Kehen voi luottaa, kun pelissä on maan turvallisuus ja ystävän henki?
Väkivaltaisesta kaappauksesta toipuvan Jari Karhun toimiston ovelle ilmestyy nuori hakkeri, joka tarvitsee apua. Joku haluaa hakkerin hallussa olevaa tietoa eikä kaihda mitään keinoja saadakseen haluamansa. Samaan aikaan erityisavustaja Jenni Eklund epäilee, että Suomen puolustusministeri pelaa likaista peliä. Berliinissä it-asiantuntija Roei Peretzin päähän pannaan huppu ja hänet viedään tuntemattomaan paikkaan vastaamaan kysymyksiin.
Kari Haakana (s. 1968) on helsinkiläinen suoratoistopalveluihin erikoistunut digiasiantuntija, kolumnisti, bloggaaja ja entinen toimittaja. Hän on ollut pitkään töissä Ylellä. Välitön uhka on hänen ensimmäinen romaaninsa.
Jari Karhun "seikkailut" jatkuvat! Luin Kari Haakanan esikoisromaanin Välitön uhka ja annoin sille 3,4 ja lupasin lukea seuraavatkin osat. Nyt siis on sarjan toinen osa kyseessä.
Luin uudelleen ensimmäisestä romaanista antamani arvion ja nyt voin todeta, että teksti on entistä sujuvampaa: romaanikirjailijan eikä toimittajan tekstiä (ensimmäisessä oli ehkä hieman näkyvissä toimittajan kynänjälki).
Ainakin Hesarin kriitikko piti tätä toista romaania parempana kuin ensimmäistä. Ehkä, ainakin tässä oli vielä realistisempaa kerrontaa kuin ensimmäisessä romaanissa, jossa ehkä oli muutama melko epäuskottava kohta. Toisaalta tästä toisesta romaanista puuttui se ensimmäisen romaanin lopussa ollut pieni juju.
Toiminta edellä tässäkin mennään. Olisiko Jari Karhun osuus kaikista tapahtumista jopa hieman pienempi kuin ensimmäisessä romaanissa? Myös "Riston tapaus" jäi aika lailla auki tässä romaanissa ja onkohan Ristoon (Karhun "työkaveri") liittyvät asiat seuraavan romaanin aiheena?
Juonikuvauksen voitte lukea kirjan takakannesta, mutta ilman sen lukemistakin voipi syöksyä romaanin kimppuun. Viihdyin ja luin kahdessa päivässä.
Ehkäpä annan tälle vähän paremman kuin edelliselle eli sanotaanko 3,6/5.
Luin yhdessä päivässä. Haakana on kirjoittanut jo toisen kerran erittäin sujuvan ja pätevästi rakennettun teknotrillerin. Politiikka, teknologia ja pieni ihminen siellä jossain välissä musertuu tomuksi.
Ja mikä parasta tässä lajissa: ei (ääri)konservatiivista maailmankuvaa! Kuka olisi uskonut että tiedustelupalveluista ja sotateknologiasta voi kirjoittaa ilman että on koko ajan käsi lipassa armeijoille ja niiden asiantuntijoille kunniaa tehden.
Ainoana miinuksena ehkä jopa liiankin "jäntevä" kerronta. Ylimääräistä rasvaa ei ole eksynyt mukaan yhtään. Homma etenee koneen lailla kohti vääjäämätöntä loppua. Mutta hyvä näin.
Kuten edeltäjänsä, tämäkin oli sujuvaa ja asiantuntevaa nykyhetkeen sijoittuvaa toimintaa. Se ei kuitenkaan noussut ihan ekan Karhun tasolle - kirja tuntui vähän hitaasti käynnistyvältä ja sitten se jo yhtäkkiä loppuikin.
Ensimmäinen oli ehkä aavistuksen parempi, mutta mielenkiintoinen tarina piti tässäkin otteessaan. Pidän paljon rakenteesta, jossa STT:n tiedotteet tuovat ikään kuin virallisen ja samalla masinoidun totuuden lukijalle pohdittavaksi. Syy kolmeen tähteen neljän asemesta on loppuratkaisussa, minulle jäi tunne, että se oli hieman helppo. Olisin kaivannut lisää tietoa tai taustaa tueksi, tai sitten en ole riittävän kyynenin maailmanmenon suhteen vielä. Aion kyllä jossain vaiheessa lukea lisää kirjailijan tuotoksia, eli suosituksen saa minulta ehdottomasti.
Juoni ei oikein lähtenyt käyntiin ja kun oltiin vauhdissa tuntui loppuvan kesken. Edeltäjä oli enemmän omaan makuun. Haakana taitaa kuitenkin yksityiskohdat ja tarkat kuvaukset, eritoten teknologiasta, joka on mukavaa luettavaa. Ei tämä huono ollut, mutta ehkä omat odotukset olivat korkeammalla kuin kokemus itsessään antoi.
Yllättävän eheä ja omasta mielestä onnistuneempi kuin eka osa. Yksi tähti tuli hyvästä taustoittamisesta mm. hakkeroinnin ja eri yksiköiden toimintatapojen suhteen.