What do you think?
Rate this book
Tyypit
Lapsuudenystävä, Aviomiehen ex-tyttöystävä, Kampaaja, Italialainen poikaystävä, Diplomi-insinööri, Lapsenvahti ja Peto. Katja Kallio kirjoittaa elämämme tyypeistä, niistä, joiden rooli pysyy, vaikka näyttelijä vaihtuu.
137 pages, Paperback
First published January 1, 2004
1 person is currently reading
21 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 8 of 8 reviews
January 25, 2021
Katja Kallion novellikokoelmassa Tyypit on 33 tarinaa puserrettu 137 sivuun, joten annostelu sopii hätäisemmällekin lukijalle. Se keskivertolukija on varmaankin nuorempi tai jo varttuneempi naisihminen, johon ironiseen, jopa sarkastiseen sävyyn, käsitellyt aiheet uppoavat miehiä paremmin. Aihepiireinä on usein naisnäkökulmasta tarkastellut parisuhdepulmat ja naivistisen ihmettelevään tapaan tyylitellyt stereotypiat pomoista, vanhoista ukoista, äidistä, poikaystävistä jne.
Kirja alkaa lupaavasti aviomiestä ironisoiden. Sitä seuraa rakastajattaren määrittely kaikkine puutteineen. Sitten lupaava alku vähän lässähtää, ja sinne tänne ripotellut yhteiset piirteet eri novellien välillä tuntuvat nousevan esiin vähän sattumanvaraisesti. Kaikille yhteinen tyylipiirre on novellin nimen yksitoikkoinen toistaminen (esim. Aviomies, Monni, Katolinen ystävä) kymmeniä kertoja parin-kolmen sivun aikana. Tyylillisesti tässä tavassa on paljon yhteistä Petri Tammisen hiljaisten piiloutujamiesten tragikoomisissa tarinoissa.
Ehkä liian monta kertaa ollaan Italiassa, ja se osuus onkin väkinäisin muuten melko onnistuneessa sikermässä. Italialaisessa poikaystävässä pappagallo pyrkii kirjeiden voimin uimaan suomineidon liiveihin – siinä onnistumatta. Piipahdetaan San Marinossa. Ihmetellään sytkäreitä kaupittelevan pohjoisafrikkalaisen laittoman siirtolaisen päänsisäisiä liikkeitä ja kuviteltujen perheenjäsenten kotimaan oloja jossain marokkolaisessa slummissa. Samoin nuoremmalle lukijalle monet 1970-luvun aiheet senaikaisine seksisymboleineen ei juuri puhuttele: kuka ihmeen Farrah ”enkeli”, jonkun Lee Majorsin silikoneilla pumpattu rouva.
Kaikesta huolimatta kirja on viihdyttävää luettavaa täytenovelleja lukuun ottamatta, ja monissa lopetus on mainio, kuten Naapurissa: ”Jotkut naapurit ovat vielä hankalampia kuin toiset: he häiritsevät vielä kauan sen jälkeen kun ovat jo muuttaneet pois.” Viittaukset kirjallisuuteen ja taiteisiin toimivat mainiosti, ja varsinkin Portinvartijassa kirjakauppias saa jopa myyttisen olemuksen.
Kirja alkaa lupaavasti aviomiestä ironisoiden. Sitä seuraa rakastajattaren määrittely kaikkine puutteineen. Sitten lupaava alku vähän lässähtää, ja sinne tänne ripotellut yhteiset piirteet eri novellien välillä tuntuvat nousevan esiin vähän sattumanvaraisesti. Kaikille yhteinen tyylipiirre on novellin nimen yksitoikkoinen toistaminen (esim. Aviomies, Monni, Katolinen ystävä) kymmeniä kertoja parin-kolmen sivun aikana. Tyylillisesti tässä tavassa on paljon yhteistä Petri Tammisen hiljaisten piiloutujamiesten tragikoomisissa tarinoissa.
Ehkä liian monta kertaa ollaan Italiassa, ja se osuus onkin väkinäisin muuten melko onnistuneessa sikermässä. Italialaisessa poikaystävässä pappagallo pyrkii kirjeiden voimin uimaan suomineidon liiveihin – siinä onnistumatta. Piipahdetaan San Marinossa. Ihmetellään sytkäreitä kaupittelevan pohjoisafrikkalaisen laittoman siirtolaisen päänsisäisiä liikkeitä ja kuviteltujen perheenjäsenten kotimaan oloja jossain marokkolaisessa slummissa. Samoin nuoremmalle lukijalle monet 1970-luvun aiheet senaikaisine seksisymboleineen ei juuri puhuttele: kuka ihmeen Farrah ”enkeli”, jonkun Lee Majorsin silikoneilla pumpattu rouva.
Kaikesta huolimatta kirja on viihdyttävää luettavaa täytenovelleja lukuun ottamatta, ja monissa lopetus on mainio, kuten Naapurissa: ”Jotkut naapurit ovat vielä hankalampia kuin toiset: he häiritsevät vielä kauan sen jälkeen kun ovat jo muuttaneet pois.” Viittaukset kirjallisuuteen ja taiteisiin toimivat mainiosti, ja varsinkin Portinvartijassa kirjakauppias saa jopa myyttisen olemuksen.
July 23, 2011
Valloittavaa vessalukemista: yhden tyypin aina ehti pienemmänkin hädän aikana. Nauratti usein ääneen. Onhan sinullakin kampaaja jonka luona käyt Jennifer Anistonin kuvan kera odottamassa ihmeen tapahtumista?
August 11, 2012
Nauroin ääneen lukiessani Pendolinossa!
June 5, 2017
Subjektiivisesta naisnäkökulmastaan kertoja stereotypioi "elämän näytelmässä" esiintyviä Tyyppejä ja heidän esittämiään rooleja.
Kevyt ja nopea lukukokemus, tyyppikuvaukset oli jaoteltu omiin lukuihinsa. Voiko tätä sanoa hömpäksi? ehkä. Pari kertaa naurahdin ääneen eri Tyypeille. Mieleen jäivät ainakin hellyttävä Aviomies, sairaan mustasukkainen ja mustelmille pahoinpitelevä Italialainen Poikaystävä, aviomiehen ex eli Bärbel, Diplomi-insinööri (tuo kaikkien salainen pahe? hahhah), Runollinen Ystävä, MC Knowledge (joka ei tiedä mistä välittää eikä välitä tietääkään) Vanhempi Mies (joka antaa lahjaksi Dostojevskin Idiootin kun olet ilmoittanut muuttavasi Italialaisen Poikaystävän luo. Luet kirjan vuoden päästä paluulennolla ;)) Kampaajalla JenniferAniston -kuvan kanssa ("yllättäen" lopputulos on jotain muuta kuin haettiin), Maitokaupan Täti (jonka kanssa ei jutella, mutta joka tunnistaisi sinut ostoskorisi sisällön perusteella), Kilpailija, Peto.
Tyyppejä oli lisäksi monia muitakin; Lapsuuden ystävä, Terapeutti, Siivooja, Lastenhoitaja, Ex-poikaystävä, Kertil ja Linda?, Äiti (mutta muistaakseni ei isää) jne.jne.
Kevyt ja nopea lukukokemus, tyyppikuvaukset oli jaoteltu omiin lukuihinsa. Voiko tätä sanoa hömpäksi? ehkä. Pari kertaa naurahdin ääneen eri Tyypeille. Mieleen jäivät ainakin hellyttävä Aviomies, sairaan mustasukkainen ja mustelmille pahoinpitelevä Italialainen Poikaystävä, aviomiehen ex eli Bärbel, Diplomi-insinööri (tuo kaikkien salainen pahe? hahhah), Runollinen Ystävä, MC Knowledge (joka ei tiedä mistä välittää eikä välitä tietääkään) Vanhempi Mies (joka antaa lahjaksi Dostojevskin Idiootin kun olet ilmoittanut muuttavasi Italialaisen Poikaystävän luo. Luet kirjan vuoden päästä paluulennolla ;)) Kampaajalla JenniferAniston -kuvan kanssa ("yllättäen" lopputulos on jotain muuta kuin haettiin), Maitokaupan Täti (jonka kanssa ei jutella, mutta joka tunnistaisi sinut ostoskorisi sisällön perusteella), Kilpailija, Peto.
Tyyppejä oli lisäksi monia muitakin; Lapsuuden ystävä, Terapeutti, Siivooja, Lastenhoitaja, Ex-poikaystävä, Kertil ja Linda?, Äiti (mutta muistaakseni ei isää) jne.jne.
July 5, 2020
Olipa mukavaa luettavaa! Kevyt mutta ajatuksia herättävä. Tarkkoja huomioita. On vähän kuin novelleja ihmisistä. Tyyliin Diplomi-insinööri tai Vanhempi mies. Suosittelen, jos kaipaat välillä jotain kevyempää, muttet höttöä.
August 22, 2023
Erittäin hauska, inspiroiva !
July 18, 2012
Ei läheskään kallion esikoisromaanin, Kuutamolla, veroinen. Tuntuu lähinnä väliteokselta, josta on yritetty tehdä hauska väkisin. Ideana ihan hyvä, mutta jos muiden tuntemat tyypit ovat tuollaisia ihan oikeastikin, on oma tuttavapiirini erittäin rajoittunut. Muutaman tyypin tunnistin, mutta monta omiin kavereihin kuuluvaa puuttui. Ei mikään erikoinen kirja.
April 25, 2017
Pinnaltaan viihdyttävää, mutta aika traaginen pohjavire kirjan novelleissa oli. Yllättävänkin karua kertojan kehitystarinaa joka kasaantui taustalla "kaverikuvauksista". Pieni ja pippurinen kokonaisuus, positiivinen yllätys!
Displaying 1 - 8 of 8 reviews