Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

by Joni Skiftesvik

Genres: Finnish Literature, Short Stories

236 pages, Hardcover

First published January 1, 1983

Reviews

[Laura Walin · Rating 3 out of 5]

Tämän kirjan neljätoista novellia veivät Kekkosen ajan Suomeen, 1950-80-lukujen väliseen aikaan. Liikutaan pääasiassa maaseudulla, missä fyysinen työ on vielä arvossaan. Sodan kaiutkin vielä kuuluvat. Skiftesvik liikkuu eri ikäisten miesten mielessä, kertoo heidän pienistä unelmistaan ja suurista pettymyksistään. Joskus hyvänkin mielen hetkistä, mutta pääosin tunnelma on apean melankolinen. Mielenkiintoisena tekniikkana useassa novellissa käytetään sitä, että kahden eri aikatason tapahtumia sekoitetaan saumattomasti toisiinsa.

Ja tosiaan, kokoelmalle vain kolme tähteä, mutta kirjan viimeiseksi sijoitettu niminovelli, se on viiden tähden timanttia.

[Hanna · Rating 2 out of 5]

Tästä taitaa olla kaikkein vaikein kirjoittaa. Mutta yritetään...

En ole koskaan ennen lukenut novellikokelmaa. Toki olen lukenut novellin jos toisenkin koska lukiossa piti. En ole kuitenkaan koskaan niistä niin kauheasti perustanut. Onhan ne mukavia, lyhyitä ja nopeita lukea. Mutta monet ovat vain ärsyttäviä. Skiftesvikin kokoelmassa on molempia.

Välillä tuntuu siltä, että novelleilla on jokin yhteinen punainen lanka, mutta välillä taas tuntuu, että sitä ei ole. Alun ensimmäiset novellit pistävät miettimään sijoittuvatko kaikki tarinat sodan aikaiseen tai jälkeiseen aikaan. Moni sijoittuukin, mutta eivät kaikki. Joten tämä ei ole punainen lanka. Muutaman tarinan kun on lukenut alkaa pohtimaan onko punainen lanka onnettomat ihmiskohtalot, mutta en voi olla varma tästäkään. Joukossa on kuitenkin novelleja joiden tarkoitusta ei ymmärrä ollenkaan. Esimerkiksi Yö Helsingissä. Onhan se toki yö eräässä helsinkiläisessä hotellissa mutta eipä siinä kovin paljoa mitään tapahdu tai loppujen lopuksi kerrota muuta kuin, että hotelli on äänekäs ja vilkas myös yö aikana. Toisaalla taas esimerkiksi Näprääjässä ehditään kertoa melkein ummet ja lammet jonkin mopon näpräyksestä (onneksi siinä oli muutakin).

Kaikkien novellien otsikot sentään selventyivät novelleja lukiessa vaikka nimet saattoivatkin olla kovin omituisiakin (Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja eivät kerro nimenä yhtään mitään mutta selviävät itse novellissa).

Uskoisin kuitenkin kokoelman olleen tyyppillistä 80-lukua. Novellit tuntuivat liikkuvan niin sodan aikaisissa tapahtumissa kuin ehkä 80-luvullakin, monesta novellista en tosin ole varma millä aikakaudella niissä ollaan.

Itse kokoelma ei oikein herättänyt minussa minkäänlaisia tunteita. Jotkin novellit olivat ihan kivoja ja jotkin eivät olleet ollenkaan kivoja. Helppolukuisia, vaikka kieli olikin monesti outoa ja vaikeasti seurattavaa. Pidän ehkä kuitenkin enemmän yhtenäisestä teoksesta vaikkakin tällaisia pieniä tarinoita onkin kiva lukea joskus silloin tällöin. Kirjoitanhan itsekin mielelläni pieniä tarinoita koska luovuutta ei riitä romaaniin asti.

[Koivula]

Aika raskas, ei oikeastaan lainkaan "hyvänmielen" tarinoita. Mutta ajateltavaa. Ja ajankuvausta.

"Minä elän niin kuin parhaaksi näen. Jos en itse selkäheinistäni välitä, ei niistä tarvitse muidenkaan välittää!" (Piippolaan-novellista)

Kahavia Halapahallin kassisa -haasteeseen Haukipudas

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Skiftesvikin esikoisnovellikokoelma esittelee pohjoisen ihmisen elämää. Olot ja ihmissuhteet voivat olla karuja, mutta tarinoissa on huumoria ja valoa. Novelli ”Vanha mies” oli minulle ennestään tuttu Katsastus-elokuvasta.

[Pauliina · Rating 3 out of 5]

Äänikirja.

[Jaana · Rating 3 out of 5]

Ostin tämän jostain alelaarista kauniin nimensä ansiosta ja siitä nimestä johtuen odotinkin jotain aivan erilaista tekstiä, kuin mitä lopulta oli tarjolla. Skiftesvik kirjoitti useassa novellissa jostain sellaisesta aiheesta, jota en tunne ja sen johdosta takerruin yksityiskohtiin, kun en osannut juuri sen aihealueen erityissanastoa. Pidin eniten kirjan aloittavasta (Aavistaja) ja kirjan lopettavasta (Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja) novellista.