Score

Onko suomalaiset kirjat huonompia, vai suomalaiset lukijat kriittisempiä? Itse ainakin hyvän kirjan arvosanaksi annan 4 ja ok:n 3. 5 arvosanaksi sattuu todella harvoin.

Jos valitsen kirjoja, niin kyllä se ero suomalaisten ja englanninkielisten välilläkin on se noin 1 tähti, eli 3 tähden suomalaisen kirjan voi hyvin ottaa luettavaksi, mutta suomennetuissa alle 4 tähteä vaikuttaa hieman epäilyttävältä.

Olen miettinyt vähän samaa ja mielestäni suomalaiset ovat kriittisempiä. Itse olen antanut viittä tähteä enimmäkseen lapsuuden suosikeille ja jollekin hyvälle genrensä edustajalle, josta tykkäsin erityisesti. (Muuten kaikki olisivat vain kolmea tai neljää, jo kakkosen kirjat ovat tupanneet jäämään kesken.)

Suomalaiset lienevät myös vanhempia ja sitä myöten myös enemmän lukeneita (ja ehkä laajemmin, koska lukevat myös käännöskirjallisuutta enemmän kuin englanninkieliset keskimäärin).

Itse tosin suhtaudun epäillen myös niihin kirjoihin, jotka ovat paljon yli neljän. Yleensä oikeasti hyvät kirjat eivät vetoa kaikkiin, joten niitä heikkojakin arvioita olisi hyvä olla. Jokin 4,44 kertoo ehkä enemmän siitä, että se on ollut jokin suositeltu kirja Yhdysvalloissa ja kaikki teinit ovat ihastuneet siihen. Eli sellaiset nelosen tienoilla pyörivät lienevät parhaimpia, tai ainakin mielenkiintoisempia.

Juu se 4 tuntuu olevan aika optimi. Sitten katselen myös niitä 1 ja 2 tähden sekä 5 tähden arvosteluita, onko lukija edes ymmärtänyt kirjoittajan tyyliä ja kirjan käyttötarkoitusta. Osa kirjoista kun on nopeasti luettavia saman toistoa harlekiinien ja jerry cottoneiden tapaan ja osa taas vaatii sitä sitoutumista lukemiseen.

Toisaalta itselläni naiskirjoittajuen teokset jäävät hyllyyn, kun niissä monesti keskitytään vaan tunteisiin ja tiede ja tekniikkapuoli vedetään hatusta.

Kristina Carlson esiintyikin tänään radiossa ja kiinnoistuin noista sen kahdesta teoksesta.

Olen tehnyt saman huomion Goodreadsissa. Olen joskus kurkannut joidenkin käyttäjien kirjalistaan ja huomannut, että eihän siellä ole kuin 10-15 kirjaa...joista lähes jokaiselle annettu 4-5 tähteä. Mä annan 3 tähteä semmosellekin kirjalle joka oli oikein viihdyttävä ja josta tykkäsin, mutta ei ollut erityisiä kirjallisia ansioita. Neljä tähteä on jo todella hyvä kirja ja n.200 kirjasta, joita olen tänne arvioinut, olen antanut neljälle tai viidelle täydet viisi tähteä. Eli kirjoja jotka olivat ihan parhaita koskaan lukemiani. Kaksi tähteä on semmonen "nojoo"-kirja, josta en erityisemmin nauttinut. Yhden tähden kirjan lukemista jo kadun..ja siihen satsattua aikaa.

Katsoin muuten mielenkiinnosta noita Goodreads Award 2014-äänestyksessä kolmen kärjessä olevia "fiction"-genrestä. Ajattelin että wau, mitäs kirjoja nämä...kun laitoin kirjastohakuun niin kaksi tarkistamaani oli Suomessa luokiteltu "romantiikka"-hyllyyn. Että siitä lähdetään, että hyvin kevyt chick-lit ilmeisesti voittaa täällä aina äänestykset. Raskaampi kirjallisuus ei nouse edes vaihtoehdoksi siihen etusivulle äänestettäessä.

Sanoisin, että neljästä eniten ääniä saaneista kolme on "romantiikkakirjallisuutta", ihan vain kirjailijoiden ja kansien perusteella, sitten monipuolistuu. Suomessa ei taideta edes oikein käyttää tuota sanaa, ehkä sitä sitten vastaa "hömppä". :-)

Kai se lienee jonkinlaista suomalaisen realismin perintöä, ettei tämän maan naisetkaan hirveästi romantiikasta välitä. Austenin ja Canthin kirjoja ei kovin moni asia yhdistä kirjailijan sukupuolen lisäksi. Kyllähän sen näkee jo usein Finlandia-ehdokkaistakin ja muistakin, että vaikka naisista(kin) kirjoitetaan, niin aihe on jo sitten vakavampi. (Hmm... pitäisköhän aloittaa lista parhaista Finlandia-palkituista tai ehdokkaista?)