Oman paikan etsintää, ulkopuolisuutta ja kulttuurikokemusten runsautta. Lotta-Sofia Saahko kirjoittaa suomalaistaustaisista tai Suomeen päätyneistä matkalaukkulapsista, jotka ovat viettäneet elämänsä maailmalla.
Shuichi elää Japanissa filippiiniläisen äitinsä kanssa, kunnes tämä rakastuu Mr. Ristoon ja perhe muuttaa Suomeen. Suomalaista Nicholasta luullaan Kanadassa kausityöntekijäksi isän tummien geenien vuoksi. Ruotsissa syntyneen Sofian äiti on suomalainen ja isä tunisialainen, mutta amerikkalaisen koulun juhlassa hänelle tyrkätään Ruotsin lippu.
Matkalaukkulapsuus kertoo matkalaukkulapsista: millaisia etuja ja haasteita globaali lapsuus tuo aikuisena? Lotta-Sofia kertoo kansainvälisten nuorten aikuisten tarinoita peilaten niitä omaansa. Kirja antaa vastauksia perheille, jotka miettivät lähtöä ulkomaille tai paluuta kotimaahan. Tarinat tarjoavat kurkistuksen eri kulttuureihin onnenhetkineen ja kipukohtineen. Mikä on perheen, kulttuurin ja identiteetin merkitys, jos on kotona kaikkialla mutta ei mistään kotoisin?
I'm a full-time author and Instagram / Tiktok content creator. I have published four adult narrative non-fiction books, two picture books and one song book. Now I'm writing my first fictional novel, that I'm looking to submit in December. Find me as @lottiesaahko on Instagram and Tiktok!
Tämä on mun elämäni ensimmäinen kirja-arvostelu, koska toisinaan kirjojen arvosteleminen tuntuu irvokkaalta - kirjailija on käyttänyt kirjan tekemiseen kauan omaa aikaansa ja antanut itsestään hurjasti - toisinaan mietin, kuka minä olen kenenkään kirjoja arvostelemaan?
Toinen hassu lapsena opittu juttu, joka selkeästi elää mun ytimissä on se, että sillon jos ei oo mitään hyvää sanottavaa, kannattaa olla hiljaa. Onneksi Lotan kirjan ”Matkalaukkulapsuus” kohdalla asia on täysin päinvastoin ja siksi uskaltaudun kirjoittamaan ajatuksiani tästä kirjasta!
Lotan kirjassa tarinoiden takana on monikansalaiset lapset, jotka ovat tottuneet elämään matkalaukut pakattuina aina valmiina muuttamaan uuteen maahan. Omat juuret on hajanaiset eikä ehdi tarrata mihinkään maahan uuden muuton jo kolkuttaessa ovella. Matkalaukkulapsia yhdistää tunne irtonaisuudesta, kuulumattomuudesta ja ulkopuolisuudesta.
Olen elänyt koko elämäni Suomessa, mutta samaistuin kirjan lapsiin tosi paljon. Sanoisin olevani muuttolaatikkolapsi matkalaukkulapsen sijaan. Olen syntynyt pohjois-Suomessa ja elämäni aikana muuttanut läpi maan, etelässä vielä lisää. Esikoulun kävin kahdessa eri koulussa ja ala-asteen neljässä eri koulussa. Muuttoja elämässäni on kertynyt tähän mennessä jo montakymmentä. Muistan erään päivän lapsuudesta, kun palasin kotiin koulusta ja mietin matkalla että ”vitsi, nyt oon vihdoin löytänyt ystäviä ja paikkani täällä” kunnes avasin kotioven ja näin tutut muuttolaatikot taas pakattuina - perheemme matka jatkui uudelle paikkakunnalle ja vaihdoin jälleen koulua.
Kirja avasi minulle piirteitä itsestäni, joita en ollut osannut selittää aiemmin. Haluttomuuden rakentaa omaa ystäväpiiriä minnekään, kun hännän alla polttaa aina pieni lähtemisen palo. Joukkoonkuulumattomuuden tunteen ja sen pienen rinnassa tykyttävän kateuden, kun uudet ystävät ovat tunteneet toisensa päiväkodista asti etkä sä edes muista kenen kanssa tai missä päiväkotisi kävit.
Tämän kirjan ansiosta tunnen itseni taas vähän paremmin. Oon lempeämpi - ennen kaikkea itseäni, mutta myös muita kohtaan.
Kiinnostavia tarinoita viiden eri henkilön elämästä eri puolilta maailmaa! Henkilöitä yhdistää koti useassa eri maassa ja samalla muutoista johtuva kodittomuuden tunne. Kerronnassa kuuluu myös uskottavasti lapsen ääni, joka tuo esille vaikeita teemoja, kuten vieraassa maassa koettua rasismia.
Tartuin tähän kirjaan, sillä Lotta-Sofia Saahkon "Koti kulttuurien välissä" oli toinen viime vuoden lempikirjoistani. Kyseinen kirja käsittelee Saahkon omaa elämäntarinaa, kun Lotta ja perheensä asuu eri maissa ja pidin kirjan lukemisesta kovasti.
"Matkalaukkulapsuus" kertoo Nicholaksen, Sofian, Karoliinan, Andreyn ja Shuichin tarinat elämisestä eri maissa. Jokaisella heillä on joku yhteys Suomeen, mutta muuten tarinat ovat keskenään melko erilaisia. Nicholas asuu Kanadassa ja hänen elämänsä mullistuu Costa Rican kesäleirin ansiosta, Sofia elää Yhdysvalloissa ja viettää kesiä mummojensa luona niin Suomessa kuin Tunisiassakin, Karoliinan perhe elää Papua Uusi-Guineassa vanhempien lähetystyön johdosta, brasilialainen Andrey muuttaa Yhdysvaltoihin, mutta lopulta löytää kotinsa valtameren toiselta puolelta ja japanilainen Shuichi muuttaa lapsena kauas Suomeen.
Pidän kirjan kerrontatyylistä, sillä matkalaukkulapsien elämäntarina kerrotaan proosamaisesti. On jännä ajatella, kuinka rohkeita päätöksiä ihmiset tekevät ja että he ovat oikeasti eläneet kaiken tämän. Huomasin kuitenkin, että olisin voinut lukea pidempiäkin tarinoita matkalaukkulapsien elämistä; ne ovat niin mielenkiintoisia! Erityisesti pidin myös siitä, kuinka rohkeasti kirjan henkilöiden tuntemuksia tuotiin esille vaikeistakin aiheista: rasismista, koti-ikävästä, juurettomuudesta ja uskonkysymyksistä. "Matkalaukkulapsuus" ei ole vain vaaleanpunainen, hattaralla kuorrutettu kertomus vaan melko rehellinen kuvaus viidestä elämästä.
Suosittelisin kirjaa kaikille, jotka tuntevat olevansa hukassa elämänsä kanssa tai kokevat juurettomuuden tunnetta. Myöskin mikäli et ole vielä lukenut Lotan elämäntarinaa "Koti kulttuurien välissä", suosittelen lukemaan sen joko ennen tai jälkeen tämän kirjan.
Todella mielenkiintoinen kirja, ulkomailla asuminen kuulostaa monen korvaan huikealta kokemukselta, mutta on siinä omat varjopuolensa. Elämä kulkee vauhdikasta vuoristorataa pitkin ja tunteet ovat usein ristiriitaiset kotimaan ja synnyinmaan välillä, onneksi läheiset ovat mukana, mutta usein kaipaa perhettä, ystäviä ja omaa kulttuuria. Voi vain toivoa, että perheestä aina jonkun vaunu on korkealla, jos muut vaunut matelevat alhaalla. Itse olen saanut paljon vertaistukea muilta ulkosuomalaisilta, mutta olen aina miettinyt miten lapset ovat kokeneet nuo komennukset? Tämän vuoksi oli kiva kuulla useita tarinoita lasten silmin katsottuna.
Lotta-Sofian viittaus Third Culture Kids- tutkimukseen kiinnosti kovasti, olen kuullut kirjasta paljon ja lisäsin sen juuri lukulistalle. Lotalla on mielestäni ihan mahtava ääni ja tapa kertoa tarinaa, niitä oli miellyttävä kuulla. Hänen oma tarina on vielä kuulematta, joten lukulistalle meni myös Lotan kirja, ”Koti kahden kulttuurin välissä”.
🎧 Lotta-Sofia Saahko (synt 1992), Matkalaukkulapsuus 👍 10/23 Helmet 41 /2023 Kirjan kirjailija on syntynyt 1990-luvulla 10/2023 Äänikirja
Vietin ison osan lapsuudestani ja melkein koko teini-ikäni ulkomailla. Muutimme paljon isäni työn takia. Olen käynyt viittä eri koulua, asunut Suomi mukaan lukien kuudessa eri maassa ja puhun viittä kieltä. Samaistuin kirjan henkilöiden kokemuksiin todella paljon. Ulkopuolisuuden tunne, se ettei koskaan oikein kunnolla kuulu mihinkään, sitoutumisen vaikeus ja toisaalta lähtemisen helppous ovat tuttu juttu. Myös ulkomailla kansallisuuden takia koettu syrjintä ja halveksunta, sekä tietämättömien ihmisten loukkaavan vähättelevät kommentit omasta identiteetistä ovat asioita joita olen valitettavasti joutunut kokemaan.
Kirjaa lukiessa tajusin myös, että minun on viimein aika käsitellä se käänteinen kulttuurishokki jonka koin kun muutin pysyvästi suomeen teini-ikäisenä 1990-luvun puolivälissä. En ole koskaan oikein käsitellyt sitä ja uskon sen olevan monen ikävien ajatusten ja tunteiden taustalla.
Erinomainen kirja jota suosittelen kaikille matkalaukku ja muuttolaatikkolapsille.
This is so eye-opening. It's more of less continuous for Lotta-Sofias own story, as she introduces others like her, others that have been raised in several different countries for different reasons. Because of this, their lives are rich and they really are citizens of the world. And at the same time they haven't got it easy, they all have their own baggage to carry and it surely isn't light. These all were beautiful stories, around the world and one of the only common things they all have was a strong bond with caring family. Family became their home as they didn't have one as we others know as a home. And unfortunately racism and prejudice were big part of their lives, maybe one day it isn't when more and more people are raised across the boarders. And Lotta-Sofias storytelling is just so inspiring, little details along the way makes you feel like you actually know what these young ones have gone through. Another beautiful book, thank you.
Olen seurannut Lotan matkaa kirjailijana hänen ensimmäisestä kirjastaan lähtien. Varsinkin nämä kaksi viimeisintä kirjaa ovat olleet aika kevyttä luettavaa, joka on minulle vieraampaa. Kirjan henkilöiden tarinat olivat mielenkiintoisia, harmi vain, että kirjan kautta niistä sai kokea vain pintaraapaisun. Lotta on osannut kuitenkin kirjoittaa tarinat hyvin elävöittävästi, joka teki lukukokemuksesta viihdyttävän.
Ajatuksia ja tunteita herättävä kirja. Pidinkö, no pidin! Todella paljon!
Itse en ole matkalaukkulapsi, mutta pystyin löytämään samastumispintaa kirjan henkilöiden kokemuksista omaan lapsuuteen, kun täällä kotimaassakaan et ole mistään kotoisin etkä tunnu kuuluvasi mihinkään - et edes sinne lähtöpisteeseen, omalle synnyinseudulle.
Kirjasta jäi pureskeltavaa varmasti pitkäksi aikaa ja tulen vielä palaamaan niin tähän kuin aiempaan Koti kulttuurien välissä-teokseen.
Kevyttä luettavaa, ihan kivoja tarinoita lapsista ja nuorista, jotka joutuvat muuttamaan vanhempiensa töiden tai muiden syiden vuoksi maasta toiseen. Ei ole todellakaan helppoa jatkuvasti tottua uusin maihin, jättää kaverit ja tutustua taas uusiin kavereihin ja maiden tapoihin. Ilmeisesti Lotta-Sofia itsekin matkalaukkulapsi? Mutta omaa tarinaansa hän ei jakanut.
Äänikirjan lukijana Lotta-Sofia itse , valitettavasti en pitänyt hänen tapaansa "näytellä" kirjan tekstiä.
Kirjassa kerrotaan usean matkalaukkulapsuuden kokeneen ihmisen tarina. Tarinat herkistävät mutta myös ilahduttavat. Ehkä lukijana jäin kaipaamaan vielä enemmän analyysia yleisesti matkalaukkulapsuudesta. Lukukokemukseeni vaikutti myös se, että kuuntelin teoksen osissa. Kuuntelukertojen välillä oli toisinaan monia kuukausia, joten teoksen kokonaiskuva jäi siksikin itselleni hieman hämärään. Kirja oli kuitenkin hyvä jatkumo aiemmin lukemalleni Koti kulttuurien välissä -teokselle.
Aivan mahtava kirja! Aihe, johon Lotta sai minut tutustutettua viime vuonna sai kauniin jatko-osan! Tarinat olivat todella koskettavia, enkä olisi malttanut lopettaa lukemista. Samaistun Shuichin tarinaan aivan valtavasti! Kuvaliite täydensi kirjan mahtavia tarinoita upeasti! 💕
Kiitos Lotta taas upeasta kirjasta! Hienosti kirjoitettu, upeita tarinoita ja todella taitavasti luettu myös äänikirjaksi😍 Suomalaisen kirjallisuuden parhaimmistoa. Tarinat olivat todella liikuttavia, olisipa tällaisia kirjoja enemmän!❤
Kiinnostavia tarinoita useamman ulkosuomalaisen lapsen kulttuurishokista, kuulumattomuudesta kulttuuriin, yksinäisyydestä mutta myös upeista kokemuksista mitä toisessa kulttuurissa eläminen on antanut.
Ihania tarinoita, mutta itseäni vaivaa Lotan kirjoissa aina yksi asia: aikasuhteiden puute. Välillä hypätään monta vuotta yli, joten lukijan on aivan mahdoton arvata minkä ikäinen tarinan henkilö nyt on tai millaista aikaa maailmassa parhaillaan eletään.
Valtavan kiinnostavia tarinoita ja kokemuksia. Mua kiinnostaa eri kulttuurien erot tosi paljon, joten oli tosi kiva, että mukana on viiden eri henkilön tarinat eri puolilta maailmaa.
Kirja oli nopea luettava. Kohderyhmänä toimii ehkä parhaiten nuorille aikuisille. Teksti oli sujuvampaa kuin Lotan ensimmäisissä kirjoissa. Ehkä siksi, että aihe on hänelle tutumpi.
Tykkään Lotan kaikki kirjoista! Hän kirjoittaa helposti ja kevyesti tärkeistä asioista. Kirjan aihe, eli asuminen monissa maissa ja sen vaikuttaminen kiinnostaa kovasti.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka ihmiset niin eri lähtökohdista ja niin erilaiset tarinat taustallaan, kokevat niin samanlaisia tunteita. Tykkään todella paljon Lotan tavasta kirjoittaa ja tuoda tarinoita eloon. 🌿✨
Matkalaukkulapsi-konteksti on ollut mulle ennen täysin tuntematon. Päädyin lukemaan Lotan kirjoja vaihtovuoteni jälkeen, sillä kaipasin kipeästi edes jonkinlaista vertaistukea kulttuurillisiin eroihin ja koti-ikävään. Vaikken itse ole 3rd culture kid, löysin joitain samankaltaisuuksia tasapainotellessani itse kahden eri kulttuurin välissä.