Hannis

“Learning a language and using it is a skill that we all have. It's just a part of daily life, no different from walking or eating. Like with those basic skills, language learning shouldn't be a cause of stress. If you got stressed out from taking a walk, that would be abnormal. Stress when speaking is equally abnormal. The argument that 'stress is normal to start with' is unfounded; after all, we all learn to speak our native tongue with no stress at all. It's more likely that a negative reaction is caused by the situation, not from speaking. You should avoid these types of situations - repeated exposure to this kind of stress will stunt your progress and you'll lose your motivation.”
― Denis Ivanov, Learning Russian Marathon: How to Speak Russian in 10 Years

“Olen pohtinut asioita, enkä ole keksinyt syytä, miksi meidän, 2020-luvun suomalaisten ja maailman asukkien, pitäisi löytää suuntaviivat luontosuhteeseemme esivanhemmistamme, heidän viisauksistaan. Entä jos yrittäisimme etsiä suuntaviivoja luontoon omista viisauksistamme?

Olen etsimässä parempaa tapaa olla luonnon kanssa, mutta en menneisyydestä vaan tulevaisuudesta.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Myös talouskasvun kohdalla voi pohtia, mihin syntynyt kasvu menee. Mihin se raha päätyy, joka otetaan metsistä, myös Suomen metsistä, ja kaivoksista, myös Suomen kaivoksista? Vastaus on: se menee suurelta osin hyvin pienelle joukolle ihmisiä.

Maapallon rikkain prosentti ihmisiä tienaa joka vuosi 19 biljoonaa dollaria.

Tämä on neljännes maailman koko bruttokansantuotteesta, Hickel kirjoittaa.

Se vastaa 169 maapallon "köyhimmän" maan bruttokansantuotteita yhteensä.

Talouskasvu syntyy viime kädessä raivaamalla metsiä, soita, patoamalla jokia.

Nuo valtavat pääomat, jotka maapallon rikkaimmalle prosentille ovat alkaneet kasautua muutamien viime vuosikymmenien aikana, otetaan luonnosta.

Kun siis maailmanlaajuisesti uhanalaisten kultasirkkujen levähdyskosteikkoja raivataan, kun kuukkeleiden metsiä ja tiikereiden viidakoita kaadetaan, kun sarvikuonojen savannit raivataan viljelysmaiksi ja kun jääleinikin kaltaisten kasvien elinympäristöt tuhotaan ilmastoa lämmittämällä, niin tästä kaikesta syntyvät rahavirrat menevät suurelta osin suoraan maapallon rikkaimman prosentin veroparatiiseissa sijaitseville pankkitileille.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Kasvissyönnin pienemmät päästöt verrattuna lihansyöntiin tunnetaan.

Mutta kasvisruuan tuottaminen myös kuluttaa huomattavasti vähemmän maapallon pinta-alaa kuin lihantuotanto. Lihantuotanto on tehotonta: siinä kasvatetaan kasveja, esimerkiksi rehukasveja, eläimille ja syödään nämä eläimet sen sijaan, että kasvatettaisiin pelloilla kasveja ihmisten ruuaksi.

Lihansyönti vaatii maata ja aiheuttaa siten luontokatoa häkellyttävän paljon verrattuna kasvissyöntiin.

Vuonna 2018 selvisi laajassa tutkimuksessa, että jos lihantuotanto lopetettaisiin kokonaan ja korvattaisiin riittävällä määrällä ravitsevaa kasvisruokaa, maatalouden maankäyttö vähenisi 76 prosentilla.

Luku auttaa ymmärtämään, kuinka valtava vaikutus ruokaan liittyvillä valinnoilla on ekosysteemeihin.”
― Juha Kauppinen, Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä