Aku Kelo’s Reviews > Talous ja humanismi > Status Update

Arvot ja uskomukset eroavat periaatteessa toisistaan siten, että arvot koskevat itseisarvollisia ihanteita, ja uskomukset ovat käsityksiä syy-seuraussuhteista. Ideat muokkaavat maailmaa. Valistus ja tieteellinen vallankumous muuttivat perinpohjaisesti käsityksiämme maailmasta ja ihmisestä luoden kapitalismin kukoistusta ja vaurautta, mutta myös aiheuttanut yhteiskunnallisia ongelmia.

ihminen, joka ei lue, surkastuttaa mielikuvituksensa. Kirjallisuus auttaa nä-
kemään maailman toisenlaisten ihmisten silmin ja samaistumaan. Siksi myös teknologia-alalla toimivien pitää lukea laajasti. Jos katsot teknologia-alan eettisiä ongelmia, moni niistä on seurausta siitä, ettei ihmisillä ole laajaa perspektiiviä elämästä, eivätkä he ymmärrä yhteiskunnan laajempia tarpeita.

John Maynard Keynes, kapitalismin pelastajana, ei suinkaan ihannonut markkinataloutta, vaan piti sitä lähinnä vähiten huonona talousjärjestelmänä. ”kapitalismi on hämmästyttävä usko siihen, että ilkeimpien miesten ilkeimmät vaikuttimet tavalla tai toisella tuottavat parhaita tuloksia parhaassa maailmassa.” Keynes toivoi, että kapitalismi olisi alisteinen tieteen ja taiteen alle.

Markkinatalous ja eriarvoisuus rapauttavat yhteisöllisyyttä, erityisesti angloamerikkalaisissa maissa. Pienempi palkkahaitari, koulutuspanostus ja työvoiman liikkuvuus ovat Pohjoismaiden etuja. Uusliberalismi ei ole onni. Kulttuuri ja globalisaatio rajoittavat malleja, mutta angloamerikkalaiset voisivat oppia Pohjoismaista. Pohjoismaiden tulisi kehittää työmarkkinoitaan.

Populistit väittävät edustavansa "aitoa" kansaa vs. korruptoitunut eliitti. Korostavat "meidän" ja "heidän" vastakkainasettelua (usein maahanmuuttajat). Kriittisiä mediaa ja tiedettä kohtaan, kannattavat suoraa demokratiaa ja vahvoja johtajia. Taustalla taloudellinen epävarmuus ja eriarvoisuus. Uhka oikeusvaltiolle ja kansainväliselle yhteistyölle.

Kapitalsimissa on omat ongelmansa mm: ”Talouden epävakaus on aina ollut kapitalismin ongelmana. Toisin kuin klassinen taloustiede oletti, hinnat ja palkat eivät sopeudu
siten joustavasti, että talous olisi jatkuvasti ominaisuuksiltaan suotuisassa tasapainossa.”

On kyse ideologisesti merkittävästä erosta kahden vapauskäsitteen välillä: yhtäältä on muiden asettamia rajoituksia kieltävä eli negativista vapautta korostava klassinen liberalismi tai uusliberalismi tai libertarismi, toisaalta on autonomiaa ja todellisia valin-tamahdollisuuksia tai positivista vapautta puolustava sosiaalinen liberalismi.

Vapauden sisältö voi käytännössä olla kovin rajallinen, jos se tarkoittaa vain vapautta muiden asettamista rajoituksista (negatiivinen vapaus). Vapaudella on todellista sisältöä ja merkitystä vain siinä määrin kuin valintojen joukko on laaja ja sisälta yksilön arvostamia vaitoehtoja (positiivinen vapaus).