Iisakin kirkko

by Kari Hotakainen

Isä matkustaa sairaalan vuoteelta Pietariin kertomaan pojalleen lopullisen totuuden. Häikäilemättömän intiimi, koomisen ja traagisen sävyjä kaihtamaton romaani kolmesta tuntemattomasta: vanhuudesta, Venäjästä ja uskosta.

Genres: Finnish Literature, Fiction, Contemporary, Audiobook

176 pages, Hardcover

First published January 1, 2004

About the author

Kari Hotakainen is a Finnish writer. Hotakainen started his writing career as a reporter in Pori. In 1986, he moved to Helsinki. He became a full-time writer in 1996. He has two children with his wife, sound technician Tarja Laaksonen, whom he married in 1983. He has also worked as a copywriter and as a columnist for the Helsingin Sanomat.
His father, Keijo Hotakainen, worked as a storekeeper and photographer while his mother, Meeri Ala-Kuusisto, worked as a sales clerk. Kari Hotakainen passed his matriculation examination in 1976 and graduated from Rautalampi High School the same year. He has a Bachelor of Arts.

Hotakainen kicked off his career as an author in the beginning of the 1980s by writing poetry. His debut collection Harmittavat takaiskut (Unfortunate setbacks) was published in 1982. From poetry, Hotakainen moved on to writing books for children and young adults and then on to writing novels for adults. Before he started writing full time, Hotakainen worked as a news reporter, in the advertising department of WSOY, etc. Hotakainen’s breakthrough came when he was nominated for the 1997 Finlandia Prize, for his semi-autobiographical work entitled Klassikko (The Classic). In 2002, Hotakainen received the Finlandia Prize for his book entitled Juoksuhaudantie (Battle Trench Avenue) published the same year. Later on, the book was turned into a movie with the same name. In 2004, Hotakainen received the Nordic Council's Literature Prize for the same book. In 2006, he received the Nordic Drama Award for his play Punahukka.

Hotakainen has also written children's plays, radio dramas, newspaper columns and the scripts for a 10-part TV series entitled Tummien vesien tulkit.

Reviews

[Kenneth · Rating 2 out of 5]

Löysin tämän Kari Hotakaisen ”Iisakin kirkon” kirjahyllystämme etsiessäni luettavaa odotellessani kirjastosta varaamaani kirjaa. En yhtään muista milloin olen kirjan hankkinut, mutta punaisen hintalapun mukaan sen ”tarjoushinta” on ollut 29,90. Huomioon ottaen, että kirja on ilmestynyt 2004 hinta on euroja eli ei siis mikään erityisen edullinen ostos. En ole aiemmin lukenut Hotakaiselta kuin ”Klassikon”, joka muistikuvani mukaan oli ihan ok.

Kirjaa kutsutaan romaaniksi, mutta on melkeinpä luettavissa myös kokoelmana tarinoita. Onhan siinä jonkinlainen punainen lanka, joka liittyy kertojan poikaan ja hänen työhönsä lehtikullan käyttäjänä, tällä kertaa Iisakin kirkon kupolin katolla. Etenkin kirjan alkupuolella on paljon Hotakaiselle ominaista nokkelaa, pikkuhauskaa kielenkäyttöä, jota on mukava lukea. On kuvauksia hautajaisista, sairaalan potilashuoneesta, murrosikäisestä 72-vuotiaasta sekä terveydenhuollon alistavasta funktiosta, muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Mitä pidemmälle teksti eteni, sen vähemmän se innosti minua lukijana. Hetkellisiä pilkahduksia löytyi, mutta loppuun tultaessa neljä tähteä oli vähentynyt kahteen.

[Juuso · Rating 3 out of 5]

Kirja tuli luettua vauhdilla. Teoksen päähenkilö muistuttaa monella tapaa saman genren suomalaisia kollegoitaan: Jääräpäinen mieshenkilö, jolla on jokin jääräpäinen missio toteutettavanaan. Hahmo muistuttaa hieman mielensäpahoittajaa: ikävöi vaimoaan, miettii apeaa suhdetta poikaansa. Näkee maailman ja elämän kiinteänä sekä yksinkertaisena. On myös varma siitä, että oma näkemys on se oikea.

Kirjassa oli muutamia huvittavia kohtia. Lähinnä kuitenkin Hotakaisen tapa kertoa asiat pitää kiinnostuksen tarinaa kohtaan yllä. Kirjaa lukiessa päässäni alkoi soimaan Beatlesin All you need is love. Sitä en pitänyt pahana asiana.

[Kalle · Rating 2 out of 5]

(Finnish book, Finnish review)
Olen Hotakaista lukenut viimeksi noin 25 vuotta sitten yläasteella. Silloin säväytti, nyt ei. Kuten muutamat muutkin arvostelijat ovat todenneet, tyyli on hallussa, mutta Iisakin kirkon tarina jää jotenkin keskeneräiseksi ja etäiseksi. Teoksessa on ehkä piilossa hyvä ja koukuttava kertomus, mutta nykyisellään se ei tule sieltä esille.

Parasta antia ovat Hotakaisen paikoin jopa groteskit kuvaukset ja ilmaukset asioille.

[Helena · Rating 3 out of 5]

Hotakaisella on hauska tyyli kirjoittaa, mutta tämä kirja ei ollut aivan minun makuuni. Ihan ok, mutta kukaan kirjan hahmoista ei oikein innostanut ja tarina oli hyvin sekava (mikä tietenkin on tarkoituksellista, kun päähenkilö on hyvin sekavassa tilassa). Tulipahan luettua, mutta tuskin jää minulla kovin vahvasti mieleen.

[Jukka Aakula · Rating 4 out of 5]

Ongelma on se että kun pidät jostain kirjailijasta paljon ja ajattelet että mihinkään et muuttua saa, odotat sitä samaa mistä pidät. Kirjailijan pitää kuitenkin tehdä joskus jotain uutta.

Itseäni puhutteleva aihe - isän ja pojan välit. Ei se aina niin helppoa ole ollut.

[Satu · Rating 4 out of 5]

Sivulaskuri 176/10000
3,5/5

Suomiproosan jättinimeltä teos, joka on samaan aikaan sekä sekasortoinen että selkeä. Varsin miehekäs tapaus. Kuivuudessaan hauska ja synkkyydessään toiveikas, mutta sen verran ankeatunnelmainen, että luin sen pienissä paloissa.

[Kirjasieppo · Rating 4 out of 5]

Yllättävän hyvä. Pelottavan elämänmakuinen...

[Tuomas Auvinen · Rating 3 out of 5]

Melko hyvä.

[Markus Pietilä · Rating 3 out of 5]

3,5/5?

[Osmo Nautti · Rating 1 out of 5]

Not fun

[Arja-täti · Rating 4 out of 5]

Jälleen hulvaton Hotakainen. Ei kaikista paras lukemani kirja häneltä mutta ehdottomasti viihdyttävä, kun lukee oikealla mielellä.

[Zuzka · Rating 3 out of 5]

3,5

[Katikka · Rating 2 out of 5]

Ei mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta tuli luettua.

Henkilöhahmoista poika jäi pintaraapaisun tasolle, hajuttomaksi ja mauttomaksi. Vanhus taas oli turhan ylikorostetun jääräpäinen ajattelussaan. Tämä teki kirjan ajoittain raskaaksi lukea, sillä se koostuu näistä vanhan miehen ajatuksista.

Potilashuoneen valtataisteluille naurahtelin, mutta oli siellä vakavampaakin asiaa potilaan asemasta sairaalamaailmassa. Tätä olisin kaivannut enemmänkin; kerrontaa kuntoutumisesta aivoverenvuodon jälkeen. Oletin sen takakannen perusteella olevan suuremmassa osassa tarinaa.

Pidän Hotakaisen kirjoitustyylistä, siinä on vetoavaa arkirealismia.

[Janne · Rating 3 out of 5]

Hotakaisen henkilöhahmot ovat kaikessa jääräpäisyydessään erinomaisen hienosti kuvattu kirjasta toiseen, niin myös tässä. Iisakin kirkko ei kertomukseltaan kuitenkaan aivan yllä kirjailijan kärkipään tuotantoon, mutta ei kirja huonokaan ole: väliteos olisi sana, joka tulee ensinnä mieleen. Taattua hotakaismaista kuivaa huumoria löytyy - vain Hotakaisen tapainen hyvä kirjailija osaa kuvata kepein sanankääntein kuinka saattohoitopotilaat päästävät osastolla löysät housuun, lahjovat silminnäkijät hiljaiseksi ja tilaisuuden tullen vetelevät toisiaan turpiin.

[Jirka · Rating 5 out of 5]

I really liked the writing style with short, terse sentences. Every chapter was an eye-opener. Reading this book has been like re-living the last three months of my life here in Finland. The struggle for keeping the faith is real, and the rifts between two people that it creates are deep. The ending was completely different from what I expected until the last chapter. Looking forward to read more from Kari Hotakainen.

[Taina · Rating 4 out of 5]

Tuttua hotakaistyyliä.

[Sari]

Alku oli räjähtävän hauska, loppu ehkä hieman höperehtivä.

[Lise Clausen · Rating 1 out of 5]

Ateisk finne med hjerneblødning, der er fremmedgjort for gudfrygtig søn. Den lød god på bagsiden, men på trods af, det er en rigtig kort bog, blev jeg bare aldrig færdig.

[Matti]

Ingles

[Michael Krarup · Rating 3 out of 5]

http://bogbrokken.blogspot.dk/2010/02...

[John Hatley · Rating 4 out of 5]

This is a really beautiful little book about growing old.