Jalmari Kinnunen’s Reviews > Raamattu > Status Update

Nyt alottelemassa Danielin kirjaa, toki mukavasti vielä psalmejakin luettavana. Profeetat on kyllä oikein kiinnostavia; toisaalta pitkiä ja ainakin itselle sen kummemmin avautumattomia jaksoja kansojen kohtaloista, toisaalta aina toisinaan mielettömän kauniita vertauskuvallisia kohtia.

Aikakirjat meni yllättävänkin kevyesti oikealla taisteluasenteella, mutta valitettavasti kauhean paljon mitään uutta tärkeää ei niistä tuntunut avautuvan: toisaalta pieni kertaus ei tässä kohtaa ole välttämättä pahitteeksi, kun on päässyt Raamatun maagisesti alusta arkisempaan ja unohdettavamman oloiseen keskikohtaan.

Samuelin kirjat luettu: hieno, yhtenäisempi kertomus tuomariajan muuttumisesta kuningasajaksi, joka pääpiirteissään toki on tuttu ja hyvä niin. Vähemmän tunnetuista kohdista, etenkin Daavidin vaikeasta suhteesta tämän sotapäällikkö Joabiin, nousee esille Daavidin tahto jättää tuomitseminen Jumalalle ihmisen sijaan. Melkein aina Daavid on elämän puolella lakia ja kostoa vastaan, jos raaka sota sen vain sallii.

🟩Tuomarien kirja
🟩Ruut

Tuomarien kirja oli huikea, tykkäsin myös miten kuvattiin myös muiden heimojen kuin Joosefin, Juudan ja Leevin edesottamuksia.

Joosuan kirja oli oikeen miellyttävä siirtymä Korpivaelluksesta tuomareihin: omat hyvät kohtansa (Joosuan kaupunki rakennettiin Efraimin vuorelle), mutta ei vissiinkään Raamatun kaikkein tärkein kirja. Sanokaa jos missasin jotain kun ei ollu karttaa käsillä niin pitkälti skippasin nuo paikannimet:) Koitan epätoivoisesti ettiä symbolisia selityksiä kahdestatoista heimosta, ehkä sieltä jotain isoa joskus valkenee

Mooseksen kirjat luettu: jykevää asiaa, jokainen kirjoja joista voisi etsiä salattuja merkityksiä vaikka loputtomiin jos tahtoisi. Enimmäkseen vanhastaan tuttua kertomusta, toki siellä täällä yllättäviäkin ennestään tuntemattomia helmiä esim. Bileamin vaiheet, joita Kortenniemen Samuli taisi suviseuroissa oikein mainiosti aikanaan avata.