Marko Susimetsä's Blog

Kuten nimi kertookin, sijoittuu Hämeen linnan Kerttuli Hämeen linnaan. Linna, jonka läheisyydessä olemme yhdessä eläneet jo pari vuosikymmentä, on meille molemmille tärkeä innoituksen lähde ja oli keskeisessä osassa siinä, että innostuimme kertomaan Kerttulin tarinan.

Ulla: Vietin elämäni ensimmäiset yksitoista vuotta Hämeenlinnassa, keskiaikaisen linnan ympärille muodostuneessa kaupungissa. Vanhempani veivät minua ja siskoani usein linnalle erilaisiin lastentapahtumiin, ja monet vieraa...

Neliömäinen linna oli omalaatuinen, vaatimaton moniin muihin valtakunnan linnoihin verrattuna. Harmaakivinen perustus, juurestaan vajaat 60 kyynärää suuntaansa, kertoi omaa tarinaansa siitä, kuinka linnan rakentaminen oli alkanut historian hämärissä. Perustukset kapenivat nopeasti, ja harmaakivisen pohjakerroksen yläpuolella kohoavan punatiililinnan ulkomitat olivat noin 55 kyynärää suuntaansa. Punatiiliset muuritkin oli rakennet...

Ilmestymisensä jälkeen Hämeen linnan Kerttuli on kerännyt kiitettävästi huomiota eri kanavissa. Halusimme koostaa tähän otteita joistakin vastaan tulleista ja sydäntälämmittävistä arvioista tai kommenteista. Laitoimme mukaan myös linkit alkuperäisiin artikkeleihin tai postauksiin sekä lehdissä että blogeissa ja Instagramissa.

Lämmin kiitos kaikille kirjasta palautetta antaneille ja siitä pitäneille! Tällaiset palautteet antavat voimia painia jatko-osien kimpussa (vaikka toki ne hieman myö...

”Kuumia tunteita Hämeen linnassa” otsikoi Helsingin Sanomat Hämeen linnan Kerttulia käsittelevän osuuden vinkatessaan viisi kesälukemiseksi sopivaa kirjaa. Artikkeli löytyy 23.6. julkaistusta Kulttuuri-osiosta.

Hämeen linnan Kerttulin julkaisun yhteydessä meitä haastateltiin Hämeen sanomiinkin. Haastattelu avattiin 12.6. avoimesti luettavaksi, joten se kannattaa käydä lukemassa!

Kerromme haastattelussa Kerttulin lisäsksi myös hieman kirjoitusprosessistamme ja muista harrastuksistamme – tosin lukeminen unohtui mainita!

Hämeen linnan Kerttuli ilmestyi eilen 10.6.2025 kirjakauppojen hyllyille. Samana päivänä julkaistiin Hämeen sanomissa arvio teoksestamme. Arvio on maksumuurin takana, mutta halusimme tässä nostaa esiin muutaman kohdan, jotka erityisesti ilahduttivat meitä. Näistä ensimmäinen oli luonnehdinta Kerttulin tyylilajista verrattuna aiempiin romaaneihimme:

Jos [Kuninkaan rakuunat -sarja] jäljitteli ranskalaisen Alexandre Dumas´n romanttista seikkailuklassikkoa Kolme muskettisoturia, Hämeen...

Tänään on jännittävä päivä, Hämeen linnan Kerttulin virallinen ilmestymispäivä. Vaikka kyseessä on neljäs romaanimme, on tunne aina yhtä sykähdyttävä, kun useamman vuoden uurastus konkretisoituu kovakantiseksi teokseksi. Henkilöhahmot eivät enää eläkään ainoastaan omassa mielikuvituksessamme, vaan muillakin on mahdollisuus tutustua heihin.

Kerttulin tarkempi esittely löytyykin jo omalta sivultaan. Kyseessä on siis historiallinen romaani, joka sijoittuu Hämeeseen 1600-luvun alkuun. Tarinan kes...

Henrietta Marian vartalo näytti pieneltä ja sirolta, mutta hänen ryhtinsä oli kuninkaallinen ja suuret, tummat silmät loistivat tyyntä arvovaltaa. Ruskeat hiukset oli koottu taidokkaaksi, helmien kiertämäksi sykeröksi, mutta useamman hurmaavan kiharan oli sallittu laskeutua kauniita kasvoja kehystämään. Yllään kuningattarella oli kullanhohtoinen puku. Täällä hehkui aurinko, tässä salissa oli se Ranskanmaan lämpö, jota Tomas oli Englantiin saavuttuaan kaivannut.

Salamurhaajan merkki (Kuninkaan rak...

Aiempi versio tästä artikkelista on julkaistu joulukuussa 2018

Näin joulun alla ja talvisessa tihkusateessa ajatuksemme kääntyivät tuon tuosta siihen, kuinka Kustaa II Aadolf ja varsinkin Kuninkaan rakuunat -sarjamme henkilöhahmot viettivät joulua liityttyään mukaan Kolmikymmenvuotiseen sotaan. Vai pääsivätkö he koko juhlaa edes viettämään?

Joulua vietettiin 1600-luvulla erilailla kuin nykyään, vaikkakin Birger Jaarlin 1200-luvulla kehittämä ajatus joulurauhasta oli jo vahvasti osa Ru...

Hygieniakäsitykset ja mahdollisuudet huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta olivat 1600-luvulla hyvin erilaiset kuin nykyisin. Etenkään kaupungeissa ei puhdasta vettä ollut aina helposti saatavilla. Peseytyminen saattoi käytännössä tarkoittaa joidenkin ruumiinosien huuhtaisua tai vain hankaamista kankaalla. Pyykkiä pestiin, mutta sekin vaati vettä ja oli käsin tehtynä työlästä – eikä varsinkaan hienoimpien ja kalliimpien vaatteiden tahdottu kuluvan liiaksi. Viemäri- ja sanitaatiojärjestelm...