Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin

by Sofi Oksanen (Editor), Imbi Paju (Editor)

Kysymys: Miksi Neuvostoliitossa valmistetaan kolmen hengen parisänkyjä?

Vastaus: Etkö tiedä, että Lenin on aina kanssamme...

Oliko Viron miehitys laiton? Miksi neuvostoterrorin uhrit eivät voineet puhua kokemuksistaan julkisesti ja mitä vaikutuksia sillä oli? Entä onnistuiko KGB muuttamaan läntistä historiankirjoitusta mieleisekseen? Miten ihmisen selvisivät pelon, sortotoimenpiteiden ja propagandan varaan rakennetussa yhteiskuntajärjestelmässä?

Tämä artikkelikokoelma etsii vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja valottaa rautaesiripun takaista todellisuutta Viron ja Baltian näkökulmasta. Vaikka neuvostodiktatuuri sortui, miehityksen purkuprosessi on pitkä ja jatkuu yhä.

Kirjan ovat toimittaneet kirjailija Sofi Oksanen ja toimittaja, kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju. Suomalaiselle yleisölle tuttujen kirjoittajien lisäksi kansainvälinen kirjoittajajoukko koostuu oman alansa asiantuntijoista ja tapahtumien todistajista. Kirjassa ovat mukana muiden muassa Aigi Rahi-Tamm, Tauno Tiusanen, Jukka Rislakki ja Anne Applebaum.

Tämä on kirja hinnasta, jonka Viro maksoi ihmiskunnan väkivaltaisimman utopian toteuttamisesta.

Genres: Nonfiction, History

563 pages, Hardcover

First published January 1, 2009

About the author

Sofi Oksanen was born in Finland to a Finnish father and an Estonian mother. In 2010 she won the Nordic Council's Literature Prize for her third novel (originally a play), Puhdistus (Purge).

Reviews

[Aimi Tedresalu]

Tegelikult alustasin selle raamatuga küll juba ammu, aga et tegemist pole just ludinal loetava ilukirjandusega, siis hakkasingi süsteemselt lugema alles selle aasta lõpus. Raamatus on esindatud erinevad autorid peamiselt artiklitega, kuid leidud ka esseevormis kirjutisi ja mälestusi. Põhiteema on väga üldistatult sovetiseerimine ja okupatsioon, mis annab käsitlusvahemikuks terve eelmise sajandi 1940.-aastatest alates kuni tänapäevani. Tegelikult on see hoopis tõlkekogumik, mis esmalt anti välja Soomes, kus tunti huvi paljude küsimuste vastu, alates sellest, kas Eesti alistus Nõukogude Liidule vabatahtlikult ja lõpetades sellega, kas üldse on vaja nii palju ajaloos tuhnida (ilmselt vihje Imbi Paju enda ajaloolise mälu alasele tegevusele nii siin- kui sealpool Soome lahte).

500 lk koondavad palju eriilmelisi teemasid ja käsitlusviise, mille hulgast ei puudu muidugi küüditamine ja metsavendlus, kuid ka Gulag, vanglad, luureajalugu, erinevate režiimide hammaste vahele jäänud juutide saatus ja näiteks poliitilised anekdoodid. Eraldi osad on pühendatud okupatsiooni tagajärgedele (nii majanduslikud, tervislikud, keskkonnaalased), nõukogudeaegsele kunstielule (muu hulgas saab lugeda eelmise sajandi alguse Vene kirjandusest Eestis) ja mineviku käsitlemisele. Osad artiklis on teaduslikumad ja nende lugemiseks kulub rohkem aega, teised on aga lihtsalt mälestuskatked oma elust.

Võin öelda, et selle teose lugemine tekitas minus palju mõtteid ja ilmselt mõistan nüüd ka veidi paremini oma vanemate ealist põlvkonda.