Komisario Sakari Koskinen viettää kerrankin rauhallista talveaväkivaltajaoksen johdossa. Yksi vaivainen katoamisilmoituspäivässä ei kuormita paljoakaan hänen tutkijaryhmäänsä, jakaiken lisäksi tapaus kuulostaa rutiinijutulta. Hätääntynytaviovaimo ilmoittaa miehensä kadonneen, ja kovin useinsellaiset katoamiset ovat selvinneet sankarin omatoimisenkotiinpaluun myötä.
Juttu saa kuitenkin omituisen ja kammottavan käänteen, silläkirjaston hyllystä, Ranskan historiaa käsittelevien teostenkohdalta, löytyy ihmisen sormi - jota koristaa kadonneeksiilmoitetun miehen vihkisormus. Koskinen tajuaa nopeasti,että hänellä on käsissään kenties kovempi juttu kuin koskaanennen. Ja samaan aikaan hänen jaokseensa on saapunut tutkija, joka tuo tullessaan uusia kuvioita henkilösuhteisiin.
FI: Seppo Sakari Jokinen (s. 13. huhtikuuta 1949 Tampere) on suomalainen rikoskirjailija.
Jokinen kävi keskikoulun Tampereen klassillisessa lyseossa ja lähti armeijan jälkeen 1970 Australiaan lähes neljäksi vuodeksi. Hän työskenteli 1975 lähtien Tampereen kaupungin tietokonekeskuksessa ja ehti toimia pitkään keskuksen pääoperaattorina, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi loppuvuodesta 2006.
Seppo Jokinen tunnetaan tamperelaista ja Hervannassa asuvaa komisario Sakari Koskista käsittelevistä rikosromaaneistaan. Jokinen on julkaissut säännöllisesti vuodesta 1996 lähtien vuosittain yhden kirjan.
Vuonna 2010 Jokinen vaihtoi kustantamoa Karistosta osuuskuntamuotoiseen suomalaisten dekkarikirjailijoiden omistamaan Crime Time -kustantamoon. Jokinen on Crime Timen perustajajäsen. Crime Time pyrkii julkaisemaan Jokisen kirjoja myös englanniksi. Ensimmäisenä aiotaan julkaista Hukan enkelit Yhdysvalloissa.
EN:Seppo Sakari Jokinen (born April 13, 1949 in Tampere) is a Finnish writer of crime fiction. His books' main character is the fictional police officer Sakari Koskinen from Hervanta, Tampere. Koskinen is divorced and has a son named Antti. The books are published by CrimeTime. Jokinen himself is also from Tampere. He spent nearly four years in Australia after serving in the army in the early 1970s. He was for many years the main operator in the Tampere city IT centre.
Aloitin Seppo Jokisen Koskinen-sarjan lukemisen loogisesti sarjan keskeltä. Kirjassa toki viitataan lukuisissa kohdin henkilöhahmojen aiempiin edesottamuksiin, mutta se ei kuitenkaan haitannut lukemista liikaa. Enkä muutenkaan yleensä lue dekkareita vain etsivien ja poliisien avioelämän kuvauksen vuoksi. Rikosjuoni oli perushyvä ja Jokisen asiantuntemus näkyy. Niinpä tämä tuskin jäi viimeiseksi lukemakseni Koskiseksi.
Kesäloman tamperelaisdekkariputki jatkuu. Suurta pahaa on letkeä dekkari, jossa poikkeuksellisesti vain yksi juoni. Kirjan lopullinen päätös saadaan vasta Pahasti tehty dekkarissa. Henkilögalleriasta poistuneen ex-upseerin tilalle rienattavaksi on tullut stadilainen poliisi ja tyyliksi muuttunut kepeä naljailu.
Kylläpäs oli mukava palata Koskisen ja kumppaneiden seuraan pitkän tauon jälkeen. Äänikirjan lukija oli vaihtunut Ola Tuomisesta Jukka Pitkäseksi ja siihen piti hetken aikaa totutella. Taattua kotimaista dekkarilaatua.
Ensimmäinen Jokisen kirja jonka luin ja aluksi mietin, onko kotimaiset poliisit ja dekkarit näin surkeita, mutta kirjan puolivälistä tarina alkoi rullata eteenpäin. Ok lukukokemus.
Teksti on vaan niin sujuvaa, Koskinen niin säälittävän inhimillinen ja muutkin henkilöhahmot eläviä ja uskottavia, että en osaa olla pitämättä. Perinteinen poliisidekkari.
Huh, mitä fanaatikkoja tässä esiteltiin - kaameaa, että luultavasti tämäntapaisia on. Piti ihan tarkistaa ilmestymisvuosi - joissakin kohdin tuntui kovin vanhalta teksti. Mysteeriin