Markku Ropposen Kuhala-sarjan kahdeksas osa on hyvä esimerkki suomalaisesta dekkarigenrestä, jossa Jyväskylän maisemat elävät yhtä värikkäästi kuin päähenkilö itse. Yksityisetsivä Otto Kuhala, tuo ikääntyvä, koiraansa Hippuun nojaava antihero, potii kesäisestä masennuksestaan huolimatta: rakkaus on kaukana, viski lähellä ja nyt vielä hullu jalkajousimurhaaja iskee kaupunkiin.
Ropponen kutoo juoneen absurdin huumoria – murhat tuntuvat melkein farssilta, mutta pohja on synkkä ja todellinen. Kielen mestaruus on kirjan kruunu: rempseät kielikuvat rouhaisevat yhtä terävästi kuin Kuhalan koira tunkeilijaa ja Jyväskylän katukuva piirtyy eläväksi panorama.
Kevyt, mutta pureva. Ei kuitenkaan parasta Kuhalaa.
Arvosana: 3/5 tähteä.