaan. Välillä tuntuukin lukevansa transkriptiota lapsuuden barbileikeistä: Jos tää nyt ois täs surullinen ja sit toi toinen sanois et älä oo ja sit se toinen ei niinku enää oiskaan ja sit ois että sex, mikä voisi toimia tyylillisenä jippona ellei teos tekisi niin kivuliaan selväksi että kyse on vain kirjoittajan kyvyttömyydestä maalata lukijalle kuvia niiden selostamisen sijaan.
Parilla sanalla määritellyt päähahmot eivät tarinan aikana juuri irtaannu kaksiulotteisista rooleistaan, eikä lukija missään vaiheessa saa perusteluita sille, miksi he ylipäätään ovat yhdessä. Taitavan kirjoittajan käsissä vastaava asetelma voisi tarjota vaikka minkälaisia kiehtovia itsetutkiskeluja teini-ikäisistä ja seksuaalisuudesta, mutta Karma heittää introspektiolla ja realistisilla tunteilla vesilintua ja ikävystyttää lukijan kuoliaaksi teennäisellä proosalla siitä, kuinka Tuukan ja Luukaksen rakkaus on niin ältsin ihmeellistä ja kaikki esteet voittavaa, että pari nimeä vaihtamalla voisi helposti kuvitella lukevansa Stephenie Meyerin Houkutusta.
Koska juoni ei oikeastaan kerro yhtään mistään ja hahmot ovat pyhässä yhdentekeväisyydessään mitäänsanomattomia, jää kirjan pääasialliseksi anniksi jo alussa mainittu tahaton koomisuus. Itse pohdin viimeisille sivuille asti, mihin vuoteen kirja yritti sijoittua, sillä erilaiset teknologiavinkit (mm. nettipelaaminen) antoivat hyvin ristiriitaisia viestejä. Kiistatta parhaaksi kohtaukseksi osoittautuu traaginen välienselvittely, jossa toinen pojista purkaa pahaa oloaan itsetuhoisuudella juodessaan kaksi kaljatölkkiä ja heiluu skeittilaudan päällä siihen malliin, että tämän rakastettu uhkaa tätä vatsahuuhtelulla. Comedy gold! Ei tällaista voi edes läpällä keksiä.
Monien kirjojen kohdalla omakustannetausta on mitätön sivuseikka. Karman esikoisen tapauksessa kokonaisuus kuitenkin kirkuu editoijien perään, sillä niin moni piirre olisi kaivannut vain yksinkertaista viilausta välttääkseen keskinkertaisuuden tai pahimmillaan jopa luokattomuuden suon. Kaiken se kestää voisikin olla pienellä hiomisella viihdyttävä nuorten kirja aiheesta, joka epäilemättä koskettaa monia. Tällaisenaan se on vain kaikenikäisten älykkyyttä aliarvioivaa tuubaa.
October 30, 2022
Made me believe that there's someone for everyone. Couldn't stop crying happy tears when I finished<3
July 17, 2023
Saan jonkun kohtauksen kun luen tän tää on niin hyvä, joka kerta kun luen tän niin mun sydän vaan räjähtää. Tää rakkaustarina on niin ylitsepääsemätön mä en vaan kestä. Mun sydäntä särkee että mulla ei voi enää olla samanlaista lukioaikaista rakkaustarinaa kuin Tuukalla ja Luukaksella koska mun lukioajat on nyt jo ohi.
June 5, 2024
Yks lemppari kirjoista
July 4, 2015
Kolme tähteä siitä, ettei toisiinsa rakastuvista lukiopojista ole kirjoitettu liian montaa kirjaa. Töissä havaitsin tämän olleen tärkeä ja kiinnostava kirja usealle seiskaluokkalaiselle, joten toiminee siis nuorelle, identiteettiään hahmottelevalle lukijalle. Hyvä niin!
Itselleni lukemisvaikeuksia aiheutti kuitenkin paikoin kömpelö kerronta ja se, että henkilöhahmoihin ei oikein päässyt kunnolla sisään. Heissä tapahtuvia suuriakin sisäisiä muutoksia, ihmisenä kasvamista, ensimmäisen homoseksuaalisen parisuhteen kehittymistä ja syvenemistä kuvataan jotenkin yksinkertaistetusti ja pintapuolisesti, mistä johtuu se, että mielestäni tarina kärsi välillä lievistä uskottavuusongelmista. Henkilöhahmot eivät tarinan edetessä myöskään juurikaan kehity, vaikka heidän elämäänsä seurataan lukion alusta aikuisikään asti.
Ainekset ovat kuitenkin hyvät. Pienellä kehittelyllä, tekstin hiomisella ja syventämisellä tässä olisi kyllä ainekset oikein oivalliseksi kirjaksi. Ja kyllä tämä olemassaolonsa oikeuttaa nytkin. Ilahduttavaa on, että nykyajan nuortenkirjavalikoimista on ylipäätään mahdollista löytää kirjoja, joissa kuvataan rakastumista ja parisuhdetta heteronormin ulkopuolelta käsin.
Itselleni lukemisvaikeuksia aiheutti kuitenkin paikoin kömpelö kerronta ja se, että henkilöhahmoihin ei oikein päässyt kunnolla sisään. Heissä tapahtuvia suuriakin sisäisiä muutoksia, ihmisenä kasvamista, ensimmäisen homoseksuaalisen parisuhteen kehittymistä ja syvenemistä kuvataan jotenkin yksinkertaistetusti ja pintapuolisesti, mistä johtuu se, että mielestäni tarina kärsi välillä lievistä uskottavuusongelmista. Henkilöhahmot eivät tarinan edetessä myöskään juurikaan kehity, vaikka heidän elämäänsä seurataan lukion alusta aikuisikään asti.
Ainekset ovat kuitenkin hyvät. Pienellä kehittelyllä, tekstin hiomisella ja syventämisellä tässä olisi kyllä ainekset oikein oivalliseksi kirjaksi. Ja kyllä tämä olemassaolonsa oikeuttaa nytkin. Ilahduttavaa on, että nykyajan nuortenkirjavalikoimista on ylipäätään mahdollista löytää kirjoja, joissa kuvataan rakastumista ja parisuhdetta heteronormin ulkopuolelta käsin.
July 13, 2024
Olisinpa löytänyt tämän kirjan jo omassa teini-iässäni! Kahden lukiolaispojan rakkaustarina oli hellyyttävää luettavaa ja tarjosi mukavasti samaistumispintaa myös näin 27-vuotiaalle. Tästä kirjasta jäi hyvä mieli ja jäin kaipaamaan lisää tietoa hahmojen jatkosta.
Toki kirja sortuu monessakin kohdassa kliseisiin ja esimerkiksi poikien välinen dialogi on erikoista. En itse kyllä kutsu omaa puolisoani jätkäksi tai äijäksi. Tässä on ehkä haettu turhan stereotyyppistä poikien slangia. Minua häiritsi myös Tuukan rooli poikien välisissä seksikohtauksissa. Usein Tuukka jäi passiiviseksi, eikä hänen nautintoaan kuvattu kovinkaan paljoa.
Hahmot ovat ihania ja kirjan merkitys monelle homonuorelle on varmasti tärkeä!
Yleensä minua rassaa, jos naisoletetut kirjoittavat tarinoita poikien tai miesten välisistä suhteista. Mielestäni oikeus näiden tarinoiden kirjoittamiseen on lähtökohtaisesti homomiehillä itsellään.
Kirja saa minulta neljä tähteä puhtaasti siitä syystä, että näitä tarinoita ei ole edelleenkään liikaa ja tämä tarina ansaitsee paikkansa yhtenä merkittävimmistä suomalaisista sateenkaaritarinoista.
Toki kirja sortuu monessakin kohdassa kliseisiin ja esimerkiksi poikien välinen dialogi on erikoista. En itse kyllä kutsu omaa puolisoani jätkäksi tai äijäksi. Tässä on ehkä haettu turhan stereotyyppistä poikien slangia. Minua häiritsi myös Tuukan rooli poikien välisissä seksikohtauksissa. Usein Tuukka jäi passiiviseksi, eikä hänen nautintoaan kuvattu kovinkaan paljoa.
Hahmot ovat ihania ja kirjan merkitys monelle homonuorelle on varmasti tärkeä!
Yleensä minua rassaa, jos naisoletetut kirjoittavat tarinoita poikien tai miesten välisistä suhteista. Mielestäni oikeus näiden tarinoiden kirjoittamiseen on lähtökohtaisesti homomiehillä itsellään.
Kirja saa minulta neljä tähteä puhtaasti siitä syystä, että näitä tarinoita ei ole edelleenkään liikaa ja tämä tarina ansaitsee paikkansa yhtenä merkittävimmistä suomalaisista sateenkaaritarinoista.
February 23, 2016
3,5 tähteä. Kirjoituksessa itsessään on toivomisen varaa ja ulkopuolinen, kaikkitietävä kertoja on paikoittain todella ärsyttävä, mutta tarina vie mukanaan ja voin sanoa, että pidän aidosti kummastakin päähenkilöstä. Kirja myös kestää uudelleen lukemisen erinomaisesti.
November 1, 2023
it's not a masterpiece but will always have a piece of my heart and i'll come back to my boys every year
April 10, 2023
Sanoisin että aika perus wattpad kamaa, siis hyvin kliseistä ja ennalta-arvattavaa, ja varsinkin editoimatonta, mutta oli itselle kuitenkin jotenkin todella helppolukuinen, joten siitä ylimääräinen tähti. Eipä ollut mikään tajuntaa räjäyttävä lukukokemus, hyvin paljon toisiaan toistavia tapahtumia. Ajassa liikuttiin vauhdilla, mutta hypellen, ja olisi ollut kiinnostavaa kuulla normaalistakin elämästä, eikä vain aina konflikteista. Suhde varsinkin alussa ei kehittynyt juuri mitenkään, vaan suoraan hypättiin syvään päätyyn. En tuntenut juuri yhtään samaistuttavuutta hahmoihin tai heidän suhteeseensa.
February 3, 2025
Myönnän, ettei tämä ole mikään kirjallisuuden mestariteos, muttei sen tarvitsekaan olla. Tästä tulee aina vaan nostalginen ja hyvä fiilis, tää kirja oli aikanaan mun ja hyvän frendin "juttu" ja ysärilapsena ysärille sijoittuva tarina vaan jotenkin klikkaa. Kevyttä ja mukavaa luettavaa!
February 13, 2026
Tää oli niin ihana ja söpö. aluks olin vähä ärsyyntyny ku tää meni aika nopeesti siihe pointtii heti alus mut sit ku tää meni eteen päi ni tajusin mihi tää keskitty enemmä. toi loppu oli nii ihana ku ne sai vihdoin olla kunnol yhessä ilman salailuu. ja se et ne oli erossa VIIS VUOTTA💔
August 31, 2022
vihasinko tätä vai tykkäsinkö tästä???
July 2, 2023
Aika hyvin täällä jo sanallistettu omatkin mietteeni. Olisi vaatinut paljon karsimista ja editoimista. Staattinen kertomus.
May 21, 2024
en oikeesti tiiä onko tää teknisesti 4 tähden arvonen mutta viihdyin tän parissa niin hyvin että olkoot
April 9, 2025
tää oli nuorempana mulle tosi tärkee kirja, mut nyt näin aikuisena en oikein muista, että miksi.
July 1, 2013
Annan tähdet aihepiiristä sekä hetkittäin mukaansatempaavasta kerronnasta, mutta siihen ne tämän kirjan meriitit kyllä sitten mielestäni jäävätkin. Teos on kuin keskinkertainen fanfic, jossa on kaikki pakolliset seksikohtaukset ja draamaa siinä välissä, mutta hahmot jäävät todella etäisiksi ja yksiulotteisiksi, eivätkä oikeastaan kasva tarinan aikana lainkaan. Heitä kuvataan lähinnä suhteessa toisiinsa ja ihastuksensa määritteleminä, mutta mitään todellista persoonallisuutta ei kummastakaan päähenkilöstä löydy eikä heidän välinen suhteensakaan kaikesta kirjailijan hehkutuksesta huolimatta (tai siitä johtuen) oikein avaudu, koska hahmot ovat niin ohuet.
Kaikkein eniten minua kirjassa häiritsi se, miten kaikki dialogi oli täysin yhdentekevää. Mitään merkityksellistä ei sanottu missään vaiheessa, vaan suurimmaksi osaksi melkein kaikki henkilöt olivat ärsyttäviä ja pinnallisia ja rasittavaa "nuorisokieltä" naljailevia tyyppejä. Oma käsitykseni lukioikäisistä nuorista on aika toisenlainen. Kirjan nuoret vaikuttivat lähinnä yläasteikäisiltä, keskenkasvuisilta idiooteilta vielä parikymppisinäkin, mikä huomattavasti vaikeutti samaistumista heidän todellisuuteensa.
Kaikkein eniten minua kirjassa häiritsi se, miten kaikki dialogi oli täysin yhdentekevää. Mitään merkityksellistä ei sanottu missään vaiheessa, vaan suurimmaksi osaksi melkein kaikki henkilöt olivat ärsyttäviä ja pinnallisia ja rasittavaa "nuorisokieltä" naljailevia tyyppejä. Oma käsitykseni lukioikäisistä nuorista on aika toisenlainen. Kirjan nuoret vaikuttivat lähinnä yläasteikäisiltä, keskenkasvuisilta idiooteilta vielä parikymppisinäkin, mikä huomattavasti vaikeutti samaistumista heidän todellisuuteensa.
July 28, 2011
Poikarakkautta ja hempeitä kohtauksia. Kiva kirja aiheesta, josta kirjoitetaan suhteellisen vähän, mutta yleensä naiset siitä kirjoittavat. Se tätäkin kirjaa hiukan vaivaa, jonkinlainen tyttömäisyys, ei ainakaan ihan joka poika kirjaan tartu. Mutta nuoret naiset sen sijaan kyllä.
Varmasti silti ajatuksia herättävä kirja kaikkine tuttuine kaavoineen: Luukaksen vanhoilliset ja rikkaat vanhemmat, jotka odottavat pojaltaan paljon ja pitävät Tuukkaa ihan heittiönä. Niinpä niin. Julia ja Romea.
Lähtee vinkkausreppuun pienenä lisänä Hennariikka Romun ja Salla Simukan rinnalle. Seksuaalivähemmistökansalle tietysti aina mainittavan arvoinen uutuus, siksi itsekin kirjan luin - uteliaisuuttani.
Varmasti silti ajatuksia herättävä kirja kaikkine tuttuine kaavoineen: Luukaksen vanhoilliset ja rikkaat vanhemmat, jotka odottavat pojaltaan paljon ja pitävät Tuukkaa ihan heittiönä. Niinpä niin. Julia ja Romea.
Lähtee vinkkausreppuun pienenä lisänä Hennariikka Romun ja Salla Simukan rinnalle. Seksuaalivähemmistökansalle tietysti aina mainittavan arvoinen uutuus, siksi itsekin kirjan luin - uteliaisuuttani.
May 29, 2025
its been about six months from when I read this book. First I thought it was maybe little weird or something. But now, till this day, I have thought that book at least every week. I dont know what I like about it, maybe whole plot and the growth of characters.
September 8, 2014
Taitavasti kirjoitettu ja mukaansatempaava tarina. Seksikuvauksissa olisi tosin riittänyt vähäisempikin yksityiskohtaisuus.
December 15, 2025
Mukavaa, kevyttä luettavaa.
Displaying 1 - 23 of 23 reviews