Suomalainen lukupiiri discussion

Ketkä ovat suosikkejanne kotimaisista kirjailijoista?

Tähän kansioon voitte myös aloittaa keskusteluita lukemistanne kirjailijoista/kirjoista.

Kotimaisista kirjailijoistakin mulle tulee äärettömän pitkä listaus. Dekkareista Seppo Jokinen, Max Manner ja Ilkka Remes on miehistä sellaisia, joiden kirjoja tulee luettua mielellään. Lisäksi löysin viime vuoden puolella Matti Laineen dekkarit ja ovat äärettömän mielenkiintoisia vähän vähemmän käytetyistä aihepiireistä, kuten sarjakuvamaailmaan tai jääkiekko-piireihin kuuluvia. Naisina suomalaiset dekkaristit on yleensä itselläni Nina Hurma, Virpi Hämeen-Anttila ja tuon kaltaisia kirjailijoita.

Naiskirjailijoista tykkään ns. YA-genren edustajina Siiri Enorannasta (ja erityisesti Nokkosvallankumouksesta), Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjasta sekä Annukka Salaman Faunoidit-sarjasta. Vanhemmasta fantasiasta Helena Wariksen Kontu-trilogia oli mielenkiintoinen. Kuitenkin fantasian ja ya:n lisänä historialliset romanssitkin kiinnostaneet, joten niin Laila Hirvisaari, Kaari Utrio kuin myös Kristiina Vuoren kirjat kuuluvat suomalaisina suosikkien joukkoon. Luen loppujen lopuksi aika laidasta laitaan, joten suosikkejakin on useita. Vaikkei esim. Polva tai Mustonen tai Vala ole tässä mainittu, niin heidänkin kirjoja lukee mielellään. Oon kaikkiruokainen lukutoukka, joten on periaatteessa äärettömän vaikea löytää suosikkeja. Tai jos löytäisin, oisivat ne listat aivan liian pitkiä.

En tiedä muista, mutta itselleni on äärettömän vaikeaa jättää esim. kirja kesken. Ei kirjan välttämättä tarvi olla huippu tai kirjailijan mikään todellinen legenda. Pyrkimyksenäni on jopa huonoistakin kirjoista näet löytää edes jotain hyvääkin, joten siksi harvoin jätän kirjaa kesken. Toisaalta mun kirjamaku voi erota monesta, sillä esim. Hilvon Viinakortti oli kiinnostava aihepiiriltäkin, Uma Karman samoin tai JP Koskisen. Unohtamatta joitain Finlandia ehdokkaita kuten Riikka Peloa tai Jussi Valtosta.

Itse en taas oo kuitenkaan ymmärtänyt ikinä esim. Jari Tervoa, Kari Hotakaista tai Panu Rajalaa. Jotenkin niiden kirjoissa on sellainen tunnelma, että vihaan niitä yli kaiken. Kai koen ne liian tekotaiteelliseksi tai muuta. Tosin en oo kyllä myöskään ymmärtänyt, mitä hypetettävää Teemestarin tarinassa on tai Oneironissa tai sen sellaisessa.

Jos jätetään lapsuuden lukemiset ulkopuolelle, niin en tietääkseni ole lukenut useampia kirjoja oikeastaan keneltäkään suomalaiselta kirjailijalta, Waltaria ehkä lukuunottamatta, joten itselläni ei ole oikeastaan suosikkeja. Paitsi nyt ehkä Mikalla on potentiaalia sellaiseksi tulla. Aikoinaan aloin nimittäin vierastaa suomenkielistä kirjallisuutta sen puhekielisyyden takia, luin mieluummin sujuvaa yleiskieltä käännetyistä kirjoista kuin jotain nuorten puhetyyliä tapailevaa kotimaista, ja vähän jäin sille tielle.

Jos joku nyt pakottaisi yhden ikisuosikin nimeämään, niin kyllä se ois Rosa Liksom. Ihastuin hänen kirjoihinsa joskus ehkä 16-vuotiaana ja vielä nyt yhdeksänkin vuoden päästä voin sanoa pitäväni niistä todella paljon.
Sofi Oksaselta olen tainnut lukea muutamaa viimeisintä kirjaa vaille kaikki julkaistut kaunokirjat, samoin Hanna Haurulta, vaikka en ehkä Haurun tekstejä enää koekaan ihan niin loistavina kuin joskus nuorempana.

Muihin suomalaisiin en ole tainnut sen enempää perehtyä, mutta muutaman kirjan perusteella tulee mieleen ainakin Maria Jotuni, Timo K. Mukka, Kreetta Onkeli, Anja Kauranen/Snellman ja Maria Peura, runoilijoista Pentti Saarikoski ja Markku Into sekä tietokirjojen puolelta Jaakko Hämeen-Anttila.

Itse tykkäsin itse asiassa aika paljon Kari Hotakaisen Juoksuhaudantiestä ja Bronksista, mutta makunsa kullakin :)

Niin, ja sitten on näitä, joilta en ole tainnut yhtä kirjaa enempää lukea, mutta siitä yhdestä tuli tykättyä paljon ja sen perusteella aion ehdottomasti lukea tulevaisuudessa enemmänkin. Eli mm. Kjell Westö, Jarkko Martikainen, Laura Gustafsson, Veronica Pimenoff, Minna Canth, Juhani Aho ja Kristina Carlson, runokategoriasta listalla ois Eino Leino & Uuno Kailas sekä tietopuolelta eläinoikeusfilosofi Elisa Aaltola.

Idan kanssa samoilla linjoilla, Rosa Liksom on kyllä hyvä. Taisin olla myös ehkä 16-vuotias kun luin hänen novellejaan ensimmäisen kerran äidinkielen esitelmää varten. Ne kolahti kyllä kovasti. Oli tosin pitkä tauko välissä ettei tullut juuri Liksom:ia luettua mutta Hytti no. 6:n myötä palailin hänen teksteihinsä.

Anja Kaurasen/Snellmann:in kirjoista olen myös tykännyt, häneen tuli tutustuttua samoihin aikoihin Liksomin kanssa. Nyt luin Helmet-haasteeseen Sonja O. kävi täällä uudemman kerran ja se oli edelleen hyvä. Tosin sitä katseli kyllä aika eri näkökulmasta kuin silloin vajaa parikymppisenä.

Kolmantena kotimaisena pitää ehkä mainita Anna-Leena Härkönen. Häneltä erityisesti romaani Avoimien ovien päivä on ollut tosi tärkeä kirja. Tykkään Härkösen tavasta käyttää huumoria, vaikka aiheet ei aina niin iloisia olekaan.

Dekkareista varmaan Seppo Jokinen, koska kirjoittaa kotikaupungista Tampereesta. Moni tuttu paikka on saanut ihan uusia välillä ei niin mairittelevia mielleyhtymiä noiden kirjojen myötä.

Mulla on pienenä projektina nyt poimia kotimaisia mieskirjailijoita, koska niitä on tullut luettua luvattoman vähän. Kjell Westöstä olen tykännyt ja Miika Nousiaisesta. Jos noiden perusteella tulee mieleen ehdottaa jotain, niin vinkkejä otetaan mielellään vastaan.