Laitteiden tarkoitus ei ole vain pitää elintarvikkeita kylmässä, vaan kerätä dataa ostoksista, kulutustottumuksista ja perheen ruokarytmeistä. Tieto on kalliimpaa kuin tekniikka.
Data on aikamme arvokkain pääoma. Dataa haalimalla ja hallitsemalla saavutetaan ennennäkemättömästi valtaa - yritysmaailmassa, valtioiden kilpailussa ja sotilaallisesti. Pandemiassa ja sodassa esiin nousee disinformaatio. Facebook, YouTube, Twitter ja TikTok voivat aiheuttaa suurta tuhoa, jopa tappaa. Kun tekoälyn kehitys tuottaa yhä uskottavampaa valetodellisuutta, kuka ottaa vastuun tulevaisuudesta?
Datakapitalismissa kilpailevat amerikkalainen, kiinalainen ja eurooppalainen malli - kasino, kasarmi tai kansankoti. On puolustettava inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta, jos vastassamme ovat ahneus ja sorto.
Ministerinä Timo Harakalla on ainutlaatuinen aitiopaikka datakapitalismiin, ja ennen näkemätöntä on, että hän jakaa oppimaansa vielä tehtävässä ollessaan. Hän on itse ollut pöydissä, joissa päätöksiä tehdään ja valtaa jaetaan - ja osaa kertoa näkemästään selkeästi, jopa hilpeästi.
Keskustelu datavallasta jää helposti arkisemman politiikan jalkoihin. Siihen ei ole varaa. Siksi tämä kirja.
Alussa kirjan tuleva anti jännitti aika paljon, kun Harakka aloittaa (innostuneilla?) ensikokemuksillaan metaversestä ja NFT:n ostamisesta. Näin vuoden 2024 taittuessa kohti loppua vaikuttaa siltä, että NFT kuoli jo viime vuonna ja metaverse oli vain Metan yritys vaikuttaa pystyyn kuolevan Facebookin äärellä jotenkin varteenotettavalta teknologiamammutilta. Ja varsinkin nyt, kun Meta itsekin on ollut hiljaa metaversestä jo pitkään ja miljardit on liikkuneet AI-panostukseen.
Kirjan parasta antia on ehdottomasti kulissien takaiset tapaamiset EU:n ja datajättien kesken. Ja muutenkin näkemykset datan liikkeistä liikenne- ja viestintäministerin silmin, koska sitä on harvoin saatavilla, toisin kuin pelkästään teknologialähtöistä analyysiä datakaupasta. Hienoa Timo, subjektiiviset näkemyksesi ovat arvokasta luettavaa. Ja nykyinen liikenne- ja viestintäministeri luuli webbisivunsa tulleen kaapatuksi, kun oli itse jättänyt domainin uusinnan tekemättä...
Ja lopussa todetaan, että hyvin tyhjää ja tylsää siellä metaversessä oli/on.
Nykyajan ja tulevaisuuden kannalta varsin oleellista settiä siitä, miten dataa kerätään ja käytetään. Tähän liittyy monenlaiset eettiset kysymykset vallasta, tietosuojasta ja yksityisyydestä. Harakka kuvaa monimutkaisia ongelmia selkeästi ja yksinkertaisesti. Kuitenkaan teksti ei ainakaan äänikirjana vetänyt kovin hyvin koko matkalta, minkä vuoksi lukukokemus jäi "ihan ok" -tasolle. Jonkin verran tässä maistui myös äänestäjän kosiskelu (saattaa toki olla vain oma tunne), joskaan sitä ei tehdä sentään eksplisiittisesti.
Ministeri Harakalla on aitiopaikka aiheeseen ja näyttää myös sitä varsin hyvin käyttäneen. Juuri tätä lukiessa oli mediassa ministeri Lintilän Whatsapp-sekoilua, on hyvä tietää, että on myös teknologiaa ymmärtäviä joukossa.
Aivan kaikista näkemyksistä en ehkä ole Harakan kanssa samaa mieltä, mutta paljon hyvää kritiikkiä siitä, kuinka Suomi eikä edes Eurooppakaan ei ole aina kaikessa ihan aallonharjalla, vaikka toisissa asioissa olemmekin ihan kärkeä.
Vaikea suhtautua pamflettiin, mutta onpa ainakin selvää, mitä kantaa kirjoittaja edustaa. Kattava setti, plussaa eu-sääntelyn melko yleistajuisesta esittelystä. Tosi hassua lukea painetusta kirjasta esimerkiksi FTX:n kaatumisesta, josta on vain vähän aikaa!
Harakka ihmettelee maailman arvokkaimpien yritysten disruptiivista liiketoimintaa. Innovaatiot syntyvät muualla, koska täällä joku Google tai TikTok kiellettäisiin. Annamme datamme muiden kaivettavaksi ja rahastettavaksi, aivan kuin kaivosteollisuudessakin.