Hannis

“Olen pohtinut asioita, enkä ole keksinyt syytä, miksi meidän, 2020-luvun suomalaisten ja maailman asukkien, pitäisi löytää suuntaviivat luontosuhteeseemme esivanhemmistamme, heidän viisauksistaan. Entä jos yrittäisimme etsiä suuntaviivoja luontoon omista viisauksistamme?

Olen etsimässä parempaa tapaa olla luonnon kanssa, mutta en menneisyydestä vaan tulevaisuudesta.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Learning a language and using it is a skill that we all have. It's just a part of daily life, no different from walking or eating. Like with those basic skills, language learning shouldn't be a cause of stress. If you got stressed out from taking a walk, that would be abnormal. Stress when speaking is equally abnormal. The argument that 'stress is normal to start with' is unfounded; after all, we all learn to speak our native tongue with no stress at all. It's more likely that a negative reaction is caused by the situation, not from speaking. You should avoid these types of situations - repeated exposure to this kind of stress will stunt your progress and you'll lose your motivation.”
― Denis Ivanov, Learning Russian Marathon: How to Speak Russian in 10 Years

“Kasvissyönnin pienemmät päästöt verrattuna lihansyöntiin tunnetaan.

Mutta kasvisruuan tuottaminen myös kuluttaa huomattavasti vähemmän maapallon pinta-alaa kuin lihantuotanto. Lihantuotanto on tehotonta: siinä kasvatetaan kasveja, esimerkiksi rehukasveja, eläimille ja syödään nämä eläimet sen sijaan, että kasvatettaisiin pelloilla kasveja ihmisten ruuaksi.

Lihansyönti vaatii maata ja aiheuttaa siten luontokatoa häkellyttävän paljon verrattuna kasvissyöntiin.

Vuonna 2018 selvisi laajassa tutkimuksessa, että jos lihantuotanto lopetettaisiin kokonaan ja korvattaisiin riittävällä määrällä ravitsevaa kasvisruokaa, maatalouden maankäyttö vähenisi 76 prosentilla.

Luku auttaa ymmärtämään, kuinka valtava vaikutus ruokaan liittyvillä valinnoilla on ekosysteemeihin.”
― Juha Kauppinen, Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä

“Monimuotoisuus on varantoa myös laajemmin ajatellen: kaikki tulevaisuuden ekosysteemit rakentuvat niiden lajien varaan, jotka planeetalla tällä hetkellä elävät. Jos leikkaamme nyt suuren joukon lajeja, se tekee tulevaisuuden ekosysteemeistä väistämättä pitkäksi aikaa köyhempiä, koska evoluutio on pääsääntöisesti hidasta.

On helppoa hävittää 1000 lajia. Sen sijaan 1000 uuden lajin syntyminen vaatii satojentuhansien tai miljoonien vuosien evoluution.

Juuri tästä epäsuhdasta nousee sukupuuttoaalto, joka ylitsemme on nyt pyyhkäisemässä. Rouhimme planeettaa monin tavoin huonommaksi paikaksi elää. Emmekä ymmärrä, että rikomme miljoonien vuosien saatossa syntyneitä järjestelmiä, joita emme osaisi rakentaa, vaikka yrittäisimme.”
― Juha Kauppinen, Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä