What do you think?
Rate this book
Homoromaani
"Selaan kuvia paidattomista pojista jotka tuijottavat minua vakavin silmin ja pää kallellaan, suu varovaisesti raollaan. Vaikka pojat poseeraavat, he ovat aitoja, oikeita ihmisiä, lihaksia ja pulleita verisuonia, ja minä haluan heistä jokaista.”
Kertoja näkee kauniita kasvoja ja täydellisiä vartaloita kaikkialla, mutta silti hänen tapaamissaan miehissä on aina jotain vikaa. Joihinkin hän ihastuu, mutta nopeasti myös ärsyyntyy: yksi kuivattaa munankuoria ja muistaa kaiken mitä hänelle sanoo, toinen kertoo rakastavansa. Ja sitä kertoja ei todellakaan halua kuulla.
Homoromaani on kaunistelematon kuvaus rakkauden etsimisestä ja väkivallasta sekä peloista ja häpeästä, jotka estävät päästämästä toista ihmistä lähelle.
Kertoja näkee kauniita kasvoja ja täydellisiä vartaloita kaikkialla, mutta silti hänen tapaamissaan miehissä on aina jotain vikaa. Joihinkin hän ihastuu, mutta nopeasti myös ärsyyntyy: yksi kuivattaa munankuoria ja muistaa kaiken mitä hänelle sanoo, toinen kertoo rakastavansa. Ja sitä kertoja ei todellakaan halua kuulla.
Homoromaani on kaunistelematon kuvaus rakkauden etsimisestä ja väkivallasta sekä peloista ja häpeästä, jotka estävät päästämästä toista ihmistä lähelle.
253 pages, Hardcover
Published May 15, 2023
10 people are currently reading
205 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 40 reviews
August 24, 2023
mulla on ollu tapana sulkea kirja heti ku mieskirjailijan kirjasta löytyy jotain spermasta, mutta näemmä lgbt-kirjallisuudessa se ei haittaa
June 11, 2023
Rasmus Arikan Homoromaani (2023) alkaa vähän samoin kuin hiljattain lukemani toinen "homoromaani", Niko Hallikaisen Kanjoni-romaani. Molemmissa päähenkilön arki noudattaa samaa kaavaa ja molemmissa päähenkilö on epäkohtelias, tyly, välillä suorastaan ilkeä lähimmäisiään kohtaan. Mutta Arikan romaani kasvaa mielestäni loppua kohden paremmaksi kuin Hallikaisen romaani. Molemmat romaanit muuten tekijöidensä esikoisia.
Romaani rakentuu neljästä osasta, on lyhyt esinäytös ja kolme osaa. Esinäytöksessä päähenkilö on menossa synnyinkaupunkiinsa Ison pojan hautajaisiin. Ensimmäinen osa kuvaa helsinkiläistyneen 26-vuotiaan päähenkilön arkea. Ja tämä on se osa, joka muistuttaa Hallikaisen romaania. Toinen osa kertoo päähenkilön ja Ison pojan tarinaa välähdyksenomaisesti alkaen siitä, kun päähenkilö 2-vuotiaana tapaa kaksi vuotta vanhemman Ison pojan hiekkalaatikolla. Tarina päättyy aikuisuuden kynnykselle. Kolmannessa osassa hypätään takaisin hautajaiskohtaukseen.
Sekä toinen että kolmas osa selittävätkin paljon ensimmäisessä osassa ilmenevää päähenkilön käytöstä ja ajatusmaailmaa. Toinen ja kolmas osa ovat erittäin vahvaa kerrontaa ja saavat ajattelemaan ensimmäistä osaakin uudesta näkökulmasta. Ulkopuolisuus, häpeä, läheisyyden kaipuu yms. ovat romaanin kannattelevia teemoja.
Kuten Hallikaisen romaanissa, tässäkin on omat mielenkiintoiset tyyliratkaisut. Tässä romaanissa on paljon esimerkiksi puolen sivun mittaisia kappaleita ja muuta ei sivulla sitten olekaan. Hallikaisen romaanin tapaan tässäkään ei henkilöitä juurikaan mainita nimeltä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Toinen ja kolmas osa nostavat arviota huomattavasti, melkein jo mietin, että annanko heikon nelosen, mutta päädyn nyt kuiten vahvaan kolmoseen. Eli arvioksi 3,4/5.
Romaani rakentuu neljästä osasta, on lyhyt esinäytös ja kolme osaa. Esinäytöksessä päähenkilö on menossa synnyinkaupunkiinsa Ison pojan hautajaisiin. Ensimmäinen osa kuvaa helsinkiläistyneen 26-vuotiaan päähenkilön arkea. Ja tämä on se osa, joka muistuttaa Hallikaisen romaania. Toinen osa kertoo päähenkilön ja Ison pojan tarinaa välähdyksenomaisesti alkaen siitä, kun päähenkilö 2-vuotiaana tapaa kaksi vuotta vanhemman Ison pojan hiekkalaatikolla. Tarina päättyy aikuisuuden kynnykselle. Kolmannessa osassa hypätään takaisin hautajaiskohtaukseen.
Sekä toinen että kolmas osa selittävätkin paljon ensimmäisessä osassa ilmenevää päähenkilön käytöstä ja ajatusmaailmaa. Toinen ja kolmas osa ovat erittäin vahvaa kerrontaa ja saavat ajattelemaan ensimmäistä osaakin uudesta näkökulmasta. Ulkopuolisuus, häpeä, läheisyyden kaipuu yms. ovat romaanin kannattelevia teemoja.
Kuten Hallikaisen romaanissa, tässäkin on omat mielenkiintoiset tyyliratkaisut. Tässä romaanissa on paljon esimerkiksi puolen sivun mittaisia kappaleita ja muuta ei sivulla sitten olekaan. Hallikaisen romaanin tapaan tässäkään ei henkilöitä juurikaan mainita nimeltä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Toinen ja kolmas osa nostavat arviota huomattavasti, melkein jo mietin, että annanko heikon nelosen, mutta päädyn nyt kuiten vahvaan kolmoseen. Eli arvioksi 3,4/5.
November 30, 2023
Sirpaleinen, mutta tarkka kasvukertomus rakkaudesta, homofobiasta ja seksuaalisuudesta. Kieli on suoraa ja graafista, kuvailu paikoitellen jopa inhorealistista, mikä voi lukijasta riippuen olla joko luotaantyöntävää tai sitten ei. Joka tapauksessa teos on hyvä lisä kotimaisen sateenkaarikirjallisuuden kentälle.
June 26, 2023
Hämmentävä kirja (varmaan tarkoituksella), jonka ensimmäisestä osatsta en pitänyt yhtään, enkä toisestakaan mutta eri syystä, ja kolmannen osan luettuani ymmärsin, mistä koko kirjassa oikein oli kysymys.
Homoromaani on nuoren miehen kasvukertomus, tyypillinenkin ehkä, mutta kierteenä tietysti se, että homomiehen elämä on monin tavoin monimutkaisempaa kuin heteromiehen. Kirjan ensimmäinen osa tuo mieleeni Sisko Savonlahden kirjan Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, teoksen, jossa minäkertoja ajelehtii suhteesta toiseen tylsistyneenä omaan elämäänsä.
Kirjan toisessa osassa palataan päähenkilön lapsuuteen, josta löytyy vähän turhankin suoraviivaiset selitykset sille, miksi ihmisiin kiinnittyminen ja kiintyminen on hänelle vaikeaa. Suorasukaisuudessaan tämä osa teosta on raastavaa luettavaa, enkä toivo kenenkään tällaista lapsuutta elävän. Kirjan kolmas osa, pitkien lauseiden pitkä monologi, tuo päähenkilölle lopulta oman itsen ymmärryksen ja tasapainon.
Arikan teksti on paikoin banaalia ja antaa paikoin vaikutelman siitä, että shokeeraaminen on ollut kirjoittajan ensisijainen tavoite. Pakoin taas se avaa tällaiselle tavalliselle heterolukijalle hyvin sitä, kuinka toisenlaisesta vinkkelistä maailmaa joutuu vähemmistöstä katselemaan ja kokemaan. Hämmentävä lukukokemus, joka pakottaa ajattelemaan.
Homoromaani on nuoren miehen kasvukertomus, tyypillinenkin ehkä, mutta kierteenä tietysti se, että homomiehen elämä on monin tavoin monimutkaisempaa kuin heteromiehen. Kirjan ensimmäinen osa tuo mieleeni Sisko Savonlahden kirjan Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, teoksen, jossa minäkertoja ajelehtii suhteesta toiseen tylsistyneenä omaan elämäänsä.
Kirjan toisessa osassa palataan päähenkilön lapsuuteen, josta löytyy vähän turhankin suoraviivaiset selitykset sille, miksi ihmisiin kiinnittyminen ja kiintyminen on hänelle vaikeaa. Suorasukaisuudessaan tämä osa teosta on raastavaa luettavaa, enkä toivo kenenkään tällaista lapsuutta elävän. Kirjan kolmas osa, pitkien lauseiden pitkä monologi, tuo päähenkilölle lopulta oman itsen ymmärryksen ja tasapainon.
Arikan teksti on paikoin banaalia ja antaa paikoin vaikutelman siitä, että shokeeraaminen on ollut kirjoittajan ensisijainen tavoite. Pakoin taas se avaa tällaiselle tavalliselle heterolukijalle hyvin sitä, kuinka toisenlaisesta vinkkelistä maailmaa joutuu vähemmistöstä katselemaan ja kokemaan. Hämmentävä lukukokemus, joka pakottaa ajattelemaan.
May 19, 2023
thank god for bookbeat jossa on kaikki mun kaikista obskuureimmat kirjalöydöt. kirja itse oli hyvä mutta tää raitiovaunutapaturma ja lapsuudentraumat tuli vähä puskista
This entire review has been hidden because of spoilers.
August 6, 2024
En lue yleensä kirjoja, joista tulee paha olo. En pitänyt päähenkilöstä, en eritteiden kuvailusta, enkä jatkuvasta runkkaamisesta. En pitänyt myöskään raa'asta vaietusta väkivallasta, valtavasta häpeästä tai kivuliaista "yökyläilyistä". Ei tästä kirjasta voi sanoa tykkäävänsä. Sain kuitenkin lukea todella uskottavan, aidon, rosoisen kasvukertomuksen siitä, millaista on kasvaa homona miesten maailmassa. Tää oli tärkeä kirja.
May 27, 2024
Tätä lukiessa pääsi sukeltamaan hyvin miehiseen homomaailmaan. Alkuun päähenkilön negatiivisuus ja silkka typeryys ihmissuhteissa ärsytti ja teki muuten kevyen tuntuisesta kirjasta vähän pakkopullaa. Syyt tähän paljastuivat kuitenkin tekstissä myöhemmin, ja kertojan lapsuudesta, hyväksikäytön kokemuksista ja seksuaalivähemmistöön kasvamisen kivuista lukeminen oli aika ahdistavaa. Se kertoo kirjan tarpeellisuudesta.
Aluksi Homoromaani oli mielestäni tylsä ja laiska nimi kirjalle, mutta nyt tämän kokonaan luettuani mielestäni nimi sopii sille täydellisesti!
Aluksi Homoromaani oli mielestäni tylsä ja laiska nimi kirjalle, mutta nyt tämän kokonaan luettuani mielestäni nimi sopii sille täydellisesti!
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 1, 2025
The writing style was very distant, sometimes even too much. The writer didnt tell much about himself, but I think that we got the main point and it was awful.
how painful and cruel story about young boy/man and how his trauma has shaped his life, values and his sexuality. made my heart ache.
how painful and cruel story about young boy/man and how his trauma has shaped his life, values and his sexuality. made my heart ache.
September 20, 2023
What a personal attack of a book.
Rasmus Arikka, my therapist will be hearing of you.
Vitsit sikseen. Pienessä kylässä kasvaneen ja suureen kaupunkiin muuttaneen homomiehen must-read. Rankkaa ja raakaa kuvausta, joka on karmivan osuvaa ja terävää. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että luin itselleni räätälöidyn kirjan.
Arikka käyttää hienoja kielellisiä keinoja välittämään tavoittelemaansa tunnetta hitaasti ja huomaamattomasti. Elämän irrallisuutta ja juurettomuutta kuvaa hyvin muidenkin mainitsema hahmojen nimettömyys. Hentoisena miinuksena huomaa kuitenkin kirjan olevan Arikan esikoisteos ja kirjassa huokuu se, ettei tässä ole kaikki, mitä kirjailija haluaisi näistä aiheista kirjoittaa.
Rasmus Arikka, my therapist will be hearing of you.
Vitsit sikseen. Pienessä kylässä kasvaneen ja suureen kaupunkiin muuttaneen homomiehen must-read. Rankkaa ja raakaa kuvausta, joka on karmivan osuvaa ja terävää. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että luin itselleni räätälöidyn kirjan.
Arikka käyttää hienoja kielellisiä keinoja välittämään tavoittelemaansa tunnetta hitaasti ja huomaamattomasti. Elämän irrallisuutta ja juurettomuutta kuvaa hyvin muidenkin mainitsema hahmojen nimettömyys. Hentoisena miinuksena huomaa kuitenkin kirjan olevan Arikan esikoisteos ja kirjassa huokuu se, ettei tässä ole kaikki, mitä kirjailija haluaisi näistä aiheista kirjoittaa.
November 24, 2023
Brutaali, paikoin graafinen kuvaus junantuomasta opiskelijahomosta, joka etenkin nuorempana kärsi pahasti sisäistetystä homofobiasta. Nykyhetki deitteineen ja runkkailuineen oli kiinnostavampaa luettavaa kuin lapsuusmuistelut.
Sivuhuomio: Miksi puhutaan anonyymisti "pääkaupungista" ja "kotikaupungista jossa on joki ja tuomiokirkko", eikä reilusti Helsingistä ja Turusta? Häpeääkö päähenkilö turkulaisuuttaan yhtä paljon kuin homouttaan?
Sivuhuomio: Miksi puhutaan anonyymisti "pääkaupungista" ja "kotikaupungista jossa on joki ja tuomiokirkko", eikä reilusti Helsingistä ja Turusta? Häpeääkö päähenkilö turkulaisuuttaan yhtä paljon kuin homouttaan?
April 7, 2024
ajoittain tosi liikuttava tarina johon koin samaistuvani usein mut ihan liikaa kullien ja mällin kuvailua omaan makuun…
July 15, 2023
Olipa hyvä homoromaani! Luin kirjan päivässä, oli sen verran vetävä ja sujuva, ja löytyihän tästä se oma koukkunsakin.
Ihastuin kirjassa erityisesti kertojanääneen ja tekstin soljuvuuteen. Pitkästä aikaa lukiessa unohti lukevansa, ja sukelsi syvälle tarinaan mukaan. Tarina oli samaan aikaan sekä ravisteleva ja rujo, että arkinen ja toiveikas.
Kertoja on nuori homomies, joka kuumeisesti etsii seuraa, rakkautta, poikaystävää. Deittisovellusten maailma on kuitenkin kova ja julma. Julmempaa on kuitenkin sisäistetty homofobia ja häpeä, sekä väkivallan pelko. Miten päästää ketään lähelleen, kun häpeää ja pelkää? Entä miten päästä yli menneisyyden kivuista ja traumoista?
Tarina tuntuu kovin realistiselta ja rehelliseltä. Vaikka tarinassa on oma ruma ja inhottava puolensa, on siitä myös lämpöä ja lempeyttä.
Arikkan teksti on niin hyvää, että toivon pääseväni lukemaan sitä jatkossakin.
Ihastuin kirjassa erityisesti kertojanääneen ja tekstin soljuvuuteen. Pitkästä aikaa lukiessa unohti lukevansa, ja sukelsi syvälle tarinaan mukaan. Tarina oli samaan aikaan sekä ravisteleva ja rujo, että arkinen ja toiveikas.
Kertoja on nuori homomies, joka kuumeisesti etsii seuraa, rakkautta, poikaystävää. Deittisovellusten maailma on kuitenkin kova ja julma. Julmempaa on kuitenkin sisäistetty homofobia ja häpeä, sekä väkivallan pelko. Miten päästää ketään lähelleen, kun häpeää ja pelkää? Entä miten päästä yli menneisyyden kivuista ja traumoista?
Tarina tuntuu kovin realistiselta ja rehelliseltä. Vaikka tarinassa on oma ruma ja inhottava puolensa, on siitä myös lämpöä ja lempeyttä.
Arikkan teksti on niin hyvää, että toivon pääseväni lukemaan sitä jatkossakin.
July 17, 2023
Luin kun Turkkarissa kerran suositeltiin. ja koska sijoittui Turkuun. Kirjaa verrattiin Iida Rauman Hävitykseen, mutta en allekirjoita väittämää. Hävityksen päähenkilöä kohtaan saattoi sentään tuntea jonkinlaita sympatiaa, mutta tämän kirjan marttyyristä oli kyllä todella vaikea pitää. Eikä siitä Turustakaan lopulta puhuttu juuri lainkaan. Ruma kaupunki, likainen joki ja kaikki oli kurjaa. Alku oli silkkaa marinaa, ja meinasin jo jättää kesken, mutta onneksi jatkoin. Loppua kohti tarina parani, kun päähenkilön menneisyyttä avattiin ja ihan pieni valopilkahduskin päästettiin sisään viimeisessä luvussa.
February 2, 2024
Rasmus Arikan Homoromaani oli karu ja raju lukukokemus, mitä sen oli ehdottomasti oltavakin. Kun pyritään pyristelemään irti äärimmäisestä häpeästä, ei liene sijaa muulle kuin suoralle ja kivuliaallekin kerronnalle.
Minun oli hiukan totuteltava kirjan kirjoitustyyliin, jossa pilkkuja käytettiin lähinnä erottelemaan päälauseita ja jossa virkkeistä tuli usein rakenteeltaan tajunnanvirranomaisia, mutta pian tämä tuntui ihan luontevalta. Kerronta oli kevyesti eteenpäin liitävää ja kirja eteni nopeasti alun lyhyiden lukujensa ansiosta. Tämä tuntui miellyttävältä minun kaltaiselleni tekstin tankkaajalle, jolle liiallinen kuvailu on kauhistus. Toki samalla kuvailun vähyys loi kirjaan tietynlaisen onttouden.
Ensimmäisestä osasta tuli hyvinkin autofiktiivinen vaikutelma Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -tyyliin, eikä tämä valitettavasti ole kehu. Toisessa osassa alkoi kuitenkin tuntua siltä, että kaikki ensimmäisessä osassa kerrottu oli valikoitu sinne tarkoin ja kokonaisuus tuntui merkitykselliseltä ja hyvinkin harkitulta.
Pidin lopusta, vaikka kolmannen osan alkupuolella olikin kohta, joka oli toteutettu turhan aukiselittävästi ja jossa kirjan tyyli hetkellisesti muuttui häiritsevällä tavalla. Oletan kyllä ymmärtäneeni tämän kohdan tarkoituksen päähenkilön ja tarinan kannalta, mutta ehdin jo hämmentyä, muuttuiko tyyli tyystin.
Pidin hahmojen nimettömyydestä ja kekseliäistä nimityksistä sekä kaupunkien muka-anonyymistä kuvailusta. Se oli erinomainen ratkaisu vahvistaessaan vaikutelmaa haahuilusta ja merkityksettömyyden tunteista. Se myös kohotti kolmannen osan merkitystä.
Sisäistetyn homofobian, häpeän, yksinäisyyden ja erillisyyden teemat tulevat kirjassa vahvasti esiin. Oletan, että tämä on varmasti tärkeä ja tarpeellinen tarina monelle. Esikoisromaaniksi hieno ja rohkea suoritus (tiedän, kuulostaa kornilta, mutta en tiedä, miten tämän muutenkaan sanoisin).
Minun oli hiukan totuteltava kirjan kirjoitustyyliin, jossa pilkkuja käytettiin lähinnä erottelemaan päälauseita ja jossa virkkeistä tuli usein rakenteeltaan tajunnanvirranomaisia, mutta pian tämä tuntui ihan luontevalta. Kerronta oli kevyesti eteenpäin liitävää ja kirja eteni nopeasti alun lyhyiden lukujensa ansiosta. Tämä tuntui miellyttävältä minun kaltaiselleni tekstin tankkaajalle, jolle liiallinen kuvailu on kauhistus. Toki samalla kuvailun vähyys loi kirjaan tietynlaisen onttouden.
Ensimmäisestä osasta tuli hyvinkin autofiktiivinen vaikutelma Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -tyyliin, eikä tämä valitettavasti ole kehu. Toisessa osassa alkoi kuitenkin tuntua siltä, että kaikki ensimmäisessä osassa kerrottu oli valikoitu sinne tarkoin ja kokonaisuus tuntui merkitykselliseltä ja hyvinkin harkitulta.
Pidin lopusta, vaikka kolmannen osan alkupuolella olikin kohta, joka oli toteutettu turhan aukiselittävästi ja jossa kirjan tyyli hetkellisesti muuttui häiritsevällä tavalla. Oletan kyllä ymmärtäneeni tämän kohdan tarkoituksen päähenkilön ja tarinan kannalta, mutta ehdin jo hämmentyä, muuttuiko tyyli tyystin.
Pidin hahmojen nimettömyydestä ja kekseliäistä nimityksistä sekä kaupunkien muka-anonyymistä kuvailusta. Se oli erinomainen ratkaisu vahvistaessaan vaikutelmaa haahuilusta ja merkityksettömyyden tunteista. Se myös kohotti kolmannen osan merkitystä.
Sisäistetyn homofobian, häpeän, yksinäisyyden ja erillisyyden teemat tulevat kirjassa vahvasti esiin. Oletan, että tämä on varmasti tärkeä ja tarpeellinen tarina monelle. Esikoisromaaniksi hieno ja rohkea suoritus (tiedän, kuulostaa kornilta, mutta en tiedä, miten tämän muutenkaan sanoisin).
June 7, 2023
Raskaan ja ruman itseinhon sisällä pyörivä kertojamme tekee lukemisesta vaikeaa, mutta ei ylitsepääsemättömää lukukokemusta. Nuoren miehen kipuilu oman maskuliinisuuden ja omasta mielestään näkemän ruman hinttiyden kanssa on ahdistavaa, mutta myös valaisevaa. Miksi yhteiskunta vuodesta toiseen näkee ja arvottaa heikkoutta, tunteellisuutta ja kosketusta miehisessä maailmassa niin aliarvoisena ja huonona? Lukija tuntee nahoissaan, kun kertojamme ei täytä sovelluksessa seksiseuraa hakevien vaatimuksia, tai kun läski huoahtaa helpotuksesta kun homoa hakataan. Edellinen lause jäi mieleen sekä yksinkertaisuudessaan, että rajussa totuudenmukaisuudessaan.
Yksittäisten hetkien ja kokemusten kuvaamisessa romaani onnistuu erittäin hyvin. Lyhyet kappaleet tekevät kokemuksista tosin myös hieman sälämäistä ja luo kertojasta osin pieniä palasia jonka vuoksi kokonaisuus kärsii. Arikka on jakanut kirjansa kolmeen osaan, joka minua hämäsi lukijana jonkin verran. En välttämättä edes nähnyt tähän tarvetta ja II osan lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ovat irrallisia. Eivät ne ole kerronnalliselta tyyliltään yhtään sen vähempiarvoisia kuin muutkaan osat, mutta kertojan ja Ison Pojan välähdysmaisissa kohtaamisissa on lievää paniikin makua.
Homoromaani ei omasta mielestäni tunnu nimensä mukaisesti romaanilta, vaan yksinäisyydestä kärsivän nuoren miehen puuskittaisilta kohtauksilta. Olisin kaivannut enemmän yhtenäistä otetta. Kirja on silti vaikuttava ja laittaa kaiken esille, peliin (maskuliinisia termejä käyttäen).
Yksittäisten hetkien ja kokemusten kuvaamisessa romaani onnistuu erittäin hyvin. Lyhyet kappaleet tekevät kokemuksista tosin myös hieman sälämäistä ja luo kertojasta osin pieniä palasia jonka vuoksi kokonaisuus kärsii. Arikka on jakanut kirjansa kolmeen osaan, joka minua hämäsi lukijana jonkin verran. En välttämättä edes nähnyt tähän tarvetta ja II osan lapsuuden ja nuoruuden kokemukset ovat irrallisia. Eivät ne ole kerronnalliselta tyyliltään yhtään sen vähempiarvoisia kuin muutkaan osat, mutta kertojan ja Ison Pojan välähdysmaisissa kohtaamisissa on lievää paniikin makua.
Homoromaani ei omasta mielestäni tunnu nimensä mukaisesti romaanilta, vaan yksinäisyydestä kärsivän nuoren miehen puuskittaisilta kohtauksilta. Olisin kaivannut enemmän yhtenäistä otetta. Kirja on silti vaikuttava ja laittaa kaiken esille, peliin (maskuliinisia termejä käyttäen).
October 24, 2024
"Tytöt voivat pitää toisiaan kädestä merkkinä ystävyydestä tai rakkaudesta, mutta pojille se ei ole mahdollista, tytöt voivat jopa suudella julkisesti, tai olen ainakin nähnyt kaupungeilla pussailevia tyttöpareja, mutta pussailevia poikia ei näe missään koska kaikki pelkäävät joutuvansa kivitetyiksi. Minun tekee mieli huutaa ja pyytää kaikkia poistumaan, kaikki muut voisivat lähteä helvettiin, minä haluan olla täällä yksin, haluan Ateneumin hetkeksi itselleni eikä se voi olla liikaa pyydetty."
todella upea ja raaka kuvaus homomiehen elämästä. minun mielestä tosi kauniisti kirjoitettu ja raapaisi sydämestä useassa kohtaa. useita lauseita, joita luin uudelleen ja uudelleen, koska ne olivat niin upeita. pääsi yhdeksi minun lempiromaaneista tämä. päähenkilön elämässä ja tuntemuksissa oli paljon samaistuttavaa, ja kirjoitustyyli olikin hyvin rehellinen ja aito. pidin siitä, että vaikka kirja oli synkkä ja käsitteli vaikeita aiheita, loppu oli ihanan toiveikas. kiinnyin päähahmoon tarinan edetessä ja minulle jäi hyvä mieli lopun valonpilkahduksesta.
todella upea ja raaka kuvaus homomiehen elämästä. minun mielestä tosi kauniisti kirjoitettu ja raapaisi sydämestä useassa kohtaa. useita lauseita, joita luin uudelleen ja uudelleen, koska ne olivat niin upeita. pääsi yhdeksi minun lempiromaaneista tämä. päähenkilön elämässä ja tuntemuksissa oli paljon samaistuttavaa, ja kirjoitustyyli olikin hyvin rehellinen ja aito. pidin siitä, että vaikka kirja oli synkkä ja käsitteli vaikeita aiheita, loppu oli ihanan toiveikas. kiinnyin päähahmoon tarinan edetessä ja minulle jäi hyvä mieli lopun valonpilkahduksesta.
December 16, 2024
Sujuvalukuinen teos, josta olin huomaavinani tekijän lahjakkuuden dramaturgian saralla. Hahmojen välinen dynamiikka ja ajoittain koomistenkin yksityiskohtien osuvuus ilahdutti. Välillä tuli hiukan mieleen Antti Holma, mutta toisaalta tekstissä oli sellaista uudenlaista tuoreutta (noh, olen vähän vanha) kuin vaikkapa Anna Brotkinin tavassa käsikirjoittaa parhaimmillaan.
Arikalla on selvästi huumorintajua sekä toisaalta myös vakavien aiheiden käsittelyssä tarvittavaa ilmaisukykyä, joten on kiinnostavaa seurata jatkossakin hänen tekemisiään. Kirja sopii teemojensa puolesta sekä kasvutarinaksi että identiteetin pohtimiseen lukion äidinkielen kursseille.
Turussa asunut saattaa saada tästä teoksesta vähän enemmän irti kuin muut lukijat. Ja vastaavasti muualla kuin isoissa eteläisissä kaupungeissa varttunut lukija saattaa kummeksua teoksen Turku-Helsinki -asetelmaa.
Arikalla on selvästi huumorintajua sekä toisaalta myös vakavien aiheiden käsittelyssä tarvittavaa ilmaisukykyä, joten on kiinnostavaa seurata jatkossakin hänen tekemisiään. Kirja sopii teemojensa puolesta sekä kasvutarinaksi että identiteetin pohtimiseen lukion äidinkielen kursseille.
Turussa asunut saattaa saada tästä teoksesta vähän enemmän irti kuin muut lukijat. Ja vastaavasti muualla kuin isoissa eteläisissä kaupungeissa varttunut lukija saattaa kummeksua teoksen Turku-Helsinki -asetelmaa.
July 27, 2025
Oikeasti antaisin 3,5 tähteä!
Mukavan nopeastiluettava tapaus. Ensimmäinen osa oli oikein viihdyttävä ja mukaansatempaava, toinen osa puolestaan aika raastava ja kolmannessa oli tietynlaista aitoutta mistä nautin. Meni varmaan siis juuri niin kun kirjailija oli suunnitellutkin, ehkä.
Loppupuoliskolla lipsahdetaan hieman Kaurismäkeläiseen tyyliin siltä osin, mitä päähenkilölle tapahtuu ja tämä ehkä häiritsi hieman mutta muuten hyvää settiä.
Epäselväksi jäi myös että oliko romaani omaan elämään perustuva, koska siltä se vaikutti ja näin epäilen, mutta silläkään ei varsinaisesti ole väliä lukukokemuksen kannalta.
Muttajoo, ihan positiivinen ylläri kun kirja tarttui digitaaliseen ostoskoriini viimetipassa, voisin lukaista uudestaankin.
Mukavan nopeastiluettava tapaus. Ensimmäinen osa oli oikein viihdyttävä ja mukaansatempaava, toinen osa puolestaan aika raastava ja kolmannessa oli tietynlaista aitoutta mistä nautin. Meni varmaan siis juuri niin kun kirjailija oli suunnitellutkin, ehkä.
Loppupuoliskolla lipsahdetaan hieman Kaurismäkeläiseen tyyliin siltä osin, mitä päähenkilölle tapahtuu ja tämä ehkä häiritsi hieman mutta muuten hyvää settiä.
Epäselväksi jäi myös että oliko romaani omaan elämään perustuva, koska siltä se vaikutti ja näin epäilen, mutta silläkään ei varsinaisesti ole väliä lukukokemuksen kannalta.
Muttajoo, ihan positiivinen ylläri kun kirja tarttui digitaaliseen ostoskoriini viimetipassa, voisin lukaista uudestaankin.
March 11, 2024
Tämä olikin mielenkiintoinen lukukokemus. Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ekan jälkeen olin aivan varma etten tulisi tykkäämään tästä. Jokin tarinassa tökki enkä oikein päässyt sisään tarinan ytimeen ja sanomaan. Toisen ja kolmannen osan aikana lopulta kuitenkin ihastuin tarinaan. Arikka on taitava kirjoittamaan monisyistä tarinaa ja avaamaan hahmonsa syvimpiä kipukohtia. Kirja avaa homona olemisen maailmaa, kuinka se osaa myös olla raaka ja yksinäinen paikka. Arikka paljastaa hahmonsa kautta syvimmät epävarmuudet omasta ulkonäöstä, väkivallan pelosta, sisäistetystä homo- ja läskifobiasta sekä ulkopuolisuuden pelosta. Tää kirja on lopulta paljon enemmän kuin ensin luulisi
October 13, 2023
Nuoren miehen kasvusta ja identiteetin etsinnästä kertova romaani kuvaa hyvin nuoruuden ahdistuksia ja pohdintoja homoseksuaalisen nuoren näkökulmasta. Tietty katkelmallisuus ja päiväkirjamainen toisteisuus alkoi jossain vaiheessa uuvuttamaan, olisin paikoitellen kaivanut enemmän tarinan kuljetusta.
November 5, 2023
Sydäntäsärkevän etäinen ja yksinäinen kirja, mutta jäi lopulta ehkä vähän liiankin etäiseksi. Kirjoitustyylin karuttomuudessa ja niukassa kuvailussa oli jotain, mikä aluksi miellytti itseäni hirvittävästi, mutta sitten alkoi puuduttaa. En olisi kaivannut suinkaan lisää valoa kirjaan (mitä kolmas osa sitten lopulta toi) vaan ehkä enemmän kuvausta, väriä paikkoihin ja ihmisiin.
September 19, 2023
Yritin aluksi lukea, mutta ei oikeen lähtenyt innostamaan. Vaihdoin äänikirjaan, joka puolestaan toimi paljon paremmin.
Mulle tämä kirja kertoi homouden lisäksi sinkkuudesta ja aikuistumisesta. Tykkäsin tyylistä!
Mulle tämä kirja kertoi homouden lisäksi sinkkuudesta ja aikuistumisesta. Tykkäsin tyylistä!
October 14, 2023
Kipeä, kaikessa rumuudessaan rehellinen kasvukertomus, ja tavallaan siis melko epämiellyttävä ja raskas. Vaatii omanlaisensa mielentilan. Paranee loppua kohden ja ihan tyytyväinen olen, että luin.
(Unohtunut kesällä merkata luetuksi ja arvioida t. lokakuun Julla.)
(Unohtunut kesällä merkata luetuksi ja arvioida t. lokakuun Julla.)
October 27, 2025
Kirja sai minut tuntemaan, jotain. Kuvaus rakkauden etsimisestä tuntui epämukavalla tavalla aidolta. Samastuin kaipuuseen, yksinäisyyteen ja valon pilkahduksiin; tähän sekavaan ikään ja elämänvaiheeseen. Siksi varmaan pidin niin paljon.
August 15, 2023
[2.5-3☆]
August 21, 2023
3,5⭐️ Muodoltaan perinteinen kasvukertomus, vertautuu Niko Hallikaisen teokseen Suuri märkä salaisuus, jossa kuitenkin oli enemmän ajankuvausta ja yhteiskunnallista otetta.
September 2, 2023
Hyvin kirjoitettu, herkkä ja raaka samaan aikaan. Toisaalta oman aikakauden homouden ilmentymä, monella tapaa.
September 4, 2023
3.5
Ymmärsin, mihin ketjuun tämä yhdistyy, mutta se ei vain ole minun ketjuni.
Ymmärsin, mihin ketjuun tämä yhdistyy, mutta se ei vain ole minun ketjuni.
September 18, 2023
Luin tän kuvauksena mm. vähemmistöstressistä ja sisäistetystä homofobiasta. Samastuin myös tiettyihin juttuihin vahvasti, mitä en tän kirjan kohdalla olisi odottanut.
November 21, 2023
liikaa eritteitä ja liian miehinen
Displaying 1 - 30 of 40 reviews