Venäjän keisarien tahto, suurpolitiikan logiikka, kotimaisen kirjallisuuden voima ja suomalaisten viisaus tekivät Suomesta kansakunnan jaa vähitellen suvereenin valtion. Keisarin Suomi - Suomen aika autonomisena venäläisenä suuriruhtinaskuntana - saa tässä kirjassa uuden jännittävän tulkinnan.
Keisarin Suomi kattaa vuodet 1809-1917, jolloin Suomen asemaan vaikuttivat maailmanpolitiikan suhdanteet ja periodin lopussa yleiseurooppalainen suursota. Näinä maailmanpoliittisina murrosvuosina Suomen suuriruhtinaskunnan tehtävänä oli olla Venäjän etuvartiona lännessä, mutta samalla se saattoi kehittää omaa valtiollisuuttaan ja kansallisuuttaan, jotka rakentuivat ruotsalaiselle pohjalle.
Professori Matti Klinge esittää vivahteikkaan näkemyksen tästä merkittävästä ajanjaksosta Suomen historiassa. Perinteiset historiakäsitykset asetetaan uuteen valoon, totuttuja tulkintoja kyseenalaistetaan ja asioita arvioidaan uudelleen. Klinten toisinaan radikaalit näkemykset pohjautuvaat paitsi omiin pitkäaikaisiin tutkimuksiin myös tuoreeseen tutkimukseen ja uusiin tulkintoihin nuoren historioitsijasukupolven tutkimustuloksia unohtamatta. Suomen 1800-luvun historiasta annetaan ensimmäisen kerran moderni, tieteellinen kokonaiskuva.
Kuivahko mutta kattava katsaus autonomian aikaan. Plussaa ehdottomasti siitä, että teoksessa on käsitelty myös naisten historiaa ja merkittäviä naistekijöitä, jotka usein uupuvat tätä aikaa kuvaavista teoksista.