Romeon ja Julin seikkailut! Kuinka sujuu 14-vuotiaalta koiranpennun hoito? Ja kuinka pennulta sujuu aikamopsiksi varttuminen?
Mopsi tuli taloon kertoo Julista, joka saa hoiviinsa kummallisen näköisen koiranpennun. Koirista innostuneella tytöllä on paljon opittavaa lemmikin hoidosta. Apuna ovat tyyni ja osaava äiti sekä rumansöpöön pentuun lääpällään oleva isoveli.
Manga seuraa Juli tytön elämää siitä kun hän saa kauan haluamansa koiran, mopsin pennun nimeltä Roomeo. Kirja on…ok, kai? Luulin, että olisin paljon hauskoja kommelvenkkejä ja mukavia tarinoita, mutta kirja on vain pieniä kohtauksia jotka pikemminkin opettavat koiran hoitamisesta tai ovat vain tylsiä pieniä kohtauksia. Taide on ihan söpöä mutta mitään tarinaa ei silleen ole, joka on harmi. Ehkä nuorempi lukija, jolla ei aikaisemmin ole ollut koiraa, saattaisi pitää tästä enemmän.
Ryo Mitsuyan Mopsi tuli taloon on kaksiosainen mangasarja tytöstä nimeltä Juli ja tämän koiranpennusta Romeo. Romeo on rodultaan mopsi, niin kuin sarjan nimikin kertoo, mutta piirretty varsin söpösti. Yleensä en pidä mopseista niiden lyttykuonon takia, mutta Romeo on lähes pehmolelumainen olento, vaikka osaakin olla kaikki nuoren koiran kepposet. Romeon suosikkitemppuna on nimittäin ottaa Julin kenkä purulelukseen, perheen äidin tai isoveljen kengät eivät tähän kelpaa.
Kuten Kani nimeltä Mulko, myös Mopsi tuli taloon on kaikenikäisille soveltuva söpö strippisarjakuva, jossa sivulla on kaksi neliruutuista strippiä. Tällä kertaa tarina tosin jatkuu suoraan stripistä toiseen ja olisikin ollut miellyttävämpää, jos tarina olisi edennyt oikealta vasemmalle luettavinan vaakariveinä. Pidin silti Romeosta enemmän kuin Mulkosta, ehkä juurikin linearisuuden vuoksi.
Romeon ensimmäinen lenkki on piirretty pidempänä tarinana, jossa ruutujen koko ja muoto vaihtelee suuresti. Se onkin ehdottomasti teoksen paras tarina. Romeon ensimmäiset stripit muistuttavat hieman Chi's Sweet Home-sarjan Chi-kissan tarinaa, molemmat ovat vielä ihan pieniä, kun ne saapuvat omia reittejään perheen luo ja varastavat kaikkien sydämet.
Söpöilyn lisäksi Mopsi tuli taloon sisältää paljon hyödyllistä koiratietoutta. Tarina on jaettu lukuihin ja jokaisen luvun alussa on puolen sivun kuva ja tietoruutu. Lisäksi Julin äiti opastaa tytärtään koiran kouluttamisen, ruokkimisen, ulkoiluttamisen ja lääkärissäkäymisen saloihin.
Se, että Juli ei tiedä juuri mitään koiran hoitamisesta, vaikka on haaveillut omasta koirasta vuosia, on hyvin realistista. Monihan kuvittelee vain koiranomistamisen ruusuisen puolen, etenkin jos ikävuosia on vasta 14. Mitsuya on kuitenkin esittänyt myös kolikon kääntöpuolen, joka näyttäytyy esimerkiksi silloin kun Romeo pissaa lattialle.
Teos on siis omiaan nuoremmille lukijoille, jotka haaveilevat omasta koirasta tai ovat juuri saaneet koiranpennun. Myös muut koirarakkaat ihmiset löytänevät paljon huumoria ja tuttuja hetkiä tästä nopealukuisesta hyvänmielen sarjakuvasta.
This was cute manga. The story was a little bit dull and the characters were little bit too naive for my taste but it had a lot of useful information about dogs and tips how to take good care of them. I think this was quite typical manga about this kind of subject, but I'm not sure. I haven't read many mangas yet. Although, I can't say I loved it, I would still read the second book too. I would recommend this series to those teen manga lovers who would like to have a dog. It could be little bit educational and maybe entertaining too.
2-osainen mangasarja Julista, joka toivoo saavansa oman koiran. Toive toteutuu, muta ei ihan sellaisena kuin Juli olisi toivonut. Söpön pystykorvan sijaan heille tuleekin vähemmän söpö mopsin pentu.
Strippimuoto toimii hyvin lemmikkiaiheiseen mangaan. Julin tietämättömyys koirista ja niiden tavoista on suorastaan koomista, mutta toisaalta japanissa on varmaankin paljon lapsia, jotka tietävät eläinten hoidosta juuri näin paljon. Onneksi sentään Julin äiti ja isoveli tuntuvat ymmärtävän edes jotain koirista.
Ryo Mitsuyan esikoissarjakuva "Mopsi tuli taloon" (Sangatsu Manga, 2015) on ihan sympaattinen mangapokkari Juli-nimisestä tytöstä, jonka perheeseen tulee mopsi. Sarjakuvassa ei ole kummoistakaan juonta, mutta sen varjolla tulee oppineeksi yhtä jos toista koirien hoitamisesta. Lisäksi koiria yltiöpäisesti rakastava isoveli tuo kokonaisuuteen mukaan ripauksen huumoria.
Sarjakuvan visuaalinen ilme kärsii siitä, että pokkarin jokaiselle sivulle on mahdutettu aina kahdeksan ruutua.