What do you think?
Rate this book
Harmaa linna
Nuori maisteri Harald Thalberg on matkalla kotiopettajaksi Satakunnan sydämessä sijaitsevaan pahamaineiseen Ristilän kartanoon. Äkkiä hän kuulee outoa ääntä ja näkee Stellan, nuoren naisen, joka on juuri vajoamassa usvaisen suon uumeniin...
Näin dramaattisesti alkaa ensimmäinen suomalainen kauhuromaani Harmaa linna. Se ilmestyi alun perin ruotsinkielisenä nimellä Det gråa slottet vuonna 1851. Romaanin kirjoittaja Axel Gabriel Ingelius (1822–1868) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, säveltäjä ja muusikko. Harmaassa linnassa hän loi kotimaisen vastineen goottilaisen kirjallisuuden synkille linnoille ja kummituksille.
Teos ilmestyy nyt Eeva-Liisa Järvisen tuoreena suomennoksena.
Näin dramaattisesti alkaa ensimmäinen suomalainen kauhuromaani Harmaa linna. Se ilmestyi alun perin ruotsinkielisenä nimellä Det gråa slottet vuonna 1851. Romaanin kirjoittaja Axel Gabriel Ingelius (1822–1868) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, säveltäjä ja muusikko. Harmaassa linnassa hän loi kotimaisen vastineen goottilaisen kirjallisuuden synkille linnoille ja kummituksille.
Teos ilmestyy nyt Eeva-Liisa Järvisen tuoreena suomennoksena.
- GenresFinnish LiteratureGothic
341 pages, Paperback
First published January 1, 1851
1 person is currently reading
25 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 7 of 7 reviews
June 19, 2013
Said to be the first Finnish horror novel (although written in Swedish because of the historical period that I won't go into detail now).
My expectations weren't too high, but this turned out to be quite a nice story (although not standing a chance internationally). Especially the beginning was fairly eerie, because a swamp at night sounds scary (something that would be featured in the film Sauna), especially when suddenly you hear faint moaning and there's a girl being sucked into the earth. It can't be proven if Ingelius got his inspiration from a certain Finnish mansion, but according to the afterword there are some striking similarities in the events and persons.
In the afterword Jukka Sarjala also claims this to be both horror and gothic, but I'd categorize this as only gothic. Almost all of the traditional features of the genre can be found, like mixing horror-like elements and romance, extreme virtue vs. evil, melodrama, subtle humour and an innocent fainting maiden, whose past is a mystery.
Despite the formulaic plot Ingelius's interpretation is still very entertaining, even though after the beginning there were no scary or even eerie moments. Ingelius has clearly been inspired by early 18th century gothic literature with its power hungry noblemen, who want to maintain their fortune and power whatever the cost. Maybe a little bit more descriptions of the surroundings would have been nice, because the atmosphere was mostly quite superficial and hollow, so all the exciting twists and turns didn't seem that amazing or jaw droppingly horrific.
Gothic literature rarely has any supernatural features (although at first they may seem so), and the scariness of the Ristilä mansion stems entirely from its master, the baron, and the events that undeniably puts your head in a spin. So plot-wise this was quite nice (I confess my love towards mysterious cloaked figures), and the ending was also wonderful, because it isn't a traditionally simple happy ending. Although throughout the novel there was a bit too much romance for my liking (and the constant fainting, oh please). The belief that women are weak creatures is thankfully balanced by the character of Irene, who ponders whether to marry for love or obey his tyrannical father. She also stays firmly true to herself against an unwanted suitor. Good for you, girl!
My expectations weren't too high, but this turned out to be quite a nice story (although not standing a chance internationally). Especially the beginning was fairly eerie, because a swamp at night sounds scary (something that would be featured in the film Sauna), especially when suddenly you hear faint moaning and there's a girl being sucked into the earth. It can't be proven if Ingelius got his inspiration from a certain Finnish mansion, but according to the afterword there are some striking similarities in the events and persons.
In the afterword Jukka Sarjala also claims this to be both horror and gothic, but I'd categorize this as only gothic. Almost all of the traditional features of the genre can be found, like mixing horror-like elements and romance, extreme virtue vs. evil, melodrama, subtle humour and an innocent fainting maiden, whose past is a mystery.
Despite the formulaic plot Ingelius's interpretation is still very entertaining, even though after the beginning there were no scary or even eerie moments. Ingelius has clearly been inspired by early 18th century gothic literature with its power hungry noblemen, who want to maintain their fortune and power whatever the cost. Maybe a little bit more descriptions of the surroundings would have been nice, because the atmosphere was mostly quite superficial and hollow, so all the exciting twists and turns didn't seem that amazing or jaw droppingly horrific.
Gothic literature rarely has any supernatural features (although at first they may seem so), and the scariness of the Ristilä mansion stems entirely from its master, the baron, and the events that undeniably puts your head in a spin. So plot-wise this was quite nice (I confess my love towards mysterious cloaked figures), and the ending was also wonderful, because it isn't a traditionally simple happy ending. Although throughout the novel there was a bit too much romance for my liking (and the constant fainting, oh please). The belief that women are weak creatures is thankfully balanced by the character of Irene, who ponders whether to marry for love or obey his tyrannical father. She also stays firmly true to herself against an unwanted suitor. Good for you, girl!
September 11, 2022
Axel Gabriel Ingelius: Harmaa linna
1851 ilmestynyt suomalaisen kirjailijan ja säveltäjän Axel Gabriel Ingeliuksen teos. Sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena kauhuromaanina.
Kirjan innoittajana on toiminut Ulvilassa sijainneessa Koiviston kartanossa tapahtunut epäselvä kuolemantapaus.
Hiukan historiaa;
Maaliskuun 29. päivänä 1839 löydettiin kartanon silloisen omistajan Gustaf Jakob von Willebrandin 23-vuotias tytär Sofia Gustava roikkumasta hirttoköydessä.
Tapauksessa oli hämäriä piirteitä, eikä ilmeisesti saatu täyttä varmuutta siitä, tekikö hän itsemurhan, hirtettiinkö hänet, vai laitettiinko Sofia Gustava köyteen roikkumaan vasta kuoleman jälkeen mahdollisen murhan peittämiseksi.
Ingelius oli tuolloin 16-vuotias ja kuuli todennäköisesti useita kartanonomistajan tyttären kuolemaan liittyviä tarinoita.
Näistä lähtökohdista lähdetään kehräämään tarinaa joka on mielenkiintoinen ja ihastuttava.
Oman aikakautensa tuote tietenkin eli mitään räävittömyyksiä ei ole tarjolla, mutta näin tämän koko ajan elokuvana päässäni kun luin sitä.
Ja jos voisin, tekisin elokuvaksi heti.
Suosittelen lämpimästi
Oikein onnistunut matka suomalaiseen kirjallisuushistoriaan
Kirjan vanhempi suomennos löytyy gutenbergiltä:
https://www.gutenberg.org/ebooks/68509
Helmet-lukuhaaste 2022
3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana
4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana
5. Kirjassa sairastutaan vakavasti
6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija
7. Kirja kertoo ystävyydestä
8. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua
14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta
15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää
16. Kirjan luvuilla on nimet
29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää
32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja
35. Kirjassa on oikeudenkäynti
36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää
37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle
38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave
40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole
42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
#Helmetlukuhaaste2022
#Helmet2022
☆☆☆☆
1851 ilmestynyt suomalaisen kirjailijan ja säveltäjän Axel Gabriel Ingeliuksen teos. Sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena kauhuromaanina.
Kirjan innoittajana on toiminut Ulvilassa sijainneessa Koiviston kartanossa tapahtunut epäselvä kuolemantapaus.
Hiukan historiaa;
Maaliskuun 29. päivänä 1839 löydettiin kartanon silloisen omistajan Gustaf Jakob von Willebrandin 23-vuotias tytär Sofia Gustava roikkumasta hirttoköydessä.
Tapauksessa oli hämäriä piirteitä, eikä ilmeisesti saatu täyttä varmuutta siitä, tekikö hän itsemurhan, hirtettiinkö hänet, vai laitettiinko Sofia Gustava köyteen roikkumaan vasta kuoleman jälkeen mahdollisen murhan peittämiseksi.
Ingelius oli tuolloin 16-vuotias ja kuuli todennäköisesti useita kartanonomistajan tyttären kuolemaan liittyviä tarinoita.
Näistä lähtökohdista lähdetään kehräämään tarinaa joka on mielenkiintoinen ja ihastuttava.
Oman aikakautensa tuote tietenkin eli mitään räävittömyyksiä ei ole tarjolla, mutta näin tämän koko ajan elokuvana päässäni kun luin sitä.
Ja jos voisin, tekisin elokuvaksi heti.
Suosittelen lämpimästi
Oikein onnistunut matka suomalaiseen kirjallisuushistoriaan
Kirjan vanhempi suomennos löytyy gutenbergiltä:
https://www.gutenberg.org/ebooks/68509
Helmet-lukuhaaste 2022
3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana
4. Kirja, jonka tapahtumissa et itse haluaisi olla mukana
5. Kirjassa sairastutaan vakavasti
6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija
7. Kirja kertoo ystävyydestä
8. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua
14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta
15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää
16. Kirjan luvuilla on nimet
29. Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa
31. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää
32. Kirjassa rikotaan yhteisön normeja
35. Kirjassa on oikeudenkäynti
36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää
37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle
38. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave
40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole
42. Kirjassa asutaan kommuunissa tai kimppakämpässä
43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan
#Helmetlukuhaaste2022
#Helmet2022
☆☆☆☆
Read
July 29, 2011Harmaan linnan uudelleenjulkaisu on kulttuuriteko - olihan se viime vuosisadan alun bestsellereitä. Kiitos siis Farokselle.
Ingelius seuraa goottilaisen romaanin perinteitä uskollisesti: komea kotiopettaja matkaa urhein mielin pahamaineiseen työpaikkaansa, kun eteen tupsahtaa hädässä oleva neito. Pelastustoimien tohinassa turvasatama löytyy paikallisen kirkkoherran luota, jolla on omat kytkynsä Harmaaseen linnaan. Opettaja tutustuu oppilaisiinsa ja huomaa vähitellen perheen nuoren, kauniin tyttären vaikuttavan ajatuksiinsa... Ainoa ongelma on paroni itse - julma, salamyhkäinen ja pahuutta uhoava miehenpuoli, jota perimysjärjestyksessä edeltäneet veljenlapset ovat kadonneet mystisissä olosuhteissa.
Kirjan edetessä lukija pääsee vauhtiin mukaan, sillä juonta todella riittää. Salakäytäviä, valekuolemia (useita!), liki-laitonta sukupuolista kiinnostusta, kidutusta, salamurhia...
Kaiken läpi kertoja ohjaa meitä välillä opettaen, toisinaan rauhoitellen ja selittäen - joskus jopa humoristisesti virnistäen.
Kauhuromantiikan vannoutuneelle ystävälle (yliluonnollista) kauhua on ehkä liian vähän, mutta erityisesti romanttisena ajankuvana kirja on loistava! Rakkaus-käsityksen muuttuminen hieman yli sadassa vuodessa hengellisestä, uhrautuvasta ja ylevästä hedonistiseen instant-versioon saa mietteliääksi. Kirjailija onnistuu ujuttamaan mukaan myös kommentteja miesten vs. naisten maailmasta ja sen vaikutuksesta tunteisiin, valintoihin ja elämänkatsomukseen.
Ingelius seuraa goottilaisen romaanin perinteitä uskollisesti: komea kotiopettaja matkaa urhein mielin pahamaineiseen työpaikkaansa, kun eteen tupsahtaa hädässä oleva neito. Pelastustoimien tohinassa turvasatama löytyy paikallisen kirkkoherran luota, jolla on omat kytkynsä Harmaaseen linnaan. Opettaja tutustuu oppilaisiinsa ja huomaa vähitellen perheen nuoren, kauniin tyttären vaikuttavan ajatuksiinsa... Ainoa ongelma on paroni itse - julma, salamyhkäinen ja pahuutta uhoava miehenpuoli, jota perimysjärjestyksessä edeltäneet veljenlapset ovat kadonneet mystisissä olosuhteissa.
Kirjan edetessä lukija pääsee vauhtiin mukaan, sillä juonta todella riittää. Salakäytäviä, valekuolemia (useita!), liki-laitonta sukupuolista kiinnostusta, kidutusta, salamurhia...
Kaiken läpi kertoja ohjaa meitä välillä opettaen, toisinaan rauhoitellen ja selittäen - joskus jopa humoristisesti virnistäen.
Kauhuromantiikan vannoutuneelle ystävälle (yliluonnollista) kauhua on ehkä liian vähän, mutta erityisesti romanttisena ajankuvana kirja on loistava! Rakkaus-käsityksen muuttuminen hieman yli sadassa vuodessa hengellisestä, uhrautuvasta ja ylevästä hedonistiseen instant-versioon saa mietteliääksi. Kirjailija onnistuu ujuttamaan mukaan myös kommentteja miesten vs. naisten maailmasta ja sen vaikutuksesta tunteisiin, valintoihin ja elämänkatsomukseen.
Read
June 5, 2025Saapuivat jo vuosisatojakin sitten kirjallisuuden ilmiöt tänne Pohjolan perukoille asti. Turkulaisen Axel Gabriel Ingeliuksen 1851 julkaistu Harmaa linna on melkoisen mainio esimerkki romantiikan ajan goottilaisesta kirjallisuudesta.
Jo heti alkumetreillä luonto esittää pahaenteisen varoituksen mitä tuleman pitää, mutta kun Suomessa ei ole ärjyvää valtamerta eikä majesteetillisia vuoristomaisemia, täytyy tyytyä suomaastoon ja hiekkaharjuihin. Se ei kuitenkaan menoa haittaa, Harmaassa linnassa vierasta odottaa synkkien salaisuuksien kudelma, maanalaisia käytäviä, murhayritys jos toinenkin sekä tietysti rappeutunutta aatelistoa punomassa juoniaan tai muuten vain ympärikekkulissa.
Kansallinen herääminen oli käynnissä jo näihin aikoihin ja jopa yllättäenkin päähenkilö vaihtoi suomen kieleen, jos ei halunnut kaikkien ymmärtävän sanomisiaan. Aivan älytönhän tämä on, tapahtumien kulussa tai loputtomissa yhteensattumissa ei ole juurikaan järkeä, mutta sellainen kuului aikansa kirjallisuuteen. Loppuvaiheissa kadonneita verisukulaisia vain ropisee kulisseista ryydittämään tarinaa. Paha ja hyvä ovat tietysti vallan helposti erotettavissa, hyvä on kerrassaan pyhimysmäinen ja paha saa palkkansa että soi.
Omana aikanaan vauhdikkaaksi kehuttu Harmaa linna ei tällä vuosituhannella oikein enää kaappaa mukaansa, ei sille mitään voi, että aika tekee tehtävänsä ja arvostettu kirja onkin aika työläs luettava. Silti, jos suomalainen kirjallisuus kiinnostaa, myös ruotsinkielinen, Harmaa linna on omanlaisensa merkkipaalu, ensimmäiseksi suomalaiseksi kauhuromaaniksikin luonnehdittu tarina.
Jo heti alkumetreillä luonto esittää pahaenteisen varoituksen mitä tuleman pitää, mutta kun Suomessa ei ole ärjyvää valtamerta eikä majesteetillisia vuoristomaisemia, täytyy tyytyä suomaastoon ja hiekkaharjuihin. Se ei kuitenkaan menoa haittaa, Harmaassa linnassa vierasta odottaa synkkien salaisuuksien kudelma, maanalaisia käytäviä, murhayritys jos toinenkin sekä tietysti rappeutunutta aatelistoa punomassa juoniaan tai muuten vain ympärikekkulissa.
Kansallinen herääminen oli käynnissä jo näihin aikoihin ja jopa yllättäenkin päähenkilö vaihtoi suomen kieleen, jos ei halunnut kaikkien ymmärtävän sanomisiaan. Aivan älytönhän tämä on, tapahtumien kulussa tai loputtomissa yhteensattumissa ei ole juurikaan järkeä, mutta sellainen kuului aikansa kirjallisuuteen. Loppuvaiheissa kadonneita verisukulaisia vain ropisee kulisseista ryydittämään tarinaa. Paha ja hyvä ovat tietysti vallan helposti erotettavissa, hyvä on kerrassaan pyhimysmäinen ja paha saa palkkansa että soi.
Omana aikanaan vauhdikkaaksi kehuttu Harmaa linna ei tällä vuosituhannella oikein enää kaappaa mukaansa, ei sille mitään voi, että aika tekee tehtävänsä ja arvostettu kirja onkin aika työläs luettava. Silti, jos suomalainen kirjallisuus kiinnostaa, myös ruotsinkielinen, Harmaa linna on omanlaisensa merkkipaalu, ensimmäiseksi suomalaiseksi kauhuromaaniksikin luonnehdittu tarina.
May 5, 2023
Pidin: Tunnelma, kaunis kieli ja kuvailu, mielenkiintoinen aikamatka, goottilaisen kauhukirjallisuuden elementit, pieni jännitys, "hauska" kertoja, tarina, juonenkäänteet
En välittänyt: Stellan (14) ja Erikin (35?) suhde (ikäero), uskonnollinen paatos (ajalle tyypillistä), melko verkkainen tempo, rytmitys.
= Silti ihan mukava ja mielenkiintoinen lukukokemus kauhukirjallisuudesta ja sen historiasta kiinnostuneelle.
En välittänyt: Stellan (14) ja Erikin (35?) suhde (ikäero), uskonnollinen paatos (ajalle tyypillistä), melko verkkainen tempo, rytmitys.
= Silti ihan mukava ja mielenkiintoinen lukukokemus kauhukirjallisuudesta ja sen historiasta kiinnostuneelle.
This entire review has been hidden because of spoilers.
January 6, 2019
Tämä oli enemmän kuriositeetti kuin suurta sanataidetta, mutta kiinnosti kurkistuksena yli 150 vuoden takaiseen suomalaiseen viihdekirjallisuuteen. Värjyvää nuorta lempeä Ingelius oli annostellut reippaammalla kädellä kuin kauhua.
August 30, 2015
Kauhukirjallisuuden parhaimmistoa. Toimii monella tasolla, kirjassa on esimerkiksi aivan ihanaa kuvailua aikakaudesta jolloin se on kirjoitettu.
Kirja ei myöskään tuota pettymystä lopussa. Monilla kauhukirjoilla on taipumus luoda oikeanlainen tunnelma ja kasata jännitystä loppuhuipennusta kohti, joka sitten osoittautuukin lässähdykseksi, huonoksi yritykseksi säikäyttää lukijaa. Harmaassa linnassa jännitys kerääntyy juuri oikealla vauhdilla yllätykseksi loppuun, joka osoittautuu, vaikkakin ehkä lukijana hieman jo osasikin odottaa, järkeenkäyväksi ja nimenomaan järjellä selitettäväksi tapahtumien sarjaksi, eikä esimerkiksi möröksi sängyn alla tai muuksi kaukaa haetuksi kuvitelmaksi.
Kirjan tunnelmaa ja kuvailua voisi hyvinkin verrata Fowlesin Neitoperhoon, jossa ahdistavuus ja painostavuus tekevät ilman vaikeaksi hengittää. Harmaassa linnassa raskas aihe on omiaan kauhutarinan juoneksi ja tämä teos on kyllä paikkansa ansainnut genrensä huipulla.
Kirja ei myöskään tuota pettymystä lopussa. Monilla kauhukirjoilla on taipumus luoda oikeanlainen tunnelma ja kasata jännitystä loppuhuipennusta kohti, joka sitten osoittautuukin lässähdykseksi, huonoksi yritykseksi säikäyttää lukijaa. Harmaassa linnassa jännitys kerääntyy juuri oikealla vauhdilla yllätykseksi loppuun, joka osoittautuu, vaikkakin ehkä lukijana hieman jo osasikin odottaa, järkeenkäyväksi ja nimenomaan järjellä selitettäväksi tapahtumien sarjaksi, eikä esimerkiksi möröksi sängyn alla tai muuksi kaukaa haetuksi kuvitelmaksi.
Kirjan tunnelmaa ja kuvailua voisi hyvinkin verrata Fowlesin Neitoperhoon, jossa ahdistavuus ja painostavuus tekevät ilman vaikeaksi hengittää. Harmaassa linnassa raskas aihe on omiaan kauhutarinan juoneksi ja tämä teos on kyllä paikkansa ansainnut genrensä huipulla.
Displaying 1 - 7 of 7 reviews