Sotaromaani Quotes

“Kuule, vänskä. Mis sie tarviit oikein hyvää miest? Täs siul on sellanen.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“»Suomen pojat! Tulkaa hakemaan leipää!»
– Tu sinä hakeen leipäs päälle voita! khihihi.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Hietanen ärtyi myöskin:
– Ei jumalaut! Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies pitä kaiken romun takanans. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta rätejä ja lumpui. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrän, mut kuin helvetin taval? Ei, mää olen mahdottoman hämmästynyt. Mää ihmettelen oikein kauhiast tämmöst ja olen niinkun klavul päähä lyöty.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Vanhala epäröi hetkisen. Sitten hän sanoi:
– Mutta Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää. Khihi.
– Mhiin… Kyllä kai. Mutta mites sitten tehdään, kun tulee se yhdestoista?”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“– Mikääs tuolla reppujen alla pihisee.
– Poikahan se siellä.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“– Koskela mihi sie määt? huuteli Rokka.
– Jerusalemiin.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Sitten hän kysyi Vanhalalta virallisen tärkeällä äänellä:
– Korpraali Vanhala. Oletteko te lammas vai suomalainen sotamies?
– Minä olen mailman paras metsätaistelija, hihi…
– Niinpä niin. Honkajoki huokasi muka surkean alistuvasti. – Yksi toivo minulla vielä on. Kunpa sota loppuisi ja pääsisi isoon taloon sonniksi.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Mihin täst sitten ollenka lähdetään? Vissi helvetti ast?”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Mää olen ahven. Mää olen hiilest tehty ahven… Mää ihmettelen kauhiast.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Tulta munille!”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Hakkaa päälle pohjan poika!”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“– Ois tässä ollut päivä aikaa keittää se kypsäksi asti, sanoi Rahikainen pakkiinsa katsellen. Siellähän herne toveria etsii, mutta turha on työnsä.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Rokkahaa mie. Antero on etunim. Antiksihaa minnuu on sanottu koko ikän, ja niin mie sanon itekkii.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Sinä itse et lapselle anna. Kaik itse syöt, kun noin olet ylen sangia priha.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Kattoka poja! Mää olen lentokone.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“– Kuka täällä ryssää puhuu?
– Koskela Suomesta. Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Mut mikä hitto tuol? Mitä hyö raahaat? Onk hyö tappant Koskelan?”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“– Olis ny vielä kaaripyssyskin, khihihi…
– Hjaaha. Mutta kun se perkeleen puskaryssä, anteeksi, pensasneuvostoliittolainen, pääsi sinne aseman sivuun… Siinä minä kärsin tämän sodan raskaimman tappion.
Priha kääntyi jälleen nuotioon päin ja sanoi sitä puhallellessaan:
– Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni sisukas Suomi.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio

“Herra luutnantti. Sotamies Honkajoki A, A ykkönen, ensimmäinen A tarkoittaa etunimeä Aarne, toinen A ja ykkönen tarkoittaa kuntoisuusluokkaa, ilmoittautuu täydennysmiehenä herra luutnantin joukkueeseen. Palvellut aikaisemmin viidennenkymmenennen jalkaväkirykmentin toisessa konekiväärikomppaniassa, haavoituttuaan ollut sotasairaalassa josta HTK:n kautta komennettu tänne, ja ilmoittautuu täten uudelleen sotilastehtäviin, vakaasti päättäneenä uhrata oman sekä sotasairaalassa pullosta saamansa veripalvelun veren isänmaansa ja kansansa vapauden hyväksi.”
― Väinö Linna, Sotaromaani: Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusversio