Nio

“Ajattarot (ajattaret) ovat suomalaisessa kansanperinteessä esiintyneitä pahoja, naispuolisia uskomusolentoja. Metsässä elelevät ajattarot pelottelivat ja johtivat metsästäjiä ja muita kulkijoita harhaan samaan tapaan kuin hattarat. Tyypillisesti ajattaro asettui metsässä nukkujan rinnalle ja aiheutti painajaisia. Suomenkielisessä kirjallisuudessa ajattarot mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1776 Raamatussa: "Ja ei millään muotoa enää uhriansa uhraamaan ajattaroille, joiden kanssa he huorin tehneet ovat" (3. Moos. 17:7). Myöhemmissä suomennoksissa ajattarot on korvattu metsänpeikoilla ja aavikon paholaisilla.”
― Risto Pulkkinen, Stina Lindfors, Suomalaisen kansanuskon sanakirja

“The truth is we don’t know what we don’t know. We don’t even know the questions we need to ask in order to find out, but when we learn one tiny little thing, a dim light comes on in a dark hallway, and suddenly a new question appears. We spend decades, centuries, millennia, trying to answer that one question so that another dim light will come on. That’s science, but that’s also everything else, isn’t it? Try. Experiment. Ask a ton of questions.”
― Yaa Gyasi, Transcendent Kingdom

“ehkä mun pitäisi julkaista seuraava essee sun seinällä
en älyä ihmisten nälvimistä siitä että joku on "vain fb-postaus"
"vain blogiteksti"
yhtä hyvin voisi puhua "vain luonnoksista"
"tää kirja koottiin vain käsikirjoituksesta"
"kirjailija kirjoitti vain tekstiä"
INTERNET ON OK?”
― Pontus Purokuru, Römaani

“Ja vaikka he edelleen esiintyivät minun ei kovin eroottisissa kuvitelmissani, he olivat jo poissa. Jotkut heistä, monet heistä, lopullisesti poissa.”
― Alice Munro, Dear Life