Amanda > Recent Status Updates

Kirjan hahmoissa ilmenee välillä käsitystä ihmisistä ja maailmasta, jota en koskaan halua allekirjoittaa enkä kokea todeksi. Varsinkaan silloin, kun inhimillisyys ja muiden ihmisten arvo lentää ikkunasta ulos.

"Ihminen ei ole muuta kuin kimpale lihaa, joka syntyy, lisääntyy jos siinä onnistuu ja kuolee ja siinä välissä etsii niin paljon mielihyvää kuin pystyy."

Dikotomia hämmentää: onko todella niin, että voi olla vaan joko kiltti poika, jonka yli kävellään hänen pyydellessä anteeksi, tai se joka kävelee muiden yli ja vähät välittää säännöistä ja kanssaihmisistä.

"Just because some people can do something with little or no training, it doesn't mean others can't do it (and sometimes even better) with training."

I already have mixed feelings about this because I feel like she is a bit contradictory in her writing and thoughts (first how it's harder to talk about the presence and meaning of love in our lives compared to pain from not having love, and then almost in the next sentence how it's specifically difficult to talk about love if it reveals that being without love is more common than having love).

Hmmm let's see how I feel about this once it ends...

I did not expect THIS !!!

I think I'm gonna love this... my dear, beloved boy, Ronan, what do we do with you?

Hellsten puhuu hengellisyydestä, mutta viittaa vain Jumalaan, joten esitetty katsomus on makuuni liian kapeakatseinen ja vaikeasti lähestyttävä, jopa ihmisiä poissulkeva tai luotaantyöntävä. Samasta syystä häiritsi, kun Hellsten puhui vain äidin läsnäolosta ja hoivasta, ei isän, vanhemman tai ensisijaisen hoitajan.

Hyvin esitetty ajatus oli, että rakkaus tapahtuu kahden subjektin välillä, ei objektiin (toiseen).

Huikean hyvä ja koukuttava kirja! (Peijooni on hellyyttävä olio<3)

I'm REALLY enjoying this one!