What do you think?
Rate this book
Rakkaat sanat
Sanathan ovat simppeleitä olioita. Semmoisen kun kakaisee ulos, kuulija tietää missä mennään ja pulinat pois. Omena on omena on äpple on apple. Entäpä sitten sellaiset sanat kuin vapaus tai pyhä? Ehkä ne, kuten omppukin, ovat sittenkin sanoja, joiden kohdalla kannattaa katsoa tarkemmin.
Rakkaat sanat käy läpi viljalti tärkeitä, isoja, pieniä, hauskoja tai kuolemanvakavia sanoja ja kertoo kielitieteilijän taidolla ja tarkkuudella, mistä ne tulevat, ja joskus ehkä myös veikkaa, mihin ne ovat menossa. Kirjan tekstit näyttävät konkreettisella ja lähestyttävällä tavalla, kuinka ihmissuhteiden, politiikan, talouden ja sen sellaisten elämänalueiden sanasto on muuttunut arvotukseltaan, painotukseltaan ja merkitykseltään – kielen maailmassa ei ole mitään ikuista ja pysyvää, vaikka joskus meille ehkä niin tahdotaan väittääkin.
Janne Saarikiven tyyli on loistava yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiäavaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa – siis itseään – uudella tavalla.
JANNE SAARIKIVI (s. 1973) on toiminut Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professorina. Hän on myös kolumnisti ja ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen julkaistuista teoksistaan mainittakoon Suomen kieli ja mieli (Teos, 2018) ja yhdessä Taina Saarikiven kanssa toimitettu Turhan tiedon kirja (SKS, 2021).
Rakkaat sanat käy läpi viljalti tärkeitä, isoja, pieniä, hauskoja tai kuolemanvakavia sanoja ja kertoo kielitieteilijän taidolla ja tarkkuudella, mistä ne tulevat, ja joskus ehkä myös veikkaa, mihin ne ovat menossa. Kirjan tekstit näyttävät konkreettisella ja lähestyttävällä tavalla, kuinka ihmissuhteiden, politiikan, talouden ja sen sellaisten elämänalueiden sanasto on muuttunut arvotukseltaan, painotukseltaan ja merkitykseltään – kielen maailmassa ei ole mitään ikuista ja pysyvää, vaikka joskus meille ehkä niin tahdotaan väittääkin.
Janne Saarikiven tyyli on loistava yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiäavaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa – siis itseään – uudella tavalla.
JANNE SAARIKIVI (s. 1973) on toiminut Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professorina. Hän on myös kolumnisti ja ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen julkaistuista teoksistaan mainittakoon Suomen kieli ja mieli (Teos, 2018) ja yhdessä Taina Saarikiven kanssa toimitettu Turhan tiedon kirja (SKS, 2021).
274 pages, Paperback
First published January 1, 2022
17 people are currently reading
143 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 15 of 15 reviews
January 19, 2023
Etymologia eli sanojen alkuperän tutkiminen on mitä mielenkiintoisin tieteenala. Sanat ovat tavallaan hyvin yksinkertaisia asioita, mutta niiden merkitykset ja alkuperät ovat usein monimutkaisten kehityskulkujen tuloksia. Toisin kuin keramiikka, metalliesineet ja kivestä tehdyt rakennukset, puhutut sanat eivät jätä pysyviä jälkiä historiaan, joten tutkijoilla on paljon pohdittavaa ja kun tarpeeksi pitkälle mennään, tullaan aina mahdollisen tietämyksen rajalle.
Janne Saarikivi on laajasti kielitaitoinen kielitieteiden tutkija, joka on tutkinut paljon suomalais-ugrilaisia kieliä. Saarikiven kielitaito kattaa suomen, pohjoissaamen, viron, vepsän ja karjalan kaltaisten kielten lisäksi vaikkapa komin, udmurtin, marin ja ersän. Rakkaat sanat -teoksessa Saarikivi käsittelee koko joukon mielenkiintoisia sanoja, kertoen niiden taustoista enemmän tai vähemmän suoraviivaisesti.
Ihan puhtaasta etymologisesta sananselityksestä ei ole kyse, vaan Saarikiven tekstit ovat kolumnimaista ajatuksenjuoksua, jossa koukataan välillä vähän pidemmänkin mutkan kautta. Matkan varrella lukija saa sivistyä ja ilahtua – mutta ehkäpä myös ärsyyntyä ja provosoitua.
Saarikivellä on paikoin vähän kulmikas tyyli, sellainen poliittista korrektiutta kaihtavan kärkevä, joka saattaa vähän ärsyttää. Eipä siinä mitään, saa itseään niinkin ilmaista ja vaikka luulenkin, etten ihan joka asiasta välittäisi Saarikiven kanssa keskustella, tämän kirjan kohdalla kulmakarvoja nostatti lähinnä n-sanaa käsittelevä artikkeli. Saahan siitäkin kirjoittaa, mutta mitään lisäarvoa Renaz Ebrahimin pilkkaaminen nimeltä mainiten ei juttuun tuonut.
Enimmäkseen pysytään kuitenkin etymologiassa ja kielitieteellispohjaisen sivistyksen parissa, että itse luin Rakkaita sanoja pääsääntöisesti hyvillä mielin ja lisääntyvästä ymmärryksestä iloiten.
Tästä ainakin voin olla täysin samaa mieltä.
Janne Saarikivi on laajasti kielitaitoinen kielitieteiden tutkija, joka on tutkinut paljon suomalais-ugrilaisia kieliä. Saarikiven kielitaito kattaa suomen, pohjoissaamen, viron, vepsän ja karjalan kaltaisten kielten lisäksi vaikkapa komin, udmurtin, marin ja ersän. Rakkaat sanat -teoksessa Saarikivi käsittelee koko joukon mielenkiintoisia sanoja, kertoen niiden taustoista enemmän tai vähemmän suoraviivaisesti.
Ihan puhtaasta etymologisesta sananselityksestä ei ole kyse, vaan Saarikiven tekstit ovat kolumnimaista ajatuksenjuoksua, jossa koukataan välillä vähän pidemmänkin mutkan kautta. Matkan varrella lukija saa sivistyä ja ilahtua – mutta ehkäpä myös ärsyyntyä ja provosoitua.
Saarikivellä on paikoin vähän kulmikas tyyli, sellainen poliittista korrektiutta kaihtavan kärkevä, joka saattaa vähän ärsyttää. Eipä siinä mitään, saa itseään niinkin ilmaista ja vaikka luulenkin, etten ihan joka asiasta välittäisi Saarikiven kanssa keskustella, tämän kirjan kohdalla kulmakarvoja nostatti lähinnä n-sanaa käsittelevä artikkeli. Saahan siitäkin kirjoittaa, mutta mitään lisäarvoa Renaz Ebrahimin pilkkaaminen nimeltä mainiten ei juttuun tuonut.
Enimmäkseen pysytään kuitenkin etymologiassa ja kielitieteellispohjaisen sivistyksen parissa, että itse luin Rakkaita sanoja pääsääntöisesti hyvillä mielin ja lisääntyvästä ymmärryksestä iloiten.
Todellisuudessa kielet eivät tietenkään ole pieniä, vaan kaikki kielet ovat samankokoisia. Jokainen niistä on koko maailma, universumi, tajunnan ja ajattelun täydellinen järjestelmä, ei tippaakaan vähempää. Jokainen yksittäinen sanakin on universumi, tai ainakin miniversumi, ja toivon tässä kirjassa avanneeni lukijoille muutamia niistä.
Tästä ainakin voin olla täysin samaa mieltä.
May 31, 2023
Viihdytti ja avasi uusia näkökulmia. Loistavan Suomen kielen ja mielen jälkeen odotukset ehkä olivat turhan korkealla.
Hiukan myös häiritsi se, että silloin kun kirja liippasi niitä alueita, jotka on itselleni tuttuja, löytyi hämmentäviä virheitä. Saarikivi muun muassa mainitsee, että Jeesuksen puhumista ei muka evankeliumeissa kuvattaisi verbillä λέγω, että heprean אֱלוֹהַּ tarkoittaisi sananmukaisesti "herrat" (ei tarkoita vaan "jumalat"), tai että Luther olisi sanonut että ihminen on vanhurskas vaikka tekisi mitä. Vaikka nämä eivät ole tässä yhteydessä kovin isoja juttuja, herää tietysti kysymys, kuinka luotettavaa kerronta on niissä aiheissa, joista en ymmärrä edes vähää alusta. Ja niitähän tässä kirjassa riittää - ja siksi tämä oli toisaalta oikein hyvää ja antoisaa luettavaa.
Hiukan myös häiritsi se, että silloin kun kirja liippasi niitä alueita, jotka on itselleni tuttuja, löytyi hämmentäviä virheitä. Saarikivi muun muassa mainitsee, että Jeesuksen puhumista ei muka evankeliumeissa kuvattaisi verbillä λέγω, että heprean אֱלוֹהַּ tarkoittaisi sananmukaisesti "herrat" (ei tarkoita vaan "jumalat"), tai että Luther olisi sanonut että ihminen on vanhurskas vaikka tekisi mitä. Vaikka nämä eivät ole tässä yhteydessä kovin isoja juttuja, herää tietysti kysymys, kuinka luotettavaa kerronta on niissä aiheissa, joista en ymmärrä edes vähää alusta. Ja niitähän tässä kirjassa riittää - ja siksi tämä oli toisaalta oikein hyvää ja antoisaa luettavaa.
August 8, 2023
En oikein tiedä, miten tämä kirja pitäisi kategorisoida. Esseiksi nämä ovat vähän kevyitä, kolumneiksi vähän painavia ja aina välillä mennään varsin syvällekin etymologian syövereihin. Idea on joka tapauksessa se, että Saarikivi jutustelee valitsemistaan sanoista valitsemallaan tavalla. Välillä pontimena vaikuttaa olevan sana itse, välillä yhteiskunnallinen tilanne ja välillä taas oma elämä.
Saarikiven tyyli on kepehköä ja varsin helppoa luettavaa lukuunottamatta jaksoja, joissa mennään etymologian ytimeen, jossa mitä ilmeisimmin - ja tämä jää lukijan päättelyn varaan - erilaiset äänteenmuodostukset ovat keskeisessä asemassa sanojen alkuperää jäljitettäessä. Välillä teksti on jopa hämmentävän henkilökohtaista, rakas päiväkirja -tyyppistä vuodatusta. parhaimmillaan toki on löytynyt hyvä tasapaino itseilmaisun, asian ja mielipiteen välille.
Joku toinen arvioija mainitsi täällä faktavirheistä ja siitä johtuen taisin olla erityisen tarkka lukiessani. Ja löysinkin yhde, nimittäin Skotlannin lippu ei ole Suomen lipun kaltainen vaan siinä on valkoinen risti sinisellä pohjalla. Tällainen triviavirhe ei tietysti ole omiaan lisäämään luottamusta tekstiin, joka kyllä paukutetaan luettavaksi kovalla itsevarmuudella.
Saarikiven tyyli on kepehköä ja varsin helppoa luettavaa lukuunottamatta jaksoja, joissa mennään etymologian ytimeen, jossa mitä ilmeisimmin - ja tämä jää lukijan päättelyn varaan - erilaiset äänteenmuodostukset ovat keskeisessä asemassa sanojen alkuperää jäljitettäessä. Välillä teksti on jopa hämmentävän henkilökohtaista, rakas päiväkirja -tyyppistä vuodatusta. parhaimmillaan toki on löytynyt hyvä tasapaino itseilmaisun, asian ja mielipiteen välille.
Joku toinen arvioija mainitsi täällä faktavirheistä ja siitä johtuen taisin olla erityisen tarkka lukiessani. Ja löysinkin yhde, nimittäin Skotlannin lippu ei ole Suomen lipun kaltainen vaan siinä on valkoinen risti sinisellä pohjalla. Tällainen triviavirhe ei tietysti ole omiaan lisäämään luottamusta tekstiin, joka kyllä paukutetaan luettavaksi kovalla itsevarmuudella.
March 28, 2023
Etymologiakirjojen arviot taitaa lähteä kolmosesta tai nelosesta ja vitonenkin on herkässä. Niin tässäkin. Tykkään Saarikivestä, hänen jutuistaan ja sanavalmiudestaan (pun intended). Tyyli on varmasti tietoisen kärkäs ja eikä sekään juuri häiritse edes Ylen Jälkiviisaissa, vaikka en samaa mieltä kaikesta aina olekaan.
Tässä Saarikivi kertoilee itselleen tavalla tai toisella rakkaista sanoista ja lähtee monessa asiassa mahtavast rönsyilemään, kuten etymologiajutuissa kuuluukin.
Tässä Saarikivi kertoilee itselleen tavalla tai toisella rakkaista sanoista ja lähtee monessa asiassa mahtavast rönsyilemään, kuten etymologiajutuissa kuuluukin.
August 4, 2024
Opin, että homo on homonyymi ja muuta etymologista triviaa. Jonkin verran oli tuttuakin kamaa, mutta se ei haitannut. Saarikivi kirjoitti etymologiasta esseistisesti ja pohti myös omaa suhdettaan sanoihin. Paikoin tulee melko henkilökohtaista settiä ja latautunutta tilitystä. Poliittisesti korrekti tämä ei ole, ja useampaanin slurria käsitellään sekä nykypäivän semantiikan että kielihistorian näkökulmasta.
January 2, 2023
[Eka 🤘🤘] Rakkaus lajiin tarttuu. Ihanan varmistelematonta kampetta.
April 4, 2023
Rakastan sanoja. Ja etymologiaa. Ehkä myös Janne Saarikiveä.
(mutta oispa ne poliittiset mielipiteet ja näkemykset editoitu pois!)
(mutta oispa ne poliittiset mielipiteet ja näkemykset editoitu pois!)
April 23, 2023
Etymologia on mielettömän mielenkiintoista ja Saarikivi kirjoittaa hauskasti ja perehtyneisyytensä osoittaen eri suomen sanojen alkuperästä. Saarikivi lauttaa myös omaa persoonaansa ja henkilöhistoriaansa mukaan tekstiin, .ikä on onnistunut ratkaisu. Teos tuo hieman mieleen Veijo Meren Sanojen synnyn, mutta on hauskemmin kirjoitettu. Kirjassa ei ole mitään erityistä teemaa tai järjestystä, eikä edes sisällysluetteloa tai hakemistoa. Vaikka tämä on tietoinen ja tarkoituksellinen ratkaisu, on se myös puute, sillä monien sanojen kohdalla tekisi mieli tarkistaa, että mitä Saarikivi kirjoittikaan jostain toisesta sanasta. Häiritsevää on myös tunkkainen setämiesmäisyys parissa kohdassa (ainakin sanat "neekeri" ja "natsi") - ihme sössötystä, että neekeri-sanassa ei ole mitään pahaa, koska se tarkoittaa "mustaa", tai että "natsi" ei tarkoita mitään, koska Venäjällä sanaa käytetään merkityksestään irrotettuna leimasanana.
February 22, 2025
Saarikivi on parhaimmillaan hyvä ajattelija, joka pystyy havainnoimaan nykykulttuurin absurdiuksia - etenkin mitä kielenkäyttöön tulee.
Pahimmillaan hän on änkyrä idiootti.
Kumpikin ääripää on seurausta Saarikivelle ominaisesta impulssista: hän ei koe olevnsa kotona nykymaailmassa. Hän valittaa monesta asiasta, osassa osuen maaliin, monessa ampuen ohi. Se tekee hänestä kenties keskinkertaisen ajattelijan, mutta nykyisessä ilmapiirissä se näyttäytyy ajoittain hyvinkin älykkäänä.
Ei niin, ettenkö pitänyt isoista osista tätä teosta. Saarikivi on useammin oikeassa kuin väärässä, mutta luettuaan kolme tekstiä on lukenut kaikki tämän teoksen tekstit.
2,5 pyöristettynä ylöspäin.
Pahimmillaan hän on änkyrä idiootti.
Kumpikin ääripää on seurausta Saarikivelle ominaisesta impulssista: hän ei koe olevnsa kotona nykymaailmassa. Hän valittaa monesta asiasta, osassa osuen maaliin, monessa ampuen ohi. Se tekee hänestä kenties keskinkertaisen ajattelijan, mutta nykyisessä ilmapiirissä se näyttäytyy ajoittain hyvinkin älykkäänä.
Ei niin, ettenkö pitänyt isoista osista tätä teosta. Saarikivi on useammin oikeassa kuin väärässä, mutta luettuaan kolme tekstiä on lukenut kaikki tämän teoksen tekstit.
2,5 pyöristettynä ylöspäin.
March 26, 2024
Ehkä pikemminkin 2,5 tähteä, mutta pyöristyi nyt kahteen. Janne Saarikiven kolumneja lukee aina innolla, mutta tämä kirja ei ihan täyttänyt odotuksia. Sanojen etymologiasta kertoviin teksteihin upotetut mielipiteenilmaisut ja anekdootit omasta elämästä eivät kauheasti innostaneet - se etymologinen tarkastelu olisi kyllä riittänyt.
October 13, 2023
Sain vinkin kirjasta lukupiirissä ja kuuntelin äänikirjana. Ehkä luettuna olisi toiminut paremmin, koska nyt en voinut palata jo luettuun ja selailla kirjaa taaksepäin. Mutta toisaalta puhetta sanoista on myös ihanaa kuunnella.
Lukijana Pertti Huuskonen ja sopi oikein hyvin tähän kirjaan.
Lukijana Pertti Huuskonen ja sopi oikein hyvin tähän kirjaan.
February 3, 2024
Enemmin 2.75 arvosana, jotenkin tökki tän kirjan lukeminen. Sinällään mielenkiintonen ku käsittelee etymologiaa mutta kirjoittajan oman elämän liittäminen sanoihin ei kiinnostanu itteää ihan hirveesti. Odotukset oli korkealla, ehkä siksi ei yltänyt tähtiin?
March 16, 2023
Suloinen ja viehättävä teos suomenkielisten […] sanojen etymologiasta.
January 1, 2024
Hauska, laaja-alainen ja yllättävä. Omakohtaisuus tuo tietokirjaan hyvää särmää.
April 30, 2024
Kiinnostava, ilahduttava.
Displaying 1 - 15 of 15 reviews