Status Updates From Compartment No. 6

Mongoliaan saapuessaan tyttö pohtii, miten voi ihailla kurjaa, valtapuolueen riepottelemaa maata sekä sen kärsivää, mutta sitkeää kansaa, ja rinnastaa sen rakkauteensa Mitkaan ja tämän äitiin, Irinaan. Voivatko molemmat asiat olla tosia samanaikaisesti? Saako hän sekä nauttia hyvyyksistä, että tunnistaa epäkohdat?

”Jag gick till Vimma, min kära bredarslade slinka, för att säga tack för din fitta och adjö, drog till stationen och dunkade fram på tåget genom hela det vida och öppna Sovjetlandet.”

Det är vackert, nästa poetiskt… :D

very upset with the film since so far, this is beautifully written/translated and far more interesting than the film adaptation, which made me almost dismiss the book entirely.