Kosmonautti

by Katri Lipson

Svetlana Kovalevna on työpaikallaan armotta kiusattu musiikinopettaja, jonka uralla on ollut yksi valopilkku: Serjoza, ujo poika, joka oli salassa häneen syvästi rakastunut. Sen tiesi vain Sasha, jonka kanssa Serjoza makasi lumessa tuijottaen yötaivasta, heistä kun piti tulla kosmonautteja. Sama Sasha, jolle Serjozan homssuinen äiti aina soitti, kun omasta pojasta oli huolta. Isästähän ei ollut mihinkään, kännispäissään ukko paleltuikin lumihankeen. Kun ammoin tehty dokumentti äkkiä herättää Kremlin ja koko maailman sympatiat siinä esiintynyttä avaruuteen haikailijaa kohtaan, onni näyttää kääntyvän. Mutta missä on Serjoza? Lipson kirjoittaa kuin venäläinen klassikkokirjailija koskettavimmillaan. Lukija löytää itsensä keskeltä 1980-luvun Murmanskia, sen tuoksuja, värejä ja puhetyyliä, ja riippumatta siitä onko ennen käynyt täällä, voiko tämä nostalgia olla tuttua, hän on kuin kotonaan, häpeää vuokrahuoneen laikukasta seinäpaperia ja polttaa kämmenensä kuumaa teelasia vasten. Ja saa lohdutuksen.

Genres: Fiction, Finnish Literature, Russia, School

199 pages, Paperback

First published January 1, 2008

About the author

Katri Lipson is a Finnish writer. She studied medicine at Uppsala University, graduating in 1993. Since then, she has worked as a doctor in Scandinavia and Africa. Her debut novel Cosmonaut was shortlisted for the Finlandia Prize in 2008 and won the Helsingin Sanomat Debut Book of the Year Award that same year.

Reviews

[Markus Pietilä · Rating 4 out of 5]

Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-2007: 172/172)
2008: 5/6
(2009: 4/6)
1984-2023: 181/268

4/5. Tämän kirjan – muun sisällön yläpuolelle nousevana – helmenä oli mielestäni luku 3 SVETLANA (s. 29-39), jossa oppilaiden kiusaama opettajatar Svetlana Kovalevna menee rehtori Nikulinin puheille – ja rehtori sitten melko kylmäävästikin osoittaa olevansa itse osa ongelmaa eikä ratkaisua (alla lainaus tästä).

"Seurasi tauko. Nikulin vaihtoi asentoa. Se sai ilman rehtorin kansliassa liikahtamaan ja miehen haju tekokuitukankaan puristamista nivusista kulkeutui pistävänä opettajattaren sieraimiin.
– Pojat ovat poikia, Svetlana Kovalevna. Jos olisitte... hm... vähän ronskimpi, ottaisitte vain rätin käteenne ja pyyhkisitte koko siivottomuuden tiehensä, kai te tajuatte että vain teidän reaktionne noihin poikamaisuuksiin saa heidät joko jatkamaan tai lopettamaan.
----------
– ... Luuletteko että teidän henkilökohtaisessa pedagokiikassanne olisi tilaa muutoksille?
– En osaa sanoa.
– Jokaisella meistä on toki jotain parantamisen varaa, mutta näyttää siltä että vain teillä on luokassa suoranaisia kurinpidollisia haasteita." (s. 32,39)

[Marek · Rating 3 out of 5]

Kniha má velmi nezvyklý styl vyprávění, zvláštní příběh, nečetla se úplně lehce. V knize nalezneme také erotické pasáže, což podle mého názoru knize ubírá na kvalitě. Rovněž se zde vyskytují vulgarismy.

Celkově kniha nebyla špatná, knihu bych hodnotil jako průměr.

[Vera Angelova · Rating 5 out of 5]

Fresh, nice and unpredictable storyline. Also with divine femininity sneaking beautifully in.

[Marianne Faas · Rating 2 out of 5]

Paikoin hyvää ja koskettavaa kuvausta ja kerrontaa, mutta eipä ollut ihan minun juttuni. En oikein löytänyt tästä päätä enkä häntää.

[Helena · Rating 3 out of 5]

Jotain vahvaa ja puhuttelevaa tässä kirjassa oli, mutta kokonaisuutena tämmöinen slaavilainen melankolia ei ole ihan minun juttuni. Harmaata ja surullista, mutta en tunnetasolla pystynyt eläytymään tarinaan, vaan säilyin ulkopuolisena lukijana. Lipsonista kirjailijana kiinnostuin, täytyy lukea jotain muutakin kirjoittamaansa.

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Elegantti, lopulta ehkä vähän etäiseksi jäävä tarina. Venäläistä tunnelmaa, kovin tässä oli sellainen neuvostoliittolainen harmaus, Murmansk on ympäristönä aika kolkko, siellä sitten revit iloa jääkiekosta ja kosmonauttihaaveista. Päähenkilö jäi lopulta aika sivulliseksi, vaikka tavallaan olikin erinomaisen keskeinen. Mielenkiintoinen kirja.

[Susa · Rating 4 out of 5]

En vieläkään osaa sanoa, mitä mieltä tosissani olin tästä. Ristiriitaisia mutta älyttömän kipeitä fiiliksiä. Harmaa kuva Neuvosto-Venäjästä. Lopussa itketti väkisinkin.

[Aniliini · Rating 5 out of 5]

Jäin täydellisesti kirjan valtaan luettuani sen, harvoin käy niin.