“Monimuotoisuus on varantoa myös laajemmin ajatellen: kaikki tulevaisuuden ekosysteemit rakentuvat niiden lajien varaan, jotka planeetalla tällä hetkellä elävät. Jos leikkaamme nyt suuren joukon lajeja, se tekee tulevaisuuden ekosysteemeistä väistämättä pitkäksi aikaa köyhempiä, koska evoluutio on pääsääntöisesti hidasta.
On helppoa hävittää 1000 lajia. Sen sijaan 1000 uuden lajin syntyminen vaatii satojentuhansien tai miljoonien vuosien evoluution.
Juuri tästä epäsuhdasta nousee sukupuuttoaalto, joka ylitsemme on nyt pyyhkäisemässä. Rouhimme planeettaa monin tavoin huonommaksi paikaksi elää. Emmekä ymmärrä, että rikomme miljoonien vuosien saatossa syntyneitä järjestelmiä, joita emme osaisi rakentaa, vaikka yrittäisimme.”
― Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä
On helppoa hävittää 1000 lajia. Sen sijaan 1000 uuden lajin syntyminen vaatii satojentuhansien tai miljoonien vuosien evoluution.
Juuri tästä epäsuhdasta nousee sukupuuttoaalto, joka ylitsemme on nyt pyyhkäisemässä. Rouhimme planeettaa monin tavoin huonommaksi paikaksi elää. Emmekä ymmärrä, että rikomme miljoonien vuosien saatossa syntyneitä järjestelmiä, joita emme osaisi rakentaa, vaikka yrittäisimme.”
― Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä
“Kasvissyönnin pienemmät päästöt verrattuna lihansyöntiin tunnetaan.
Mutta kasvisruuan tuottaminen myös kuluttaa huomattavasti vähemmän maapallon pinta-alaa kuin lihantuotanto. Lihantuotanto on tehotonta: siinä kasvatetaan kasveja, esimerkiksi rehukasveja, eläimille ja syödään nämä eläimet sen sijaan, että kasvatettaisiin pelloilla kasveja ihmisten ruuaksi.
Lihansyönti vaatii maata ja aiheuttaa siten luontokatoa häkellyttävän paljon verrattuna kasvissyöntiin.
Vuonna 2018 selvisi laajassa tutkimuksessa, että jos lihantuotanto lopetettaisiin kokonaan ja korvattaisiin riittävällä määrällä ravitsevaa kasvisruokaa, maatalouden maankäyttö vähenisi 76 prosentilla.
Luku auttaa ymmärtämään, kuinka valtava vaikutus ruokaan liittyvillä valinnoilla on ekosysteemeihin.”
― Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä
Mutta kasvisruuan tuottaminen myös kuluttaa huomattavasti vähemmän maapallon pinta-alaa kuin lihantuotanto. Lihantuotanto on tehotonta: siinä kasvatetaan kasveja, esimerkiksi rehukasveja, eläimille ja syödään nämä eläimet sen sijaan, että kasvatettaisiin pelloilla kasveja ihmisten ruuaksi.
Lihansyönti vaatii maata ja aiheuttaa siten luontokatoa häkellyttävän paljon verrattuna kasvissyöntiin.
Vuonna 2018 selvisi laajassa tutkimuksessa, että jos lihantuotanto lopetettaisiin kokonaan ja korvattaisiin riittävällä määrällä ravitsevaa kasvisruokaa, maatalouden maankäyttö vähenisi 76 prosentilla.
Luku auttaa ymmärtämään, kuinka valtava vaikutus ruokaan liittyvillä valinnoilla on ekosysteemeihin.”
― Monimuotoisuus - lyhyt oppimäärä
“Myös talouskasvun kohdalla voi pohtia, mihin syntynyt kasvu menee. Mihin se raha päätyy, joka otetaan metsistä, myös Suomen metsistä, ja kaivoksista, myös Suomen kaivoksista? Vastaus on: se menee suurelta osin hyvin pienelle joukolle ihmisiä.
Maapallon rikkain prosentti ihmisiä tienaa joka vuosi 19 biljoonaa dollaria.
Tämä on neljännes maailman koko bruttokansantuotteesta, Hickel kirjoittaa.
Se vastaa 169 maapallon "köyhimmän" maan bruttokansantuotteita yhteensä.
Talouskasvu syntyy viime kädessä raivaamalla metsiä, soita, patoamalla jokia.
Nuo valtavat pääomat, jotka maapallon rikkaimmalle prosentille ovat alkaneet kasautua muutamien viime vuosikymmenien aikana, otetaan luonnosta.
Kun siis maailmanlaajuisesti uhanalaisten kultasirkkujen levähdyskosteikkoja raivataan, kun kuukkeleiden metsiä ja tiikereiden viidakoita kaadetaan, kun sarvikuonojen savannit raivataan viljelysmaiksi ja kun jääleinikin kaltaisten kasvien elinympäristöt tuhotaan ilmastoa lämmittämällä, niin tästä kaikesta syntyvät rahavirrat menevät suurelta osin suoraan maapallon rikkaimman prosentin veroparatiiseissa sijaitseville pankkitileille.”
― Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija
Maapallon rikkain prosentti ihmisiä tienaa joka vuosi 19 biljoonaa dollaria.
Tämä on neljännes maailman koko bruttokansantuotteesta, Hickel kirjoittaa.
Se vastaa 169 maapallon "köyhimmän" maan bruttokansantuotteita yhteensä.
Talouskasvu syntyy viime kädessä raivaamalla metsiä, soita, patoamalla jokia.
Nuo valtavat pääomat, jotka maapallon rikkaimmalle prosentille ovat alkaneet kasautua muutamien viime vuosikymmenien aikana, otetaan luonnosta.
Kun siis maailmanlaajuisesti uhanalaisten kultasirkkujen levähdyskosteikkoja raivataan, kun kuukkeleiden metsiä ja tiikereiden viidakoita kaadetaan, kun sarvikuonojen savannit raivataan viljelysmaiksi ja kun jääleinikin kaltaisten kasvien elinympäristöt tuhotaan ilmastoa lämmittämällä, niin tästä kaikesta syntyvät rahavirrat menevät suurelta osin suoraan maapallon rikkaimman prosentin veroparatiiseissa sijaitseville pankkitileille.”
― Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija
“No choice recurs. We may get similar choices again, but never that exact one. Hesitation—inaction—is just as irrevocable as action. What the motorist, locked on the one-way road, is to space, we are to the fourth dimension: we truly pass this way but once.”
― Algorithms To Live By: The Computer Science of Human Decisions
― Algorithms To Live By: The Computer Science of Human Decisions
“Olen pohtinut asioita, enkä ole keksinyt syytä, miksi meidän, 2020-luvun suomalaisten ja maailman asukkien, pitäisi löytää suuntaviivat luontosuhteeseemme esivanhemmistamme, heidän viisauksistaan. Entä jos yrittäisimme etsiä suuntaviivoja luontoon omista viisauksistamme?
Olen etsimässä parempaa tapaa olla luonnon kanssa, mutta en menneisyydestä vaan tulevaisuudesta.”
― Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija
Olen etsimässä parempaa tapaa olla luonnon kanssa, mutta en menneisyydestä vaan tulevaisuudesta.”
― Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija
Hannis’s 2025 Year in Books
Take a look at Hannis’s Year in Books, including some fun facts about their reading.
Favorite Genres
Polls voted on by Hannis
Lists liked by Hannis





















