Kirjat Quotes

“Kirjat ovat paljon vaarallisempia kuin kovat huumeet tai suojaamaton seksi, jotka pahimmassakin tapauksessa tekevät ihmisestä vain kuolleen. Kirjat, varsinkin kovat, voivat tehdä nuoresta ihmisestä epänormaalin, tyytymättömän. Pahimmassa tapauksessa ne iskostavat tämän mieleen epäterveen viehtymyksen kauneuteen ja totuuteen.”
― Antti Nylén, Vihan ja katkeruuden esseet

“Teos voi olla uskottava, vaikka se kertoisi kuolleiden ylösnousemuksesta, mutta se ei voi olla uskottava, ellei se tunnusta yksinkertaisia konkreettisia tosiasioita: ihmiselämän ehtojen ja hänen tajuntansa samankaltaisuutta kaikkialla riippumatta rodusta, iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta ja älynlahjoista.”
― Leena Krohn, Kynä ja kone: ajattelua mahdollisesta ja mahdottomasta

“Tai kuvittelen että sinä luet kirjaa sohvalla, yhtä keskittyneesti kuin aina, etkä edes kuule kun sanon jotakin aivan arkipäiväistä, montako munaa syöt tai mitä jos vaihtaisin lakanat tänään, et kuule minua ja minusta se on hurmaavaa, sinä ja sinun kirjasi.”
― Pajtim Statovci, Bolla

“Sanoissaan kirjailija saa jatkaa elämäänsä kunnianarvoisimmalla mahdollisella tavalla. Lukiessani varta vasten minulle hankittuja kirjoja en voi kuin päivitellä kuluneina vuosina hukkaan heittämääni aikaa, sitä miten vähän olenkaan saanut luettua siihen nähden, miten suuresti lukemisesta nautin.”
― Pajtim Statovci, Bolla

“Kiitos pojan yksinkertaiselle neuvolle, että ota toki enemmän (eihän kaikkien pida olla viisaita ja arvokkaita kirjoja!), hän on löytänyt kirjaston kiehtovuuden. Kirjastokirjan voi jälkeenpäin viedä takaisin, niistä ei taloon jää merkkiäkään, ei pinoja, ei muistoa eikä pölyisiä hyllyjä.”
― Tõnu Õnnepalu, Mandala

“Kirjastoissa säilytetään kirjoja, ja kirjoista saa vastaukset sellaisiinkin kysymyksiin kuin miten tehdään kukonaskelkuvioneuletta ja mikä on vompatti.”
― Leena Krohn

“Joskus mietin, miksi suhtaudun romaaneihin kovin innottomasti. Luulen syyksi, että romaanit ovat epäpuhtaita. Kirjailijoiden pitäisi kirjoittaa romaani sen takia, että he haluavat kertoa tarinan, ja työskennellä siitä lähtökohdasta kunnes syvempi, sisäinen teema on kasvanut esiin kertomuksessa, kertomuksen kautta ja kertomuksen alla. Heidän olisi kertomalla saatava esiin sanoma niin kuin esseistit saavat sen esiin ajattelemalla. Tai niin kuin lyyrikot etsivät laulua. “Sanomalla” tarkoitan syvyyttä, yhteyksiä, tarkoitusta. Sen sijaan he, kuten Lu Xun (1881-1936) sanoo, tekevätkin niin, että he “ripustavat näytteille aiheen ja kirjoittavat teoksen”. Sanoma, jonka pitäisi olla päämäärä, on lähtökohta. Romaanista tulee kuvitus, ei kertomus.”
― Gösta Ågren, Tämä elämä

“liika lukeminen
on haitaksi silmille, ne
alkavat nähdä tarkemmin
etenkin pimeässä, jollaiseksi
tämä maailma on
saostunut”
― Kai Nieminen, Lopullinen totuus, kaikesta

“ennen kuin alkaa lukea hän haluaa tietää onko kirja hyvä, onko kirjailija tunnustettu, vakavasti otettava, ettei tulisi ikäviä yllätyksiä niin kuin että nauraisi väärässä kohden, etenkin jos sattuu lukemaan junassa”
― Kai Nieminen, Lopullinen totuus, kaikesta

“Voiko olla suurempaa iloa kuin törmätä kirjailijaan, jonka teoksesta pitää, ja sitten huomata ettei hän ole kirjoittanut vain yhtä tai kahta kirjaa vaan yli kymmenen?”
― Alan Bennett, The Uncommon Reader

“Aika varttuneena vasta oivalsin, että kirjoja on hyviä ja huonoja. Tunsin saaneeni valtavan valinnanvapauden. Siihen asti kirja oli ollut kuin eteen pantu ruoka: se oli nautittava, piti tai ei, koska se siinä sitä varten oli.”
― Tuula-Liina Varis, Kilpikonna ja olkimarsalkka

“Milloin olet viimeksi lukenut kokonaisen kirjan? Raijaat nykyään kirjastosta hillittömiä pinoja, luet kymmenen sivua per nide ja unohdat senkin vähän ennen eräpäivämuistutusta. Lainaa ensi kerralla vain yksi kirja. Ja lue se alusta loppuun. Lue mahdollisimman erilaisia kirjoja, sellaisiakin, joita epäilet. Sanot, ettei sinulla ole aikaa. Mutta sitten kuitenkin selaat netin vaihtoautoja tai makaat lattialla ja mietit, että pitäiskö keittää kaffet.”
― Antti Rönkä, Silloin tällöin onnellinen

“Minä näen kirjallisuuden todellisuuskokemuksena. Näen sen minuuden tihentymänä. Mikään suoja-alue se ei ole, jonne voisi piiloutua vaikeilta valinnoilta tai ajan kriiseiltä. Päinvastoin. Ne kaikki kohdataan myös kirjallisuudessa. Lukemisen ja kirjoittamisen kautta.”
― Leena Krohn, Kynä ja kone: ajattelua mahdollisesta ja mahdottomasta

“Kirjallisuus puhuu siitä mikä on totta sen kautta mikä ei välttämättä ole. Miksi sellaista kiertotietä on käytettävä? Koska kiertotiellä näkee usein enemmän ympäristöstä kuin tiellä, joka kulkee suoraan, ja joskus se on ainoa kulkukelpoinen tie. Kirjallisuus merkitsee fyysisestä maailmasta irrottautumista, jotta elämänsä konkretian voisi havaita selvemmin ja tarkemmin fiktion todellisuudesta. Ja se todellisuus ei ole mielivaltainen ja sattumanvaraisesti tai edes vapaasti keksitty, kuten joskus kuvitellaan. Se yhdistää kirjoittajan ja lukijan kokemusmaailmat toisaalta sosiaaliseen jaettuun todellisuuteen ja toisaalta platoniseen ideoiden maailmaan.”
― Leena Krohn, Kynä ja kone: ajattelua mahdollisesta ja mahdottomasta

“silloin hän katsoo televisiosta jonkin elokuvan, koska siihen rauhoittavaan lääkkeeseen voi aina luottaa, kuvien ja äänten, musiikin ja tarinoiden rauhoittavaan vetovoimaan, tuhansien tarinoiden, miljoonien tarinoiden, sillä niihin ihminen ei kyllästy koskaan, aivoissa on aina tilaa vielä yhdelle tarinalle, vielä yhdelle kirjalle, vielä yhdelle elokuvalle”
― Paul Auster, Sunset Park