Jonas Mustonen > Recent Status Updates

Puolessavälissä kirjaa ei ole oikein laitettu dekkarivaihdetta sisään, päähenkilöille vain tapahtuu asioita, muut ihmiset kiskoo heitä milloin mihinkin. Heiltä tuntuu uupuvan jotenkin oma toimijuus.

On tosi jännä lukea perehdytysopasta roolipeleihin ajalta jolloin ei ole ollut mitenkään varmaa että pelaajilla on edes saatavilla Dungeons & Dragonsin käyttämät erikoisnopat, niinpä oppaassa erityinen osio pelkillä tavallisilla 6-tahoisilla nopilla niiden simuloimiseen.

Useimmista novelleista tulee mieleen Black Mirror TV-sarja.

Kävelevissä koneissa on varmaan yksi lennokkaimpia aloituksia suoraan tilanteeseen.

Pidän Bechin helppolukuisuudesta, joka kertoo kirjoittajan taidoista. Odotin vaikealukuisumpaa tekstiä mutta kirjan tarina itsessään ottaa kantaa moiseen "taiteellisuuteen".

Pidän erityisesti erään henkilöhahmon varsin kriittisesti kuvatusta frankofiliasta, en siis Ranska-kriittisyyden vuoksi vaan sen takia että ilmiönä muistuttaa esimerkiksi russofiliasta ja vastaavista ilmiöistä, joita ei tarkastella kriittisesti.

Kirja tuntuu vastaavan kysymykseen että mitä jos jonkun toisen fantasiasaagan pahis, kuten vaikka Sauron ja kumppanit olisi voittanut. Käännöksessä hämmästyttävät maamoukat, asiayhteyden perusteella puhutaan maaorjista.

Sain ensimmäisen novellin luettua kokoelmasta, Saleem Haddadin Song of The Birds. Hyvin Black Mirror -henkinen scifivisio. Olen jo heti varsin vakuuttunut että yhteinen kieli tätä kokoelmaa lukiessa ei ole englanti joka käännöksessä kirjoittajille ja minulle vieraana kielenä toimii lingua francana, vaan yhteinen kieli on nörtti.