milo > Recent Status Updates

onko liian aikaista sanoa että tämän kirjan proosa on ehkä henkilökohtaisesta mielepiteestäni parasta mitä olen lukenut varmaan koskaan

the characters are going to have a very interesting dynamic i can sense it

also low fantasy systems my beloved, i love vibes

shout out to the people who shared the bus ride with me as i went through certain events that happen toward the end of this book

actually want to cry over griffin getting robin a copy of oliver twise as a christmas present

it’s autumn and i’m so back

i have a collection of moomin books from my parents and they are exactly what i need in my life right now

wee more of dazai’s fantasy writing, let’s goo

these people and their intertwined histories with each other are making me feel so many things

it feels that we are getting to know the characters better and they are starting to feel multi dimensional

the last book i needed a relationship map for was crime and punishment

already loving the concept of all these intertwined lives, the complex emotional arcs that we will hopefully explore and the hot summer vibes

”Jos suljen silmäni, näen pimenevän tien ja katulamppujen ohikiitävät valot. Tunnen Citroënin plyysipenkin tuoksun ja suloisen väsymyksen joka valtaa ruumiini. Kuulen tien huminan ja tunnen isän kädet kun hän kantaa minut ulos autosta, vaikka tietää, että minä vain teeskentelen nukkuvaa.”

Lisää Haahtelaa, ja tämä itkettää enemmän kuin edellinen.

”Olen aina rakastanut hiuksia poskella, niiden hidasta liikettä, jo lapsesta asti. He rakastivat minua ja siksi en koskaan ymmärtäisi heitä. Mutta minä olen kaukana, kauempana kuin olen koskaan ollut. Tämän kauemaksi ei voi pudota aikaan.”

Poimin näitä lauseita kirjan sivuilta muistiin, ja niitä näyttää riittävän.

”Kirjoitan, luen, ja muka tiedän, mutta miksi en silti koskaan opi?”

Samaistun

”Mutta eksyneen on hyvä kulkea toisen eksyneen kanssa, ainakin hetken. Sitten ajattelin, että ihmisessä on monta ihmistä samaan aikaan. Yksi on esillä ja muut piilossa. Ja siitä, kuka minä hänen kanssaan olin, kummallista kyllä pidin.”