Tärkein syy lukea Nilikki uudelleen oli löytää yksi tekstikatkelma. Tässä se on, sivujen 76 ja 77 taitteesta:
– Mie tiiän Kittilästä ihan liikaa että voisin sitä pittää. Sielä asuminen vaikuttaa päähän. Viiminen kerta ko mie nuitten mukkaan lähin Pallakselle, ajettiin Kittilän läpi, niin Pekka hiljensi ja osotti kaupan pihale. Mie katoin: sielä poika ajo mopolla ympyrää. Uuestaan ja uuestaan. Oikeen keskittyneenä ja syvä rinki sepelisä. Tämä romautti meikät.
– Miks?
– Pekkahan nauro, että »pääasia että joku paikka pyörii», mutta mie piän, että se yritti kaivautua mopolla maan alle ja päästä sitä kautta vittuun sieltä.
Muitakin syitä lukemiseen oli. Yksi hyvä syy on se, että Liimatan kieli on persoonallista ja tarkkaa. Todella herkullisia sanoja ja sanontoja kautta linjan. Tarinankertojana Liimatta on sittemmin kehittynyt vielä lisää.