Miten hieno tuhkimotarina Sally Salmisen Amerikan ajasta. Hän matkusti yhdessä sisarensa Ailin kanssa (josta myös tuli kirjailija) Amerikan Yhdysvaltoihin 1930-luvulla. Kansakoulun käynyt ja itse opiskellut Sally viipyi Amerikassa kuusi vuotta piikoen useissa erinäisissä rikkaissa ja ökyrikkaissa perheissä. Viimeiset kaksi vuotta hän kirjoitti suuren suomalais-ruotsalaisen kirjallisuuspalkinnon voittaneen Katrinan. Kirjoitustyö tapahtui pääosin öisin ja pieninä vapaa-aikoina. Voitto ja kirjan julkaiseminen johtivat Sallyn poistumiseen Amerikan ihmemaasta, maasta, jonka ideologiaa hän, vasemmalle vahvasti kallellaan olevana henkilönä, paheksui. Kahtiajakautuminen näkymättömiin mitättömyyksiin, palvelijoihin, ja isäntäperheisiin oli räikeä. Myös palvelijoiden kesken oli eroa - erityisesti ihonvärin perusteella. Sallyn mukaan Amerikan mustat vihasivat valkoisia, eivätkä syyttä. Tieto kirjallisuuspalkinnosta ehti kiiriä myös Amerikkaan ennen Sallyn maastapoistumista. Se johti lehtihaastatteluihin, radioesiintymisiin ja melkein Hollywood-elokuvaan. Sallyn mainetta käytettiin myös häikäilemättömästi hyväksi, jonka johdosta palkkiot haastatteluista jäivät pieniksi tai niitä ei ollut ollenkaan. Katrinan jo lukeneena aion seuraavaksi lukea hänen omaelämäkertansa Tanskassa asumisensa ajoilta. Siellä hän asui Hitlerin vallan aikana ja osallistui maanalaiseen vastavallankumoustoimintaan taidemaalarimiehensä kanssa. Ei mikään turha leidi, tämä lähes Nobelin kirjallisuuspalkintoon ehdolla ollut kirjailijamme.